Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Matkailuvaunut => Projektit => Aiheen aloitti: jfogerty - 17.11.2019 kello on 19:40
-
Suunnitteilla Soliferin-89 korjausta ja sisustusta edellisen omistajan tekemän kosteuskorjauksen jälkeen. Vaunusta uusittu oikeaa seinää, takaseinä ja osa kattoa. Ongelma on, että asennetut ohuet vanerit ja sisustuslevyt ovat pahasti kuprulla ja saumat irvistää. Seiniin laitetut 30mm finnfoamit näyttäisi olevan irrallaan.
Nyt kaipaisin kokemusperäistä tietoa materiaaleista ja tekotavoista, jotka kestää lämpötila- ja kosteusvaihtelut. Finnfoamit pitäisi varmaan liimata kiiinni? Liimaanko sen koko alalta ulkopeltiin kiinni? Saumat ja raot varmaan sitten uruetaanivaahdolla.
4mm vaneri näyttäisi olevan soveltuva. Mutta miten teen saumat/raot niin että ne kestää murtumatta maalin tai tapetin alla? Oletteko liimanneet vanerin koko alaltaan kiinni? Voinko ruuvata vanerin ruuveilla rimoihin?
Sitten maaleista ja tapeteista, oletteko käyttänyt tavanomaisia sisäkäyttöön tarkoitettuja sisustusmaaleja ja tapetteja? Eli kestääkö ne vaunukäytössä?
Te, jotka olette päällystäneet pöydän D-C-fix tai muilla sisustustarroilla. Miten ne on kestänyt käyttöä? Ovatko pysyneet kiinni vaunukäytössä?
Kiitoksia etukäteen vastaajille! Ostin vaunun korjattavaksi, ja nyt on lämmitys jo saatu toimimaan. Jääkaappi odottaa seuraavaksi parantajaansa. Voikohan noita finnfoameja irroitella ja liimailla pakkaskeleillä kun vaunu on lämmin. Vai pitäisikö odotella lämpimiä kevätkelejä? Mietin että tiivistyyköhän kosteus heti ulkopellin sisäpuolelle ja jäätyy.
-
Kokemusta korjauksesta ei ole, mutta uskaltaisin väittää että ei ne eristeet ja vanerit pysy ilman liimaa paikoillaan.
DC-Fixiä olen käyttänyt tasoilla, ja toimii hyvin. Myös "makuuhuone" muokkauksessa käytin DC-Fixiä. Pysyy hyvin.
-
Jos meinaa pakkasessa tehdä, pitää kyllä olla pakkaseen tarkoitettuja aineita peltiä vasten. Sisäpuoli menee paremmin normaaleilla aineilla, kun eristys on ensin kunnossa.
Liimailin reilu vuosi takaperin lattiamattoa 15mm vesivaneriin - alla tuulettuva sokkelitila. Yöllä pientä pakkasta ja sisällä noin 1700W lämmitystä yön yli.
Levy vaikutti lämpöiseltä, mutta tavallinen lattialiima ei toiminut oikein. Kaksipuolinen tarraliimaus ja pinta vaikutti olevan ok ennen pintojen yhdistämistä. Totuus paljastui kuitenkin talven aikana - matto kuoriutui irti useamman neliön alalta eli liima ei kuivunut oikein.
Heinäkuussa onnistui uusinta paljon paremmin, kun lämpö oli ulkona yli 25 ;D
-
huomenta! tulipa mieleen, että liimattavaa peltiseinää voisi lämmittää ulkopuolelta säteilylämmittimell ä. se estää sisäpinnan
hikoilua.
-
Kyllä ne seinähommelit jää lämpimiin kevätkeleihin, niin ei jää sitten kosteutta rakenteisiin. Ja jää enemmän aikaa suunnitteluunkin, kun ei heti ala koheltamaan. Noissa ovissa ja luukuissa on sellainen huokoinen pinta että epäilen hieman tuon sisustusmuovin liiman pitävyyttä, joten ajattelin maalata ne ensin. Ja vanerin saumat yritän laittaa piiloon tai jonkun listan alle.
-
Turvallisin tulos seinäremonteissa on toki riittävän kuiva ja lämmin työskentelyolosuhde, mutta myös riittävän hengittäväksi jäävä sisäpinta.
Mahdollinen rakenteen sisään tiivistyvä kosteus, vuodoista puhumattakaan ( tulee ennemmin tai myöhemmin ) pääsee asuntovaunu/-autorakenteissa pois ainostaan sisäpinnasta.
Mikäli sisäpinta "kelmutetaan" tavalla tai toisella riittävästi, lopputulos on ennen pitkää kukkamultaa rakenteen sisällä.
Hengittävällä maalilla ( yllätys yllätys monet halvat remonttilateksit ) ohuesti maalattu tai paperitapetoitu puupinta hengittää ja toisaalta paljastaa hyvin varhaisessa vaiheessa mahdollisen vuodon.
-
Tuota sisäseinän hengittävyydestä olen miettinytkin. Tuo solkun alkuperäinen tapetti näyttää muovipintaiselta, eli ei hengitä. Mietin, että onkohan tuo ajateltu kosteussuluksi? Jos mietitään miten talot on rakennettu, niin ulkoseinässä huoneen puolella pintalevyn/paneelin takana on aina hyörynsulkumuovi. Muutenhan kostea sisäilma kulkeutuu huokoisten pintojen/eristeiden läpi seinän sisään. Kunnes joutuu tekemisiin kylmien rakenteiden kanssa, ja tiivistyy vedeksi. Luulisi, että näin käy myös asuntovaunussa, missä kosteusvaihtelut todennäköisesti ovat suuremmat. Ja alumiininen ulkopinta on yhtä kylmä kuin ulkona.
-
Noinhan siinä käy oli kyseessä talo tai kulkine. Eli sisäpinnan pitää olla tiivis, muutoin eriste kastuu.
-
Noinhan siinä käy oli kyseessä talo tai kulkine. Eli sisäpinnan pitää olla tiivis, muutoin eriste kastuu.
Jos eriste on umpisoluinen, se ei 'kastu'.
-
Jos eriste on umpisoluinen, se ei 'kastu'.
puu ei yleensä oo umpisolusta , ja kyseinen vaunu on rimarakenteella
-
puu ei yleensä oo umpisolusta , ja kyseinen vaunu on rimarakenteella
Sorry, toteamus oli vain 'yleisellä tasolla'.
Perinteinen waunun seinärakenne on teknisesti aika omituinen,
voinee kuuitenkin hyvällä omallatunnilla sanoa, että jos ulkopinta pitää, sisäpinta voi olla vaikka vanhaa Hesaria.
'Kastepiste' syntyy kuitenkin jonnekin rakenteen sisään ja on parempi, että rakenne hengittää edes toiseen suuntaan.
-
Nurkasta löytyi ylläri. Tietääkö joku miten tuo jätevesisäiliön ylivuotoputki on alkujaan asennettu? Tässä ilmeisesti käynyt niin, että säiliö täyttynyt. Ja harmaavesi vuotanut nurkkaan tuosta ylivuotoputkesta.
-
Taitaa olla 'ilmanpoistoputki'.
-
Taitaa olla 'ilmanpoistoputki'.
No on, mutta mahti paine ollut jätevedessä kun ruiskunnut vielä putkesta ylös noin paljon.
Onko vaunussa lavuaarin pohja matalammalla kuin putken pää `?
-
Nurkasta löytyi ylläri. Tietääkö joku miten tuo jätevesisäiliön ylivuotoputki on alkujaan asennettu? Tässä ilmeisesti käynyt niin, että säiliö täyttynyt. Ja harmaavesi vuotanut nurkkaan tuosta ylivuotoputkesta.
Kyllä on tai vuotaa putket tai pääty laippa . Kafissa v90 oli toi viemäriputki säiliönä kun meni poisto tukkeen tai oli hana kiinni,jäätyi niin tuli kerran vedet lattialle, aukes kun pumppas pääty leipoo ja, menee aika helposti jos ruuan jätteitä pääsee viemäriin.
-
Joo ilmausletku tuo varmaan on. Letkun pää on suurinpiirtein altaan yläosan korkeudella. Eli kun allas ei vedä ja on täynnä, niin nurkka jo kastuu. Huomasin että tuo harmaavedensäiliön päädyt on ohutta kumia. Taidan laittaa putken tuon säiliön tilalle. Lämmitys boilerissa oli yksi nippa tulpattu tulpalla jossa oli myös ohut kumipääty. Ja vanhuuttaan oli hapertunut ja alkanut vuotaa. Onneksi huomasin ajoissa ennenkuin klykolit oli lattiassa.
-
Nurkasta löytyi ylläri. Tietääkö joku miten tuo jätevesisäiliön ylivuotoputki on alkujaan asennettu? Tässä ilmeisesti käynyt niin, että säiliö täyttynyt. Ja harmaavesi vuotanut nurkkaan tuosta ylivuotoputkesta.
Vähän tulee myöhään, mutta jos vielä vinkkiä vailla, niin tuon huohotusputken on tarkoitus mennä tuosta takaseinästä läpi takapuskurin sisälle.
Tuolla minun projektisivulla näkyy keskustelun toisessa kuvassa sisältä ja ainakin tällähetkellä viimeisimmästä kuvasta näkee ulostulokohdan ulkoa. Oikeassa reunassa kahvan alapuolella n. 20cm ruskean ja vaalean rajamailla vaalea piste. Kuvassa reikä läpi vielä puuttuu, mutta pellin reikä näkyy.
Reikä on porattu ulkoa sisäänpäin alaviistoon ja jollain liimamassalla hyvin tiivistetty paikalleen sentin pari letku pellistä pihalla.
https://karavaanari.org/index.php/topic,23407.0.html
-
Noista seinärakenteista. Vaikka yleensä kosteussulku on sisäpuolella niin vaunun seinärakenne poikkeaa normaalista. Ulkopuolella on tiivis pelti. Jos sisäpuolellakin on tiivis seinä, niin seinään vuotanut vesi ei poistu mistään, sinne se jää seinän rakenteisiin tekemään tuhoa.
Kabessa on kangastapetti joka hengittää. Ehkä siinä on ihan järkevä ajatus.
-
Samaa mieltä Kabesta Thumb
-
Joo löysin tuon huohotusputken reiän pellistä kun purin. Tää projekti etenee varmaan tyypillisellä tavalla: Lisää purettavaa/korjattavaa löytyy sitä mukaa kun rakenteita avaa ;D Onneksi ei ole vaunun kanssa kiirusta tien päälle, kun on kaikki festaritkin kesältä peruttu.