Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Sähkölaitteet => 12 voltin järjestelmä => Aiheen aloitti: Aakku - 1.10.2021 kello on 21:10
-
Onko kokemusta otsikon mukaisesta laitteesta...?
Tarkoitus on asentaa lisäakku pakun tavaratilaan, mutta kun auto on Euro-6 mallia ja ilmeisesti siinä on älykäs humppaava laturi.
Tuosta Ctekistä käsittääkseni saisi tasaisen jännitteen eri akkumalleille. Lisäksi siinä olisi sisäänrakennettu "erotusrele" ja mahdolliselle aurinkopaneelille säädin valmiina.
https://www.motonet.fi/fi/tuote/4501477/Caravan-akkuerotin-Ctek-D250SE-12V
-
Erimerkkisestä vähän vastaavasta laitteesta on kokemusta. Vaunussa on 50A DC/DC- laturi, toimii oikein hyvin, lataa akut täyteen n.14.4 voltilla ja sitten pudottaa ylläpitoon. Merkkinähän CTEK on hyvä kyllä.
-
Onko kokemusta otsikon mukaisesta laitteesta...?
Tarkoitus on asentaa lisäakku pakun tavaratilaan, mutta kun auto on Euro-6 mallia ja ilmeisesti siinä on älykäs humppaava laturi.
Tuosta Ctekistä käsittääkseni saisi tasaisen jännitteen eri akkumalleille. Lisäksi siinä olisi sisäänrakennettu "erotusrele" ja mahdolliselle aurinkopaneelille säädin valmiina.
https://www.motonet.fi/fi/tuote/4501477/Caravan-akkuerotin-Ctek-D250SE-12V
Entäs jos kysäset sitikalta muutaman bitin lisää latausohjelmaan, kerrot mitä lisäät ja miten, luulisi onnistuvan.
-
Ei kokemusta laitteesta mutta onhan CTEK laatumerkki. Itellä parikin noita tallissa MP- ja muiden akkujen ylläpitolatureina.
-
Entäs jos kysäset sitikalta muutaman bitin lisää latausohjelmaan, kerrot mitä lisäät ja miten, luulisi onnistuvan.
Tästä ehdotuksesta en ymmärtänyt mitään...
Avaisitko hieman?
-
Tästä ehdotuksesta en ymmärtänyt mitään...
Avaisitko hieman?
Näissä nykysissä kun on mahdollista muuttaa laturin latausarvoja ihan vain muuttamalla ohjelmaa.
-
Näissä nykysissä kun on mahdollista muuttaa laturin latausarvoja ihan vain muuttamalla ohjelmaa.
Kuka sitä ohjelmaa muuttaa ja miten?
-
Onko kokemusta otsikon mukaisesta laitteesta...?
Tarkoitus on asentaa lisäakku pakun tavaratilaan, mutta kun auto on Euro-6 mallia ja ilmeisesti siinä on älykäs humppaava laturi.
Tuosta Ctekistä käsittääkseni saisi tasaisen jännitteen eri akkumalleille. Lisäksi siinä olisi sisäänrakennettu "erotusrele" ja mahdolliselle aurinkopaneelille säädin valmiina.
https://www.motonet.fi/fi/tuote/4501477/Caravan-akkuerotin-Ctek-D250SE-12V
Otsikon mukaisesta ei ole kokemusta, mutta vähän vastaavasta Victron Orion-Tr Smart DC-DC laturista on kokemusta ja ei ole pahaa sanottavaa, toimii just niin kuin pitääkin. https://www.victronenergy.fi/dc-dc-converters/orion-tr-smart (https://www.victronenergy.fi/dc-dc-converters/orion-tr-smart)
Mulla on 18 ampeerin malli starttiakun ja hupiakun välissä. Hupiakku latautuu aina optimaalisella tavalla ja ei hämmennetä ajoakun latautumista tai laturia kytkemällä akkuja suoraan rinnan. Erotus-/latausrele on tietty poistettu välistä kokonaan.
Maasähkö ei lataa suoraan hupiakkua, vaan käynnistysakkua. Laturina hieman isompi Victron BlueSmart 25A, jolloin siitä jää aina kaikissa tilanteissa siivu myös starttiakulle ja dc-dc laturi lataa edelleen hupiakkua. Kaikki akut täyttyy maasähköstä, akut ovat kuitenkin aina sähköisesti erillään toisistaan. Dc-dc laturissa on latauksen tunnistus, eli lataa hupiakkua vain silloin kun virtaa saadaan auton omasta tai muusta laturista. (->ajoakkua ei imetä tyhjiin.)
Hupiakkuun kannattaa laittaa myös shuntti, niin näkee kännykästä suoraan arvion akkuvirran riittävyydestä, hupi- ja käynnistysakun jännitteet, sekä haluttaessa hälytykset jännitetasoille. https://www.victronenergy.fi/battery-monitors/smart-battery-shunt (https://www.victronenergy.fi/battery-monitors/smart-battery-shunt)
Jos tarvit säädintä aurikopaneelille, niin laita sille erillinen säädin - älä valitse settiä sen mukaan että se on paketoitu samaan laitteeseen.
Yllä olevasta setistä on kokemusta nyt vuoden verran. On toiminut odotusten mukaisesti ja virtaa on riittänyt hyvin. Thumb
-
Kuka sitä ohjelmaa muuttaa ja miten?
Laitetaan läppäri kiinni ja muutetaan laturin antamia latauspulsseja tiheämmäksi tai pidemmiksi.
Omassa matkamökissä on juuri tuolla tavalla muutettu Ivecon alkuperäistä latausohjelmaa.
Jaksaa pukataakut täysiksi. Muutoksen tekee omaan Ivecon huolto jos tarvitsee esimerkiksi lisätä akkuja hupipuolelle.
Nämä hommat koskee näitä euro 6 moottoreita, kun on haluttu laturin vastusta pienentää poltto-aineen kulutuksen takia.
Näissähän euro 6 ollut ongelmaa juuri latauksen vajaaksi jäämisenä ja niistä pääsee eroon ohjelman muutoksella.
-
Nämä hommat koskee näitä euro 6 moottoreita, kun on haluttu laturin vastusta pienentää poltto-aineen kulutuksen takia.
Näissähän euro 6 ollut ongelmaa juuri latauksen vajaaksi jäämisenä ja niistä pääsee eroon ohjelman muutoksella.
Ai'jai, nyt ei maailma pelastukaan!
-
Ai'jai, nyt ei maailma pelastukaan!
Edelleen tuon muutoksen jälkeen se tuottaa murto-osan saastetta verrattuna fordin tai fiatin euro 5.
Saati muihin luokkiin. Nämä tämmöiset muutokset on sitä aitoa optimointia.
-
Edelleen tuon muutoksen jälkeen se tuottaa murto-osan saastetta verrattuna fordin tai fiatin euro 5.
Sun pitäis kyllä tuohon Ford/Fiat-kammoon hakea jo ammattiapua!
-
Sun pitäis kyllä tuohon Ford/Fiat-kammoon hakea jo ammattiapua!
Ei minulla ole niihin kammoa, molemmat on ollut, normi vekottimia, ei erikoisen hyviä, ei erikoisen huonoja, molempien vioista ja hyvistä puolista kertonut kun en tunne tarvetta salata vikoja tai kehua tyhjää, mutta sinulla tuntuu olevan erilaisia fiksaatioita tai fetisiä muiden asioista ;)
Tuo latauksen optimointi on muuten sitten laillista toisin kuin " virityspajojen " tekeleet.
-
Sillä aikaa, kun nahistelette...
Taidan päätyä tuohon Ctekkiin, tai Victroniin.
-
Laatulaitteitahan ne on molemmat, ehkä sitten vain katsoo, että kummassa on itselle tarpeellisemman tuntuiset ominaisuudet. Vallankin vaunussa, kun tulee toistakymmentä metriä johtoa laturilta vaunuun, niin on oiva peli. Eikä vanhemmankaan auton tasainen n. 14 volttia sekään oikein hyvin huomioi säännöllisesti purettavaa hupiakkua.
-
Laatulaitteitahan ne on molemmat, ehkä sitten vain katsoo, että kummassa on itselle tarpeellisemman tuntuiset ominaisuudet. Vallankin vaunussa, kun tulee toistakymmentä metriä johtoa laturilta vaunuun, niin on oiva peli. Eikä vanhemmankaan auton tasainen n. 14 volttia sekään oikein hyvin huomioi säännöllisesti purettavaa hupiakkua.
Näin hiukan pähkäilin myös...
Lueskelin, että auton oman älylaturin rinnalla ei edes saisi käyttää perinteellistä erotusrelettä. EURO-6:ssa todennäköisesti jännite joka tapauksessa humppaisi, vaikka sitä jännitettä ohjelmallisesti voisikin nostaa. Elikä auton oma äly ei saisi haistaa lisäakun olemassaoloa.
Sitä johdon vetoa ei kyllä pakussa tule kuin jotain 2 metriä korkeintaan. Siihen riittää ohjeistuksen mukaan 10 mm² piuhakin.
-
Ja tuo DC-laturi kytketään mahdollisimman lyhyellä johdolla hupiakkuun, niin silloin ei hupiakun latausjännite putoa. Jos dc-laturin sisäänmenon jännite hiukan hukkuu muutaman metrin johtoon, niin siitä ei juuri haittaa ole. Eli tilanne on ihan eri silloin kun auton oman laturin sähkö tuodaan hupiakulle erotusreleellä, pitää olla reilusti mitoitettu johto, että häviön saa minimoitua.
-
Sitten hieman johdotuksista kysymyksiä...
Auton akulta lähtee Ctek D250SE laturi/akkuerottimeen 4 mm2 joholla. Lähdössä sulake 30 A. Mikä olisi sopiva sulakemalli? Käykö normi lattasulakepesä?
Sitten Ctekiltä lähtee maadoitusjohto 4 mm2 johdolla runkoon. Matkaa on reilu metri viralliseen maadoituspisteeseen . Tämä on kaiketi ok, mutta mitenkä sitten varsinaisen akun johdotus? Riittääkö tuo 4 mm2 myös akun maadoitukseen? Akulta lähtee plus syöttö sulakerasiaan, josta sitten jaetaan virtaa ensisijaisesti ilmalämmittimeen ja valoihin ja ehkä televisioon ja läppäriin. Siinä kaikki. Mikäli tulee enemmän virtaa vieviä laitteita, niin siihen tarkoitukseen tulisi invertteri.
Siis lähinnä mietityttää tuon 100 Ah akun johtojen vahvuus plus ja miinusnapoihin.
-
https://m.motonet.fi/fi/tuote/481755/DieselMIDIsulakerasia
Toimiikohan linkki.. 30A luokkaa oleville virroille voisi ehkä jo laittaa tällaisen, ja ehkä voisi käyttää kuuden neliön johtoakin. Hupiakun plussaan heti ensimmäiseksi laittaa pääsulakkeeksi myös tuollaisen ja siitä sitten haaroittaa kulutuskojeille, niille sitten omat pienemmät sulakkeet, johin käy lattasulake hyvin kyllä. CTEK-laturilta tulevan johdon voi laittaa suoraan tuon pääsulakkeen kautta.
-
(https://karavaanari.org/kuvat/1633512844.jpg)
Jotenkin tähän tapaan, kuvasta tuli hiukan huono, mutta jos siitä ajatus selviää?
Miinukset toki sitten myös CTEK:lle ja kulutuskojeille, jäivät kuvasta pois.
https://www.motonet.fi/fi/tuote/386920/Blue-Sea-Systems-kytkentakisko-4x4mm-pultti-Max-48V--100Amp?gclid=EAIaIQobChMInM731L-18wIVzImyCh0W2AakEAQYAiABEgJe9vD_BwE
Tuollaiseen kytkentäkiskoon voi hupipuolen miinukset koota, jos niitä tulee enemmän, niin ei ole akunkengissä niin paljon johtosillisalaattia . Se nyt on vähän makuasia.
-
https://m.motonet.fi/fi/tuote/481755/DieselMIDIsulakerasia
Toimiikohan linkki.. 30A luokkaa oleville virroille voisi ehkä jo laittaa tällaisen, ja ehkä voisi käyttää kuuden neliön johtoakin. Hupiakun plussaan heti ensimmäiseksi laittaa pääsulakkeeksi myös tuollaisen ja siitä sitten haaroittaa kulutuskojeille, niille sitten omat pienemmät sulakkeet, johin käy lattasulake hyvin kyllä. CTEK-laturilta tulevan johdon voi laittaa suoraan tuon pääsulakkeen kautta.
Noita diesel sulakerasioita onkin pakissa. Käytin niitä aurinkokennojohdotu ksessa...
Olen asentanut syöttöjohdon, joka on 4 mm2. Se on Ctekin ohjeistuksen mukainen 2 metriin asti. Starttiakun lähtöön tulee sulake ohjeen mukaan 30 A.
Vielä jäi se varsinainen kysymys auki? Minkä vahvuinen johto hupiakulta maihin. Ctekiltä hupiakkuun on ohjeistettu 4 mm2 aina 10 metriin asti. Riittääkö tuo 4 mm2 hupiakun käytön aikana?
(https://karavaanari.org/kuvat/1633513936.jpg)
-
No itse en kymmentä metriä neljää neliötä laittaisi, eipä taida tässä tapauksessa olla tarviskaan. Maa voisi olla kuutta neliötä, eihän hupiakusta kovin isoja virtoja oteta kuitenkaan, eli ei sen starttikaapelin vahvuista tarvitse olla. Mahdollisen tulevan invertterin kytkee sitten suoraan hupiakkuun mahdollisimman lyhyillä johdoilla. Ja CTEK:istä hupiakkuun olisi lyhyt johto hyvä, siinä kohtaa jännitehäviö on latauksesta pois, jos nyt vaikka puolitoista metriä korkeintaan. Eiköhän se neljä neliötä hupiakun johdotuksille riitä, jos sitä on valmiina olemassa. Se on hyvä tapa, että yhtään johtoa akun plussasta ei lähde ilman sulaketta eteenpäin.
-
No itse en kymmentä metriä neljää neliötä laittaisi, eipä taida tässä tapauksessa olla tarviskaan. Maa voisi olla kuutta neliötä, eihän hupiakusta kovin isoja virtoja oteta kuitenkaan, eli ei sen starttikaapelin vahvuista tarvitse olla. Mahdollisen tulevan invertterin kytkee sitten suoraan hupiakkuun mahdollisimman lyhyillä johdoilla. Ja CTEK:istä hupiakkuun olisi lyhyt johto hyvä, siinä kohtaa jännitehäviö on latauksesta pois, jos nyt vaikka puolitoista metriä korkeintaan. Eiköhän se neljä neliötä hupiakun johdotuksille riitä, jos sitä on valmiina olemassa. Se on hyvä tapa, että yhtään johtoa akun plussasta ei lähde ilman sulaketta eteenpäin.
Tämä selvä...
Asennan Ctekkiin 6 mm2 maajohdon, kun se on vielä laittamatta. Selviän sitten yhdellä maajohdolla. Veto on reilu metri.
Ainoa tilanne, missä virtaa tarvitaan reippaammin on lämmittimen käynnistys ja sammutus. Retkiautossa näkee mittarista, kun jännite putoaa hetkeksi alla 12 voltin. Siitä se toipuu sitten lämppärin käynnistyksen jälkeen. Sitten taas kyykkää, kun lämmitin sammutetaan. Takana on kuitenkin 185 Ah akku.
-
Tämä selvä...
Asennan Ctekkiin 6 mm2 maajohdon, kun se on vielä laittamatta. Selviän sitten yhdellä maajohdolla. Veto on reilu metri.
Ainoa tilanne, missä virtaa tarvitaan reippaammin on lämmittimen käynnistys ja sammutus. Retkiautossa näkee mittarista, kun jännite putoaa hetkeksi alla 12 voltin. Siitä se toipuu sitten lämppärin käynnistyksen jälkeen. Sitten taas kyykkää, kun lämmitin sammutetaan. Takana on kuitenkin 185 Ah akku.
Saattaa kyykkäämisessä olla jokin muu syy kuin lämppärin käynnistys ja sammutus. Ihanko olisi liitos ongelma jossain.
-
Saattaa kyykkäämisessä olla jokin muu syy kuin lämppärin käynnistys ja sammutus. Ihanko olisi liitos ongelma jossain.
Tämä saattaa olla hyvinkin mahdollista...
Onhan se Eberikin jo 23 vuotias ja mullakin jo 12 vuotta ollut ajossa. Mitään en sille ole kuitenkaan tehnyt.
TM:ssä luki, että käynnistys hehkutuksineen vie 100 W ja käydessä sitten enintään puolet siitä.
-
No nyt on Ctek D250SE toiminnassa...
Laturi on kytketty tavallisen akun moodiin, ei 14,4V latausjännitteelle. Mittarin mukaan lataus on kuitenkin nyt tasainen 14,7V.
Onko jännite ok, kun laturissa on akun lämpötilan tunnistin ja lämpö + 10 astetta? Exiden tietosivut viittaisivat siihen, että viileä keli nostaa nyt jännitettä.
https://exide.fi/batterikunskap/optimaalinen-varausjannite/
-
23 millivolttia per aste näkyy olevan jännitteen säätö, kun 25 asteesta poiketaan, eli +0.23V 15 asteessa, kyllä se sen mukaan näyttäisi olevan ok. Jossain vaiheessa pitäisi sitten pudota ylläpitojännitteese en.
-
23 millivolttia per aste näkyy olevan jännitteen säätö, kun 25 asteesta poiketaan, eli +0.23V 15 asteessa, kyllä se sen mukaan näyttäisi olevan ok. Jossain vaiheessa pitäisi sitten pudota ylläpitojännitteese en.
Ok. Näillä mennään...
-
No nyt latautuu akut kunnolla. Itsellä oli edellinen vaunu ilman boosteria, vaikka oli 25-neliöiset johdot autosta vaunuun, niin akut jäi vajaaksi. On aika oleellinen asia hupiakulle saada jännite sinne 14.4...14.7 voltin nurkille.
-
Minäkin vaihdoin boosterilaturin syöttökaapelin ja maajohdon 10 mm2 vahvuuteen...
Aluksi oli 4 mm2, joka olisi ollut minimivahvuutena riittävä. Latausboosterista akulle johtojen vahvuus on peräti 16 mm2, kun sellaista sattui olemaan. Invertteriinkin ohjeistettiin jotain paukkulankoja, mutta asensin kuitenkin siihenkin 10 mm2 kaapelit.
-
Ei reilusti mitoitetuista johdoista haittaa ole ainakaan, ehkä vähäsen painoa ja jonkun verran euroja. Sarjatuotantolaitte issa kaikki kulut pyritään minimoimaan viimeiseen asti. Inverttereiden mukana tulevat monasti ovat kyllä aika onnettomia. Ja starttikaapeleina myös myydään ihan roskaakin.
-
Ei reilusti mitoitetuista johdoista haittaa ole ainakaan, ehkä vähäsen painoa ja jonkun verran euroja. Sarjatuotantolaitte issa kaikki kulut pyritään minimoimaan viimeiseen asti. Inverttereiden mukana tulevat monasti ovat kyllä aika onnettomia. Ja starttikaapeleina myös myydään ihan roskaakin.
Minkäslaisen sulakkeen vaatii 300W invertteri syöttöjohtoon...?
Meinaan vaan, kun tällaisia myydään tupakasytkäriliitän nällä.
-
No siinä onkin hyvä esimerkki näistä mitoituksista, 300W invertteri ottaa n. 30A. Tupakansytytinpisto kkeesta voi turvallisesti ottaa ehkä 8A, silläkin se jo lämpenee riittävästi. Tuossa on helppo nyrkkikaava invertterille, yksi nolla tehosta pois, niin saa kulutuksen 12V järjestelmässä.
-
Tietysti, jos 300W invertteristä ottaa alle 100W ulos, niin saattaa se pistoke kestääkin. Kannettavan koneen laturia joskus käytän autossa tupakansytyttimestä invertterin kautta, ei se pistoke ihan kättä polta vielä sillä, riippuu kyllä pistokkeen mallistakin, että minkälaisen kontaktin keskinapa saa sytyttimen pistorasiaan.
-
Tietysti, jos 300W invertteristä ottaa alle 100W ulos, niin saattaa se pistoke kestääkin. Kannettavan koneen laturia joskus käytän autossa tupakansytyttimestä invertterin kautta, ei se pistoke ihan kättä polta vielä sillä, riippuu kyllä pistokkeen mallistakin, että minkälaisen kontaktin keskinapa saa sytyttimen pistorasiaan.
Mulla on tehdastekoinen 230V Euro-Schuko pistoke henkilöautossa...
Ohjekirja sallii sille 100W käytön.
Ei hajuakaan, missä konsolin uumenissa on invertteri, taikka sulakkeet. Kaipa sillä jotain pientä laturia voi käyttää.
-
Jos tälläisen ctekin laittaa, niin pitääkö auton oma jo olemassa oleva erotin poistaa käytöstä vai voiko jättää siihen rinnalle?
-
Jos tälläisen ctekin laittaa, niin pitääkö auton oma jo olemassa oleva erotin poistaa käytöstä vai voiko jättää siihen rinnalle?
Pitää poistaa, CTEK tai vastaava hoitaa erottamisen ja myös nostaa latausjännitteen hupiakulle.
-
Onkohan siitä haittaa vaikka jättäisikin?
-
Onkohan siitä haittaa vaikka jättäisikin?
Jos toinen yrittää työntää12V ja toinen 14V, ei se oikein toimi.
-
Eikös niitä voi peräkkäin kytkeä?
-
Joo ja laittaa kaksi runkoa plus 8 pyörää......
-
No, voihan sen alkuperäisen systeemin antaa olla ja unohtaa koko CTEK:in.
-
Ihan vaan kysyin mitä haittaa? Miksi ei voisi kytkeä auton erottimelta tulevaa syöttöjohtoa cetekkiin? Ei siihen tarvita kahta runkoa eikä montaa pyörää! Niistä vois olla jo haittaa ja painoa!
Eihän tösin ole vaikeaa irroittaa erotusreleeltä sitä johtoa ja siirtää sitä laturille mut mielestäni ei kyl haittaakaan ole vaikka antaa olla entisellään. Onhan tuplavarmistettu akkujen erotus.
Kyllä se cetekki kannattaa ehdottomasti laittaa!
-
Toimiihan se niinkin...
Vanhan syöttökaapelin voi hyödyntää Ctekkiin, eli ottaa virran ennen alkuperäistä latausrelettä. Latausreleen voi poistaa käytöstä siirtämällä hupiakun ja releen välissä olevan kaapelin Ctekkiin. Vielä, jos on ns. älykäs lataus autossa, niin voi varmaan vanhaa relettä käyttää Ctekin ohjaukseen.
Todennäköisesti autossa ei luitenkaan ole älykästä latausta, koska se ei kunnolla toimisi releohjauksella.
-
No tässä keskustelussa on ajatuksena ollut tehdä kunnollisilla mitoituksilla oleva systeemi, missä on häviöt minimoitu ja saadaan mahdollisimman tehokas lataus hupiakulle. Silloin ei kannata alkuperäisiä johdotuksia ja releitä jättää väliin. CTEK:n kanssa lisäksi starttiakulta otettu virta kasvaa reilusti, koska jännite kerran nostetaan, eikä se teho tule tyhjästä. Eli oikeastaan on vähän turha sitä CTEK:iä laittaa ja sen kanssa sitten ne alkuperäiset ohuet johdot.
-
No tässä keskustelussa on ajatuksena ollut tehdä kunnollisilla mitoituksilla oleva systeemi, missä on häviöt minimoitu ja saadaan mahdollisimman tehokas lataus hupiakulle. Silloin ei kannata alkuperäisiä johdotuksia ja releitä jättää väliin. CTEK:n kanssa lisäksi starttiakulta otettu virta kasvaa reilusti, koska jännite kerran nostetaan, eikä se teho tule tyhjästä. Eli oikeastaan on vähän turha sitä CTEK:iä laittaa ja sen kanssa sitten ne alkuperäiset ohuet johdot.
Eikös erotusreleellä ohjatussa tarvitse olla järeät johdot akkujen välissä...?
Ainakin mulla tuossa Westi retkiautossa on asennettu aika paksut johdot. Elikä akulta releelle tulee tuplajohdot.
-
Eikös erotusreleellä ohjatussa tarvitse olla järeät johdot akkujen välissä...?
Ainakin mulla tuossa Westi retkiautossa on asennettu aika paksut johdot. Elikä akulta releelle tulee tuplajohdot.
Näinhän se pitäisikin olla. Nämä poikien vehkeet onkin terkoitettu töpselin päässä olemaan eikä tarvii kummoistakaan latausta ajettaessa. Eivät sovellu puskaparkkiin. :laugh:
-
Näinhän se pitäisikin olla. Nämä poikien vehkeet onkin terkoitettu töpselin päässä olemaan eikä tarvii kummoistakaan latausta ajettaessa. Eivät sovellu puskaparkkiin. :laugh:
Meillä on 500A BlueSea rele, 16mm2 kaapelit ja 150A laturi...
Voi tarvittaessa syöttää sähvöä autoonkin päin.
-
Hiukan tuli taas tutkailtua Ctek-akkuerottimen elämää...
Aloin lataamaa 7A Ctek verkkolaturilla starttiakkua. Kummastelin, kun laturi näytti merkkivalolla vain varauksen olevan neljänneksen ja sitä kesti aika kauan. Sitten tulin katsoneeksi hupiakun Ctek 250 toimintaa. Sekin oli herännyt lataamaan, vaikka auto oli sammuksissa. Siis auton äly olettaa auton oman laturin lataavan ja samalla herättää hupiakun latauksen.
Latausjännitteen Ctek 250 nosti 14,85 volttiin. Kokeilin pitää kämmenen sisässä lämpötilatunnistint a muutaman minuutin, jolloin jännite putosi 14,5 volttiin.
Yhteenvetona siis lämpötilatunnistin kaiketi toimii ja näillä näkymin hupiakku ei tarvitse erillistä latausta. Auton äly hoitaa molempien akkujen latauksen pelkän starttiakun latauksella. Vanhassa Westissä sitä yhdistämistä ei tapahdu, koska akkujen kytkentä perustuu D+ herätteeseen. Siinä onkin nyt kiinteästi kaksi verkko-Ctekkiä.
-
Aloin lataamaa 7A Ctek verkkolaturilla starttiakkua. Kummastelin, kun laturi näytti merkkivalolla vain varauksen olevan neljänneksen ja sitä kesti aika kauan. Sitten tulin katsoneeksi hupiakun Ctek 250 toimintaa. Sekin oli herännyt lataamaan, vaikka auto oli sammuksissa.
.....
Yhteenvetona siis lämpötilatunnistin kaiketi toimii ja näillä näkymin hupiakku ei tarvitse erillistä latausta. Auton äly hoitaa molempien akkujen latauksen pelkän starttiakun latauksella.
Se on just näin - hupiakku ei tarvi erillistä verkkolaturia, kuten ketjun alussa kerroin vastaavasta Victron setupista.
Kannattaa kuitenkin ladata käynnistysakkua tällaisessa setupissa vähintään 25A laturilla, ettei CTEK ime tehoja käynnistysakun varauksesta siinäkään tilanteessa, että hupiakku on melko tyhjä ja sitä ladataan täydellä teholla.
Kun 7A laturi lataa käynnistysakkua ja nostaa jännitteen, tulkitsee CTEK auton olevan käynnissä ja autonlaturin puskevan sinne virtaa. :) CTEKin ottaa enimmillään ~25A ladatessaan täydellä teholla hupiakkua. Tuossa tilanteessa kaikki sen 7A ylittävä osa otetaan siitä käynnistysakun varauksesta.
-
Se on just näin - hupiakku ei tarvi erillistä verkkolaturia, kuten ketjun alussa kerroin vastaavasta Victron setupista.
Kannattaa kuitenkin ladata käynnistysakkua tällaisessa setupissa vähintään 25A laturilla, ettei CTEK ime tehoja käynnistysakun varauksesta siinäkään tilanteessa, että hupiakku on melko tyhjä ja sitä ladataan täydellä teholla.
Kun 7A laturi lataa käynnistysakkua ja nostaa jännitteen, tulkitsee CTEK auton olevan käynnissä ja autonlaturin puskevan sinne virtaa. :) CTEKin ottaa enimmillään ~25A ladatessaan täydellä teholla hupiakkua. Tuossa tilanteessa kaikki sen 7A ylittävä osa otetaan siitä käynnistysakun varauksesta.
Hyviä pointteja...
Pitää seurata, miten tuolle starttiakulle käy. Nyt ainakin tunnin latauksen jälkeen tuo 7A laturi näytti jo kolmen vartin lataustilaa, joten kaipa se hupiakunkin akku alkaa täyttyä ja lataukset tasaantua.
Tuollainen Ctek 25A laturi on aika tyyris. Pitää seurata, jos nykyisillä selviäisi.
-
Tuollainen Ctek 25A laturi on aika tyyris. Pitää seurata, jos nykyisillä selviäisi.
Tulee silläkin toimeen, jos aikaa lataukseen on käytettävissä riittävästi. Käynnistysakku toimii silloin puskurina. Latausvirta laskee oletettavasti d250se:lläkin melko nopeasti latauksen edistyessä, tuo 25A inputti on huippu tyhjää akkua ladattessa. Reilusti toistakymmentä ampeeria menee sitten kyllä jo hyvän tovin, kunnes akku alkaa täyttymään.
Tuon 7A laturin voi tosiaan korvata sitten myöhemmin tehokkaammalla jos näyttää ettei käynnistysakku pysy tarpeeksi vireessä. Käytöstä paljolti riippuu - miten paljon puretaan hupiakkua vs. ajetaan autolla vs. ladataan verkkolaturilla.
Ps. Tässä hyvä ja halpa on samassa paketissa: :D
https://www.ruoto.fi/fi/veneily/victron-blue-smart-ip67-charger-12v-25a/p/8719076038269/ (https://www.ruoto.fi/fi/veneily/victron-blue-smart-ip67-charger-12v-25a/p/8719076038269/)
-
Olen nyt tavannut tuota Ctek käyttöohjetta moneen kertaan...
Mitä tarkoittaa esitteessä maininta. "Kun käyttöakku on täysin latautunut, D250SA vaihtaa automaattisesti käynnistysakun ylläpitolataukseen."
Tämä ei nyt oikein mulle aukea.
Esim. Motonetin esitteessä mainittu.
https://www.motonet.fi/fi/tuote/4501477/Caravan-akkuerotin-Ctek-D250SE-12V
-
Se voisi tarkoittaa, että jos latus tulee vaikka paneeleista, niin hupiakun täytyttyä aletaan ladata myös starttiakkua ylläpitoteholla.
-
Se voisi tarkoittaa, että jos latus tulee vaikka paneeleista, niin hupiakun täytyttyä aletaan ladata myös starttiakkua ylläpitoteholla.
No niinpä olikin kun tarkemmin luin vielä manuaalia...
Manuaalissa kerrotaan:
"Käynnistysakun ylläpitolataus aurinkopaneelista D250SA ylläpitolataa käynnistysakkua aurinkopaneelista 3 sekunnin välein, jos käyttöakku on täyteen ladattuna."
Tuokin on hyvä lisäominaisuus, jos tulee aurinkokenno asennettua. Ctekissä on rajana 23 Voltin maksimijännite, joten paha laittaa kahta paneelia sarjaan. Yhden paneelin voisi irrotettavaan kattotelineeseen asentaa, jos tulee tarvetta.
-
Vaunun latausbosterissa on vastaavanlainen ominaisuus. Kun akkua lataa ulkopuolisella laturilla ja jännite on päälle 14 volttia, niin boosteri pästää pienen virran toisinpäin ja lataa auton akkua samalla. Vaunussa ei nyt niin tarpeellinen, kun vetoautolla ajetaan kuitenkin joka päivä...
-
Vaunun latausbosterissa on vastaavanlainen ominaisuus. Kun akkua lataa ulkopuolisella laturilla ja jännite on päälle 14 volttia, niin boosteri pästää pienen virran toisinpäin ja lataa auton akkua samalla. Vaunussa ei nyt niin tarpeellinen, kun vetoautolla ajetaan kuitenkin joka päivä...
Elikä Ctek ei tarvitse ACC herätevirtaa apuakun jännitteen ollessa riittävä...
Pitääpä kokeilla ladata apuakkua ulkopuolisella laturilla ja laittaa samalla ajoakkuun jännitemittari kiinni. Sehän tarkoittaisi, että apuakun lataus ajanoloon lataisi käynnistysakunkin täyteen.
-
Mulla on eri merkkinen boosteri, niin ei CTEKin toiminnasta ole omakohtaista kokemusta, mutta mittaamallahan se selviää.
-
Tein vähän päätelmiä jännitteen mittauksilla...
Latasin hupiakkua 7A Ctekillä. latausjännite oli hieman yli 14V. Käynnistysakun jännite ei sanottavasti muuttunut, joten ilmeisesti ulkoinen lataus hupiakkuun ei siirry starttiakkuun.
Sitten toisinpäin. Latasin ulkoisella laturilla käynnistysakkua, jolloin buusteri aktivoitui ja alkoi ladata myös hupiakkua. Tässä ihmetystä aiheutti se, että ACC signaalijohdon jännitteetömyydellä ei ollut mitään merkitystä. Lataus toimi hupiakkuun, oli sitten signaalivirtaa, tai ei. Olisiko niin, että signaalivirran tarkoitus on vain käskyttää pitää lataus päällä, kun auton oma latausjännite seilaa. 14V jännitteellä buusterin äly aloittaa latauksen ohi signaalin.
Tästä seuraa, että voinen ottaa signaalivirran katkaisijan kokonaan pois, koska se ei vaikuta ulkoisen akkulaturin ollessa kytkettynä.
Jossain vaiheessa voisi vielä testata amppeerimäärän, eli onko se tosiaan 20A, mitä buusterin pitäisi pakkosyöttää.
-
Katsoin vähän ohjekirjan loppupuolella olevaa taulukkoa. Silloin kun se sytytysvirta-tieto on kytetty, kytkentä ja katkaisu tapahtuvat alemmalla jännitteellä juuri sen älykkään latauksen humppaamisen takia. Ja normaalilaturilla 13.1 volttia tulkitaan lataukseksi jolloin hupilataus käynnistyy.
-
Katsoin vähän ohjekirjan loppupuolella olevaa taulukkoa. Silloin kun se sytytysvirta-tieto on kytetty, kytkentä ja katkaisu tapahtuvat alemmalla jännitteellä juuri sen älykkään latauksen humppaamisen takia. Ja normaalilaturilla 13.1 volttia tulkitaan lataukseksi jolloin hupilataus käynnistyy.
Ahaa, siis kaikki toimii oikein...
Aamulla kun katsoin, niin ulkoinen laturi oli mennyt ylläpitolataukseen, mutta buusteri olisi merkkivalojen suhteen aktiivinen. Ilmeisesti nyt molemmat akut liki täysiä.
Tästä voisin päätellä, että kannattaa ensin ladata hupiakku täyteen ja sen jälkeen voi ladata käynnistysakun ilman kyykkäämistä. Oletan, että buusterin korkeammalla jännitteellä vielä hupiakku hieman täyttyy.
-
Toimisiko tällainen latausjohdotus, vai onko jotain, jota en huomaa...?
Tavaratilassa olevaan Ctek 250 DC/DC laturiboosteriin syötetään tulovirran napaan ulkoisella verkkolaturilla Ctek 7A. Maadoitus runkoon.
Ajatus olisi sijoittaa verkkolaturi tavaratilan akkulaatikkoon. Lataus käsittääkseni alkaisi sekä käynnistysakulla, että käyttöakulla yhtäaikaa. Verkkovirtasyötön tekisin Defan kaapeleilla ja pistorasialla.
Hyöty olisi siinä, että verkkolaturi tulisi samalla suojaisaan kuivaan paikkaan, eikä moottoritilaan tulisi enempää johdotusta.
Tällä viisiin:
(https://karavaanari.org/kuvat/1643385135.jpg)
-
Kyllä tuon pitäisi ihan yhtälailla toimia noinkin. 7A laturilla ei edes jännitehäviöitä juuri pääse tulemaan, kun tukeva johto on kuitenkin boosterilaturille.
-
Kyllä tuon pitäisi ihan yhtälailla toimia noinkin. 7A laturilla ei edes jännitehäviöitä juuri pääse tulemaan, kun tukeva johto on kuitenkin boosterilaturille.
Ok. Näillä suunnitelmilla jatketaan...
Boosterilaturilta käyttöakulle menee lyhyt 16m2 johto. Käynnistysakulle pidempi johto 10m2.
-
Nyt aloin suunnitella aurinkokennon liittämistä Ctekkiin...
Tuossa laturissa on MPPT säädin, mutta 23V maksimi jännite saattaa rajoittaa paneelin valintaa. Yritin selvittää Motonetin 150W paneelin jännitteitä, mutta ei oikein auennut.
Mitä tarkoittaa Vmpp, OCV, tai VOC? Onko näissä kyseessä avoimen piirin jännite, joka ei saisi ylittää Ctekin 23V maksimia?
Niin ja mitä tarkoittaa uuden sukupolven PERC tekniikka? Liittyykö johonkin valon kulkuun lasin läpi.
Tuollaista Puuilon paneelia viimeksi tutkiskelin. Siinä avoimen virran jännitteeksi ilmoitetaan 21,6V (VOC)
https://www.puuilo.fi/tabell-aurinkopaneeli-140w
(https://karavaanari.org/kuvat/1644141204.jpg) (https://karavaanari.org/kuvat/1644141354.jpg)
-
OCV (OpenCircuitVoltage) ja VOC (Voltage of Open Circuit) ovat sama asia, ja tuo jännite pitää olla alempi kuin maksimi säätimen jännite.
Vmpp taas on paneelin maksimi tehopiste jota MPPT säädin hakee kokoajan.
PERC tekniikka taas on panelitekniikka joka nostaa paneelin hyötysuhdetta käyttämällä hyväksi kennon alapintaa johon tausta heijastaa valoa:
(https://www.aurinkosahko.net/files/content_images/PERC-Cell-1_df35507.png)
-
OCV (OpenCircuitVoltage) ja VOC (Voltage of Open Circuit) ovat sama asia, ja tuo jännite pitää olla alempi kuin maksimi säätimen jännite.
Kiitos. Tämä valaisi taas asiaa...
Elikä voisi olettaa tuon Puuilon paneelin passaavan, kun siinä on 21,6 V (VOC). Ctekin maksimi jännite taas on 23 V (OCV).
Mitäs valittaisiin piuhan vahvuudeksi paneelin ja säätimen välille? Riittääkö 2,5 mm2 3,5 metrin pituudelle. Vai olisiko 4 mm2 varmempi.
Onko muuten tuo PERC niin ylivoimainen, kuin jossain mainostetaan?
-
4 neliön piuhaa suosiolla
-
PERC on noin 10% tehokkaampi, varsinkin pilvisellä säällä.
-
Homma etenee ja taas uusia kysymyksiä...
Pakuun on nyt hommattu pitkittäiset kattokaiteet ja niihin poikittaiset tangot. Tarkoitus on asentaa paneeli telineisiin, eikä siis kiinteästi katolle. Alunperin piti asentaa normi kattotelinetankojen väliin paneeli, mutta tankojen väli ei passaa. Nyt on siirrettävät tangot kaiteissa paneelin koon mukaan.
Sitten ne uudet kysymykset ja pohdinnat paneelin osalta.
Ajattelin ensin asentaa paneelin pitkittäin, mutta kestääkö paneeli päistään kiinnitettynä, kun jänneväli on 130 cm? Itse aloin epäilemään. Nyt on uusi ajatus asentaa paneeli poikittain, jolloin jänneväli olisi alle 70 cm. Pituus voi olla silloin enintään 120 cm.
Tällaisia olen haarukoinut:
"SolarXon aurinkopaneeli monikide 100W". Motonetissä 99€ (Hinta noussut tällä viikolla. Oli 79 €)
"Tabell aurinkopaneeli yksikide 140W". Puuilossa 119€
Tuossa Tabell paneelissa olisi watteja, mutta yksikide hieman mietityttää. Mitä tarkoittaa "Kaksoisohitusdiodit minimoivat varjojen aiheuttaman tehohävikin"? Itse oletan, että diodit mahdollistaa paneelin toiminnan osateholla, jos on osittain varjossa.
https://www.motonet.fi/fi/tuote/9001277/SolarXon-aurinkopaneeli-monikide-100W
https://www.puuilo.fi/tabell-aurinkopaneeli-140w
-
Tuossa Tabell paneelissa olisi watteja, mutta yksikide hieman mietityttää. Mitä tarkoittaa "Kaksoisohitusdiodit minimoivat varjojen aiheuttaman tehohävikin"? Itse oletan, että diodit mahdollistaa paneelin toiminnan osateholla, jos on osittain varjossa.
Yksikidepaneelin hyötysuhde on hieman monikidepaneelia parempi, mutta se on herkempi varjoille. Ja jokaisessa paneelissa on nuo ohitusdiodit, jotka mahdollistavat ohittamaan varjostuneen segmantin. Tosin näin pienillä paneelijännitteillä nuo diodit ovat käytännössä hyödyttömät, koska paneelin jännite tippuu normaalista 18 voltista 12 volttiin jos yksi segmentti on varjossa, jolloin ei saa kummoista latausta.
(https://www.ralos.eco/uploads/1/1/0/1/110184427/diodit_orig.jpg)
Säätimeksi laittaisin MPPT säätimen, vaikkapa
https://www.marinea.fi/sunbeam-moonray-160-mppt-lataussaadin
tai
https://www.marinea.fi/victron-smartsolar-mppt-7515-lataussaadin-bluetoothilla
-
Yksikidepaneelin hyötysuhde on hieman monikidepaneelia parempi, mutta se on herkempi varjoille. Ja jokaisessa paneelissa on nuo ohitusdiodit, jotka mahdollistavat ohittamaan varjostuneen segmantin. Tosin näin pienillä paneelijännitteillä nuo diodit ovat käytännössä hyödyttömät, koska paneelin jännite tippuu normaalista 18 voltista 12 volttiin jos yksi segmentti on varjossa, jolloin ei saa kummoista latausta.
(https://www.ralos.eco/uploads/1/1/0/1/110184427/diodit_orig.jpg)
Säätimeksi laittaisin MPPT säätimen, vaikkapa
https://www.marinea.fi/sunbeam-moonray-160-mppt-lataussaadin
tai
https://www.marinea.fi/victron-smartsolar-mppt-7515-lataussaadin-bluetoothilla
Ok...
Oletan tuon Puuilon paneelin olevan hinta/laatu suhteeltaan kuitenkin suht sopivan.
Laittaisin Victronin säätimen, mutta nyt on tarkoitus hyödyntää tuota otsikon Ctekkiä. Sen pitäisi olla MPPT säädin, mutta pullonkaulana on tuo maksimijännite 23 V. Elikä siksi yksi paneeli vain. Lisäksi rakenne saisi olla pieni katolla, kun on tarkoitus ainakin talveksi poistaa paneeli kaiteista.
Verrokkina on vanha Westi, jossa on vain 80 W paneeli katolla, mutta kyllä sekin tuntuu siinä riittävän.
-
Eikös nuo ole molemmat kalliin puoleisia, kun 290w PERC maksaa 119€?
https://nordsolar.fi/tuote/amerisolar-290w-perc-aurinkopaneeli/
-
Laittaisin Victronin säätimen, mutta nyt on tarkoitus hyödyntää tuota otsikon Ctekkiä. Sen pitäisi olla MPPT säädin, mutta pullonkaulana on tuo maksimijännite 23 V.
Äkkiseltään tuo jännite viittaa PWM tekniikkaan, tai vastaavaan lataustekniikkaan eikä MPPT toimintaan.
Edit: Näyttäis siltä että valmistaja on säästänyt, ja ajaa MPPT:ltä tulevan tehon suoraan laturiin ilman jännitemuunnosta. Tämä selittäisi 23 voltin maksimijännitteen, koska laturin sisääntulon sallittu vaihteluväli kaikilla energiamuodoilla on 11,5V-23V.
Eikös nuo ole molemmat kalliin puoleisia, kun 290w PERC maksaa 119€?
https://nordsolar.fi/tuote/amerisolar-290w-perc-aurinkopaneeli/
Uskoisin että tulee kalliimmaksi vaihtaa kulkineeseen jonka katolle tuo mahtuu ;D
-
Eikös nuo ole molemmat kalliin puoleisia, kun 290w PERC maksaa 119€?
https://nordsolar.fi/tuote/amerisolar-290w-perc-aurinkopaneeli/
Riittävän pientä PERC paneelia en ole löytänyt netin syövereistä...
Halpoja PERC paneeleja löytyy, mutta pituus saa olla maksimi 120 cm.
-
Äkkiseltään tuo jännite viittaa PWM tekniikkaan, tai vastaavaan lataustekniikkaan eikä MPPT toimintaan.
Edit: Näyttäis siltä että valmistaja on säästänyt, ja ajaa MPPT:ltä tulevan tehon suoraan laturiin ilman jännitemuunnosta. Tämä selittäisi 23 voltin maksimijännitteen, koska laturin sisääntulon sallittu vaihteluväli kaikilla energiamuodoilla on 11,5V-23V.
Ahaa, se johtuu siitä...
Mitä mahtaa tuo maininta tarkoittaa kuva teksti? Lataako paneeli myös käynnistysakkua? "Kahden akun järjestelmä, jossa D250SE lataa
40–300 Ah käyttöakkua aurinkopaneelista tai vaihtovirtalaturist a tai molemmista, jotka lataavat myös käynnistysakkua"
(https://karavaanari.org/kuvat/1645040821.jpg)
-
Riittävän pientä PERC paneelia en ole löytänyt netin syövereistä...
Halpoja PERC paneeleja löytyy, mutta pituus saa olla maksimi 120 cm.
https://www.valtekno.fi/kauppa/tuote/aurinkopaneeli-perc-120w/
-
https://www.valtekno.fi/kauppa/tuote/aurinkopaneeli-perc-120w/
Tuo olisikin passeli, mutta tuo jännite menee yli sen 23 V...
Edit. Mites tämä? https://www.valtekno.fi/kauppa/tuote/aurinkopaneeli-perc-yksikide-135-w-shingled/
-
Tuo olisikin passeli, mutta tuo jännite menee yli sen 23 V...
Jos 0,5V on kynnykysymys, niin laittaa diodin virtajohtoon jolloin jännite putoaa 0,6V
-
Jos 0,5V on kynnykysymys, niin laittaa diodin virtajohtoon jolloin jännite putoaa 0,6V
En tiedä, onko se kynnyskysymys, mutta siitä jännitteestä vain varoitellaan...
Tästä kalliimmasta kysyisin mielipidettä. Siinä jännite olisi alempi.
https://www.valtekno.fi/kauppa/tuote/aurinkopaneeli-perc-yksikide-135-w-shingled/
-
Tuo olisikin passeli, mutta tuo jännite menee yli sen 23 V...
Tässä kohtaa on pakko muistuttaa mitä kirjoitin jo tämän ketjun alussa.. ::)
"Jos tarvit säädintä aurikopaneelille, niin laita sille erillinen säädin - älä valitse settiä sen mukaan että se on paketoitu samaan laitteeseen."
-
Tässä kohtaa on pakko muistuttaa mitä kirjoitin jo tämän ketjun alussa.. ::)
"Jos tarvit säädintä aurikopaneelille, niin laita sille erillinen säädin - älä valitse settiä sen mukaan että se on paketoitu samaan laitteeseen."
Tuokin on totta...
Toisaalta tässä on kysymys vain tuon DC/DC laturin valjastamisesta. Mikäli se toimii paneelinkin kanssa, niin se olisi vain plussaa. Minun tapauksessani ei ole kuitenkaan tarkoitus muutenkaan asentaa isoa paneelia. Mikäli Ctek tosiaan pystyy joissain olosuhteissa optimaalisesti lataamaan paneelilla myös starttiakkua, niin sehän olisi varsin monipuolinen. Tuo jänniterajakin ylittyy kuitenkin aika harvassa yksittäisessä paneelissa. Tämä Ctek on alunperin hankittukin ainoastaan boosteriksi. Tuo paneeliliitäntä tuli enemmänkin sivutuotteena. Pitää nyt miettiä, mikä olisi sopivin paneeli asennettavaksi.
Toki oikeaan matkailuautoon pitää asentaa erilliset komponentit, jos tarve on vaikka koko katto peittää paneeleilla.
-
Tuo jänniterajakin ylittyy kuitenkin aika harvassa yksittäisessä paneelissa.
Tuo puolen voltin ylitys on mielestäni merkityksetön, koska se esiintyy ainoastaan kuormittamattomana ja pienikin kuormitus pudottaa jännitteen alle 23 voltin. Tämä on siis minun mielipiteeni.
-
Tuo puolen voltin ylitys on mielestäni merkityksetön, koska se esiintyy ainoastaan kuormittamattomana ja pienikin kuormitus pudottaa jännitteen alle 23 voltin. Tämä on siis minun mielipiteeni.
Olen oppinut arvostamaan tietämystäsi...
Aikaisemmin ohjeistit, "OCV (OpenCircuitVoltage) ja VOC (Voltage of Open Circuit) ovat sama asia, ja tuo jännite pitää olla alempi kuin maksimi säätimen jännite."
Tästä syystä tulin hieman varovaiseksi.
Saisiko vielä kommentin tuosta kalliimmasta 135 W PERC paneelista. Se on mitoiltaan ja tehoiltaan liki sama kuin linkittämäsi 120 W PERC paneeli. Jotain teknisiä eroja kyllä löytyy, mutta onko niillä mitään merkitystä?
https://www.valtekno.fi/kauppa/tuote/aurinkopaneeli-perc-yksikide-135-w-shingled/
-
Ei minun mielestäni.
-
Ei minun mielestäni.
Ok, tämä selvä...
Pitää nyt miettiä maksaako 43 € enemmän pelkän mielenrauhan takia. Tai onhan siinä kokonaista 15 W enemmän tehoa.
Yritin guuglata, mitä tuo "shingled" tarkoittaa, mutta ei se paljoa mulle selvinnyt.
-
Pikkuraha pidemmässä juoksussa. Imho.
-
Pikkuraha pidemmässä juoksussa. Imho.
Niinpä...
Mulla on tapana näitä autoja käyttää kuitenkin +10 vuotta.
-
Kysy paneelien eroista suoraan Valteknosta. Tero Valtonen tuntuu jotain tietävän ja vastaa mielellään.
-
Kysy paneelien eroista suoraan Valteknosta. Tero Valtonen tuntuu jotain tietävän ja vastaa mielellään.
Joo, olen kysellyt...
Mukavan oloinen myyjä ja tuntuu tuntevan tuotteensa.
-
Tuli taas uusi hullu idea...
Voisiko paneelin maajohdon maadoittaa suoraan peltikatossa olevaan telinekiinnikkeesee n? Tulisi vain yksi plus johto silloin vedettäväksi säätimelle. Säätimellähän on jo maadoitus ennestään runkoon.
(https://karavaanari.org/kuvat/1645040821.jpg)
-
Tuli taas uusi hullu idea...
Voisiko paneelin maajohdon maadoittaa suoraan peltikatossa olevaan telinekiinnikkeesee n? Tulisi vain yksi plus johto silloin vedettäväksi säätimelle. Säätimellähän on jo maadoitus ennestään runkoon.
(https://karavaanari.org/kuvat/1645040821.jpg)
No ei kannata sitä sekoittaa , eikä se 2 johtimen kaapeli ole kai liian kallista 8)
-
No ei kannata sitä sekoittaa , eikä se 2 johtimen kaapeli ole kai liian kallista 8)
Ei siitä ole kysymys...
Mietin vain onko siitä haittaa. Johdon reititys on hieman poikkeava ja jokainen millin halkaisija vaikuttaa ratkaisuun. Kattoon ei tule yhtään reikää, eikä läpivientiä.
-
Joku viisas on sanonut, että 'turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä'. ;D
-
No jos ulkotiloissa eri metalleja liittää toisiinsa ja niisä kulkee sähköä, on vaarana, että epäjalompi alkaa syöpyä.
-
No jos ulkotiloissa eri metalleja liittää toisiinsa ja niisä kulkee sähköä, on vaarana, että epäjalompi alkaa syöpyä.
jos aakulla onkin kuparikatto :-\
Kyllä minäkin olen sitä mieltä että ei kannata sekoittaa. Katossa mahtaa olla kuitenkin liitoksia aika paljon sekä maalattua liitoskohtaa.
-
Ok...
Palataan tuohon parikaapelivaihtoeh toon. Suunnittelin asentaa 4mm2 parikaapelin. Idea on, että se menee takaoven johtonipun mukana sisätiloihin. Oven ja korin väli on reilu 8mm, joten sellainen johto siitä varmaankin sopii. Pikaliittimet tulisi oven ja korin väliin. Siellä on reilusti tilaa. Tarkoitus on ehkä ottaa paneeli pois talveksi. Paneelin saa tankoineen kattokiskosta hetkessä pois.
-
Jos miettii vaikka vanhojen peräkärryjen maadoitusvikoja, niin ehkä pitkän päälle pienimmän riesan tie on se kaksinapaisella kaapelilla asentaminen.
-
Paljonko sitä kaapelia olikaan ja mikä on paneelin jännite ja teho? Voihan sen laskea paljonko on eroa 2.5 ja neljän neliön johdon tehohäviössä.
-
Paljonko sitä kaapelia olikaan ja mikä on paneelin jännite ja teho? Voihan sen laskea paljonko on eroa 2.5 ja neljän neliön johdon tehohäviössä.
Kaapelin mitta paneelilta säätimelle on noin 6,5 m...
Paneeliksi ehkä tulee jompi kumpi näistä.
https://www.valtekno.fi/kauppa/tuote/aurinkopaneeli-perc-yksikide-135-w-shingled/
https://www.valtekno.fi/kauppa/tuote/aurinkopaneeli-perc-120w/
-
Ei siitä ole kysymys...
No se olikin heitto ;D
Mietin vain onko siitä haittaa. Johdon reititys on hieman poikkeava ja jokainen millin halkaisija vaikuttaa ratkaisuun. Kattoon ei tule yhtään reikää, eikä läpivientiä.
Lähinnä ne ongelmat just siinä mitä Elwari sanoi, ei se kori ole samaa johdinta, aina on liitoksia välissä jotka voi sähköisesti olla epäjohtavia.
-
No jos laskee 18 volttia ja 135 wattia, niin 6.5 metriä 2x neljän neliön johtoa tekee kolme wattia hukkaan ja 2x2.5 neliöinen 4.6W hukkatehoa, kyllä se 2.5 neliötä sitten riittää. Virta siinä on 7A luokkaa, niin siitä ei tule ongelmaa myöskään.
Toisin päin ajateltuna, jos johdon kasvattaa neljään neliöön, saa 1.6W lisää tehoa maksimissaan...
-
No jos laskee 18 volttia ja 135 wattia, niin 6.5 metriä 2x neljän neliön johtoa tekee kolme wattia hukkaan ja 2x2.5 neliöinen 4.6W hukkatehoa, kyllä se 2.5 neliötä sitten riittää. Virta siinä on 7A luokkaa, niin siitä ei tule ongelmaa myöskään.
Jaa, meinaat, että 2,5 mm2 riittäisi...
-
Kyllä se riittää.
-
Jos miettii vaikka vanhojen peräkärryjen maadoitusvikoja, niin ehkä pitkän päälle pienimmän riesan tie on se kaksinapaisella kaapelilla asentaminen.
no perus h-autot toimii aika hyvin vaikka ne on maadoitettu suoraan runkoon sen sata vuotta. sähköautot on siten eri asia.
-
Kyllä se riittää.
Ok...
Se helpottaa, kun johtokin on hivenen notkeampaa ahtaissa paikoissa. Näissä paneeleissa on lähdötkin tehty 2,5 mm2 piuhoilla.
-
no perus h-autot toimii aika hyvin vaikka ne on maadoitettu suoraan runkoon sen sata vuotta. sähköautot on siten eri asia.
Aika hyvin joo, korirakenne on yhtenäinen ja hitsattu. Matkailuautossa ei välttämättä ole.
Hilux on perinteinen rungollinen vehje. Piti laittaa kunnollinen johto akun miinuksesta runkopalkkiin, kun palkin takaosasta alkoi kulkea 60 ampeerin virtoja vaunun latausboosterille.
-
Aika hyvin joo, korirakenne on yhtenäinen ja hitsattu. Matkailuautossa ei välttämättä ole.
Hilux on perinteinen rungollinen vehje. Piti laittaa kunnollinen johto akun miinuksesta runkopalkkiin, kun palkin takaosasta alkoi kulkea 60 ampeerin virtoja vaunun latausboosterille.
Juu, ja kun auto vanhenee niin maa tahtoo kadota ruosteen jne takia. On niitä lisä aita vedetty moneenkin.
-
No jos laskee 18 volttia ja 135 wattia, niin 6.5 metriä 2x neljän neliön johtoa tekee kolme wattia hukkaan ja 2x2.5 neliöinen 4.6W hukkatehoa, kyllä se 2.5 neliötä sitten riittää. Virta siinä on 7A luokkaa, niin siitä ei tule ongelmaa myöskään.
Toisin päin ajateltuna, jos johdon kasvattaa neljään neliöön, saa 1.6W lisää tehoa maksimissaan...
Uskoisin että paneelijärjestelmäs sä tehon menetys ei ole se suurin ongelma, vaan säätimelle tulevan jännitteen tippuminen.
-
0.6 voltin luokkaa on jännitehäviö tässä tapauksessa 2.5 neliön johdolla, se ei liene vielä liikaa?
E: Onhan tuossa CTEK:ssä laaja sisäänmenon jännitealue, 11.5...23 volttia.
-
Hiukan taas pistää miettimään...
Kumpaa vahvuutta itse asentaisitte tässä tilanteessa?
Mittailin tarkemmin, jolloin johdon pituudeksi saattaisi tulla 7-7,5 m. Oven ja korin välinen rako on vajaa 9 mm, jolloin johdon paksuus voisi olla hyvinkin 8 mm. Sellainen lapamatomainen parijohto saattaisi mahtua 4 mm2 vahvuisenakin. Koitan jostain kivijalkaliikkeestä urkkia mittoja. Mustaa johtoa mustalle katolle, niin olisi liki huomaamatontakin.
-
Tuon kokoisesta raosta mahtuu paksukin kaapeli, ei tartte tyytyä mihinkään 2,5mm2 kaapeliin.
Esim. Voi kysäistä tuolta minkä paksuinen tämä kaapeli on: https://www.thermosun.fi/epages/thermosun.mobile/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Kuvaus/Products/1110282&Locale=fi_FI
-
Finnpartian sivuilta 2x6mm2
RAKENNE
Tyyppi: AJM
Johdin: Hehkutettu hienolankainen kuparivaijeri.
Eriste: PVC-muovi
Johto: yhdensuuntaiset johtimet.
Vaippa: PVC-muovi, litteä muoto.
Käyttö:
Kiinteästi tai puolikiinteästi asennettuna ajoneuvojen sähkölaitteiden johdotukseen ja muiden enintään 75V käyttöjännitteisten sähkölaitteiden sisäisiin kytkentöihin.
Käytetään myös aurinkosähköjärjest elmän asennuskaapelina.
Käyttölämpötila:
PVC max +70°C (min -15°C)
Poikkipinta: 2x6,0 mm²
Ulkohalkaisija: 6,8x11,6 mm
2x4mm2
RAKENNE
Tyyppi: AJM
Johdin: Hehkutettu hienolankainen kuparivaijeri.
Eriste: PVC-muovi
Johto: yhdensuuntaiset johtimet.
Vaippa: PVC-muovi, litteä muoto.
Käyttö:
Kiinteästi tai puolikiinteästi asennettuna ajoneuvojen sähkölaitteiden johdotukseen ja muiden enintään 75V käyttöjännitteisten sähkölaitteiden sisäisiin kytkentöihin.
Käytetään myös aurinkosähköjärjest elmän asennuskaapelina.
Käyttölämpötila:
PVC max +70°C (min -15°C)
Poikkipinta: 2x4,0 mm²
Ulkohalkaisija: 5,9x9,9 mm
https://www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Products/AJMY2X4MU
AJMY kulkee autokaapelin nimellä
-
Kävin vertailemassa ihan fyysisesti johtoja Motonetissä...
Siellä ei ollut kuin 2,5 mm2 ja 6 mm2 parikaapelia aurinkokennoihin. Kyllä se 6 mm2 kaapelikin mahtuisi kulkemaan, mutta oli kyllä melko jäykkää tankoa.
Päädyin sitten tilaamaan 4 mm2 parikaapelia. Sillä sitten mennään eteenpäin. Paneeliksi tuli se 120W PERC paneeli.
-
Uskoisin että paneelijärjestelmäs sä tehon menetys ei ole se suurin ongelma, vaan säätimelle tulevan jännitteen tippuminen.
Se on juurikin noin.
-
Retkipakun aurinkopaneelin asennus valmis...
Kiitos kaikista ohjeista ja ratkaisumalleista. Ctek ainakin näyttää merkkivaloilla, että jotain tapahtuu. Auto on tosin tallissa, joten valoa tulee vain eteläisestä korkeasta oviaukosta.
Seuraavaksi varmaan ovilukituskatkaisim en ratkaisumallia etsimään.
-
Toimisiko tällainen latausjohdotus, vai onko jotain, jota en huomaa...?
Tavaratilassa olevaan Ctek 250 DC/DC laturiboosteriin syötetään tulovirran napaan ulkoisella verkkolaturilla Ctek 7A. Maadoitus runkoon.
Ajatus olisi sijoittaa verkkolaturi tavaratilan akkulaatikkoon. Lataus käsittääkseni alkaisi sekä käynnistysakulla, että käyttöakulla yhtäaikaa. Verkkovirtasyötön tekisin Defan kaapeleilla ja pistorasialla.
Hyöty olisi siinä, että verkkolaturi tulisi samalla suojaisaan kuivaan paikkaan, eikä moottoritilaan tulisi enempää johdotusta.
Tällä viisiin:
(https://karavaanari.org/kuvat/1643385135.jpg)
Taas tuli hiukan pähkäiltyä latausta...
Nyt on valjastettu Victron 15 A laturi lataamaan starttiakkua. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin tyhmän laturin moodilla Ctek DC/DC laturi lataa samalla hupiakun, kun se haistaa 13,1 V jännitteen. Hupiakun lataus päättyy, kun Victron laturi pudottaa jännitteen 12,8 V tasoon.
Olisiko teoriassa mahdollista, että starttiakun täytyttyä hupiakun lataus keskeytyy tulojännitteen laskettua? Vai pakottaisiko hupiakun lataus pitämään jännitteen korkealla laturissa?
Latauksen jälkeen jännitteet on korkealla, mutta viikossa alkaa jo hupiakku pyytämään seisonnassa lisää virtaa.
Olen miettinyt toisen älylaturin kytkentää, jolloin kumpikin huolehtisi omasta akusta. Toinen riskialttiimpi konsti olisi asettaa keinotekoisesti auton älylaturimoodi päälle, jolloin DC/DC laturia huijattaisiin. Siinä on vaarana imaista starttiakku tyhjäksi, jos moodi unohtuu päälle.
Näitä arvoja pähkäilin Ctekin boosterilaturista:
(https://karavaanari.org/kuvat/1661879711.jpg)
-
Täällähän on tietoo!
Mites kun ja jos lisään DC-DC laturin vaunuun 185Ah akulle... Verkkokäyttöä varten laitoin tämän:
VICTRON BLUE SMART IP67 CHARGER 12V/25A.
Maadoitus on tietenkin vedettävä myös autoon asti. Tulee aika pitkä veto... 8m?
Onko tähän joku fiksu (2-napainen) pistoke, mikä kestäis virtaskaa.
Perävaunun töpselihän on ihan lelu.
Taunus-Ransitissa on just se vammanen lataus, mikä ei välillä lataa ollenkaan.
Tosin sen pystyy "ohittamaan" kun ottaa akun navasta BMS sulakkeen veks. Samalla pääsee eroon Start-Stop pelleominaisuudesta .
Mullon tässä Non-Stop ominaisuus, eli tein kylmän avaimen, millä saa oven lukkoon koneen käydessä.
-
^
Kahdeksan metrin veto Ctek boosterille edellyttää 10mm2 plus kaapelin...
Maadoitukseen 4 mm2 vahvuus. Näin kertoo ohjekirja.
-
Ohjekirja ehkä ajattelee tilannetta, jossa maadoituksen saa lyhyellä johdolla ajoneuvon rungosta. Jos tulee pitkä veto, niin saa olla samanvahvuista kuin plussakin.
Pakoputken kannattimen pultti oli Hiluxissa tukevasti runkopalkissa kiinni, siitä sain miinuksen otettua vaunulle menevään 16 neliön johtoon. Tosin piti laittaa konehuoneessa akun miinuksesta runkopalkkiin tukeva johto, runko ei ollut niin kunnolla maadoitettu, kun vaunun boosterilaturi ottaa reilun 60 ampeeria autosta. 120 ampeerin trukkipistokkeella olen tehnyt vaunun ja auton kytkennän. Se vaan tuppaa hapettumaan talvella, jos ei muista kunnolla rasvata liitinpintoja.
-
Ohjekirja ehkä ajattelee tilannetta, jossa maadoituksen saa lyhyellä johdolla ajoneuvon rungosta. Jos tulee pitkä veto, niin saa olla samanvahvuista kuin plussakin.
Pakoputken kannattimen pultti oli Hiluxissa tukevasti runkopalkissa kiinni, siitä sain miinuksen otettua vaunulle menevään 16 neliön johtoon. Tosin piti laittaa konehuoneessa akun miinuksesta runkopalkkiin tukeva johto, runko ei ollut niin kunnolla maadoitettu, kun vaunun boosterilaturi ottaa reilun 60 ampeeria autosta. 120 ampeerin trukkipistokkeella olen tehnyt vaunun ja auton kytkennän. Se vaan tuppaa hapettumaan talvella, jos ei muista kunnolla rasvata liitinpintoja.
Ohjekirja opastaa maakaapelin kaikissa pituuksissa 4 mm2 vahvuiseksi...
Itse asensin 10 mm2 johdot sekä maa- ja plus kaapeleiksi. Pituutta tosin vain vajaa 2,5 metriä kummassakin.
(https://karavaanari.org/kuvat/1661950988.jpg)
-
^
No tuossa pääsee maalaisjärjellä pitemmälle, että laittaa reilut kaapelit kumpaankin. En oikein keksi, mikä logiikka tuossa ohjeessa voisi olla. Samalla tavalla se ohut johto syö jännitettä ja sitä kautta tehoa plussan tai miinuksen puolella.
-
Taas tuli hiukan pähkäiltyä latausta...
Nyt on valjastettu Victron 15 A laturi lataamaan starttiakkua. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin tyhmän laturin moodilla Ctek DC/DC laturi lataa samalla hupiakun, kun se haistaa 13,1 V jännitteen. Hupiakun lataus päättyy, kun Victron laturi pudottaa jännitteen 12,8 V tasoon.
Olisiko teoriassa mahdollista, että starttiakun täytyttyä hupiakun lataus keskeytyy tulojännitteen laskettua? Vai pakottaisiko hupiakun lataus pitämään jännitteen korkealla laturissa?
Latauksen jälkeen jännitteet on korkealla, mutta viikossa alkaa jo hupiakku pyytämään seisonnassa lisää virtaa.
Olen miettinyt toisen älylaturin kytkentää, jolloin kumpikin huolehtisi omasta akusta. Toinen riskialttiimpi konsti olisi asettaa keinotekoisesti auton älylaturimoodi päälle, jolloin DC/DC laturia huijattaisiin. Siinä on vaarana imaista starttiakku tyhjäksi, jos moodi unohtuu päälle.
Näitä arvoja pähkäilin Ctekin boosterilaturista:
(https://karavaanari.org/kuvat/1661879711.jpg)
Vähän tällaista yhden miehen monologia vielä...
Tein hiukan testiä.
Parin päivän latauksen jälkeen Victron syötti täyteen starttiakkuun vielä 13,3 V jännitettä. Ampeerit olivat varmaan jo vähäiset. Ctek DC/DC buusterilaturi ei enää ladannut hupiakkua, jossa jännite oli 12,8 V. Oletin sen olevan täynnä.
Tein testin käynnistämällä Planar lämmittimen, jolloin Ctek heräsi henkiin ja alkoi taas ladata 14,5 V jännitteellä hupiakkua.
Päätelmä on, että nykyinen järjestelmä hoitaa lataukset kunnolla. Molempia akkuja valvoo oma laturi, vaikka ovat tavallaan sarjassa.
-
Joo, tottakai maajohdon on oltava yhtä paksu kuin plussakin. Jos pituus sama.
Tästä on monella virheellinen käsitys, mistä lie juontunut.
Trukkipistoke näyttäis asialliselta!
-
^
No tuossa pääsee maalaisjärjellä pitemmälle, että laittaa reilut kaapelit kumpaankin. En oikein keksi, mikä logiikka tuossa ohjeessa voisi olla. Samalla tavalla se ohut johto syö jännitettä ja sitä kautta tehoa plussan tai miinuksen puolella.
Se jännitteen alenema riippuu johdon pituudesta suhteessa paksuuteen. Ts. Lyhyemmällä matkalla voi käyttää ohuempaa johtoa kuin pidemmällä vedolla.
-
Se jännitteen alenema riippuu johdon pituudesta suhteessa paksuuteen. Ts. Lyhyemmällä matkalla voi käyttää ohuempaa johtoa kuin pidemmällä vedolla.
Onko sulla 99 joku ajatus, miksi ohjekirja tarjoaa vaatimatonta maajohtoa...?
Lueskelin alkuperäistäkin manuaalia ja tuntuu, että maajohto vain ohenee.
https://www.ctek.com/storage/2CEC8E11E857CA508C9B6675D033DF1F2060CB21F0B5A017F6446579F55ABD4B/f5c63e52af444f8ab164c80cf59a816b/pdf/media/d2fca6de95b7475ca48ec447e8e99ed4/D250S_DUAL-manual-low-UK-EN.pdf
(https://karavaanari.org/kuvat/1662011066.jpg)
-
Se jännitteen alenema riippuu johdon pituudesta suhteessa paksuuteen. Ts. Lyhyemmällä matkalla voi käyttää ohuempaa johtoa kuin pidemmällä vedolla.
Sepä se, kun siinä ohjeessa 10 metrin maajohdoksi riittää neljä neliötä, vaikka plussaan ilmoitetaan 10 ...
-
Nälkä kasvaa syödessä...
Jatkan tähän, kun ketjussa on kaikki taustatiedot.
Kesä meni hyvin, mutta nyt olisi tarkoitus asentaa toinen paneeli nykyisen rinnalle. Muutama kysymys alkuun.
Autossa on 120 W paneeli. Uusi paneeli pitää asentaa rinnakytkennällä, koska Ctek D250 sallii max. 23 V paneelilta.
Meneekö jännite aina heikomman jännitteen omaavan mukaan? Nykyisessä on 23,54 V ja lisättävässä olisi 23,32 V
Voinko asentaa monikidepaneelin nykyisen PERC yksikidepaneelin rinnalle? Onko haittaa, tai hyötyä?
Ajattelin asentaa Victron monikide 115 W paneelin. Hieman kallis se on, mutta kun sopivan kokoiset paneelit on kortilla nykyisin. Samanlaista toista ei taida saada enää mistään.
https://www.suomenakut.fi/aurinkoenergia/aurinkopaneeli-115w-victron-monikide-1015x668x30/p/8719076047438/#description