Kirjoittanut: Ipsu
« : 31.07.2013 kello on 14:21 »Ken itse ei ole kokenut tehotonta kivunlievitystä (liian lievää lääkitystä) ei pitäisi lähteä luulottelemaan vahvemmista lääkkeistä yhtään mitään.Menee kyllä ohi varsinaisen aiheen, mutt tässä kivunlievitysasiass a olen kyllä monen muun kanssa samaa mieltä.
Jos omakohtaista kokemusta löytyy, niin voipi jotain tietääkin...
Itsekkin hyvinkin ärhäkän haimatulehduksen sairastaneena ja Tyksissä pari viikkoa hoidossa olleena ihmettelin jo sillon että miksi kivunlievitys on riittämätöntä. Lähtökohtana kuitenkin olin rv 38 raskaana ja ennen kun minua voitiin edes hoitaa piti käynnistää synnytys. Olin valmiiksi valvonut jo kaksi vuorokautta (pystyssä on vaikea nukkua ja vaakatasossa ei saanut edes hengitettyä) ja kipu oli aika sietämätön. Synnytys oli pikkujuttu jonka hoidin "siinä sivussa" ihan luomuna. Sen jälkeen olisi kipua voitu hoitaa paremmin, vaan ei seuraavanakaan yönä vielä tarvinnut nukkua kun ei makuuasennossa pystynyt olemaan ja aina kipulääkettä pyytäessäni muistettiin varottaa miten tämä on niin koukuttavaa. Seuraavana päivänä sain vihdoin kipupumpun, jonka turvin pääsis jo makuuasentoon herätäkseni yöllä 15 minuutin välein painamaan napista lisää lääkettä. Pumppu oli muutaman päivän, jonka jälkeen jo suositeltiin sen jättämistä jotten vain jäisi lääkekoukkuun.
Olisin todella kaivannut että oisin saanut kunnon lääkkeet heti synnytyksen jälkeen, jollon olisi jäänyt voimia muuhunkin kuin tuskaisen olon sietämiseen. En tiedä miten nopeasti tälläinen lääkkeitä hyvin vähän käyttänyt keski-ikäinen nainen yleensä koukuttuu esim tuohon saamaani OXYNORMiin? Ei ehkä vielä sen viikon aikana mitä sitä sain? No tällä kertaa selvisin hengissä, vaikka oisi voinut käydä toisinkin. Ja toivottavasti ei toista kertaa tule.
