Tämä käyttöverojen kirjo onkin mielenkiintoinen juttu. Otetaan vaikka 2 Fiat Ducato alustaista retkiautoa täsmälleen samalla moottoriteholla 160hv/ 118 kw ja molemmissa sama 9 vaihteinen ZF automaatti, niin päästään ihmettelemään miksi toisen co2 329g/km ja toisessa 362g /km.
Tuo suurin hiilidioksidipäästö oli saatu laskennallisesti 13,8 litran kulutuslukemalla ja kyseinen auto vei minulla keskikulutusmittauk sen mukaan säännöllisesti vain 8,5 litraa/100km.
Ja sitten vielä ihan paras 160 hv. moottoriteholla manuaalivaihteinen ja co2 vain 173g /km sekin saman konsernin auto, mutta Peugeot Boxer alusta, eli PSA moottorilla.
Kaikki nämä esimerkkiautot WLTP mittaustavalla määritettyjä.
Todennäköisesti päästöverojen kirjo on aika suuri, jos tämä tätä on
Onko Suomen maahantuontikatsast uksissa mielivaltaisuutta, vai mikä saa nuo erot samoilla moottoritehoilla aikaan?
Oletkohan ihan varmasti verrannut saman arvoisia autoja, jos pelkästään verrataan CO
2 -lukemia?
Siis sama omamassa, kokonaismassa, pituus ja korkeus. Eri vuosimalli saattaa aiheuttaa ero mikä on sallittu päästötaso vaikka samaa päästöluokkaa olisikin. Wltp:tä autonvalmistaja on saattanut käyttää vuodesta 2017, vaikka Suomessa verotuslievennys alkaakin 2019 kun Nedc'stä vaihdettiin siihen (standardin vaihtaminen kasvatti päästöjä). Muutenkin verotuskäytäntö rankaisee yli 200g/km päästäviä wltp'llä.
Toinen mikä saattaa aiheuttaa vertailuu eroja on start&stop -järjestelmä, kuten myös valmistajan autoon vakioksi laittama polttoaineainelisäl
ämmitin. Sen päästöjä ei mitata, mutta se vähentää moottorin päästöjä alhaisissa lämpötiloissa - tyypillisesti alle +10C lämmöissä alun kilometreillä on mukana, eikä sitä pysty sammuttaa erikseen..
Lisäksi pitää muistaa, että mikä taho sen päästötiedon on antanut e-tyyppihyväksyntää; 1. vai 2. valmistaja. Jos se on 2. vaiheen valmistaja, on auton omamassa paljon suurempi.
Tätä voi aprikoida nimestä. Jos se on rekisteriotteessa esim. "Fiat-Adria" = 2. kun taas "Fiat" = 1. Osa varustelijoista ei oikeastaan olekaan 2. vaiheen valmistajia..
Se, että kulutuslukema arjessa ei vastaa standardisyklin ajon kulutusta , ei ole uutinen.. eikä sekään, että manuaali hukkaa vähempi. Ymmärtääkseni CO
2 laskennallisen arvon lisäämistä rekiströintitietoih
in ei ole Suomessa/Traficomissa hyväksytty enään vuoden 2010 jälkeen, jolloin vielä TÜV Nord niitä toimitti.
Rekiströintikatsast
uksessa apinoidaan se valmistajatieto, eikä sitä lasketa/korjata taskulaskimella siinä yhteydessä.
.. Katsastuskin mittaa dieselistä enintään ajonaikaiset hiukkaspäästöt.
Voiko K-arvo mittausta sellaiseksi kutsua
No, ajohistorian mukaista nokijäämiä ehkä - juuri vaihdetusta pakoputkesta sitä ei vielä löydy. Rankaisee lisäksi niitä mekaanisia pumppuja, jotka eivät osaa mitata kuormitusta vaan pelkkää kierroslukua. Harva kuski joka vaihteella lappua lattiassa ajellee 4k rpm'llä pitkää siivua..