Kirjoittanut: Jarkko8888« : 13.03.2023 kello on 16:27 »Voiko starttiakku olla erilainen,kuin hupiakku,kun niille on omat speksit mitä suositaan. Voinko siis ostaa uuden starttiakun ja hupiakun niin että toinen on suunniteltu syvä purkauksia kestäväksi ja toinen starttaamiseen
Kirjoittanut: seppoko« : 24.06.2017 kello on 18:18 »Tilasin tuon värkin nyt Ebaysta täytyy odotella kun se tulee jos tällä asia hoituisi. Toinen ajatus mitä mielessä käyny että laittasin diodit herätteelle jotka estäisi virran kulun toisen suuntaan toinen laturin D+ johtoon ja toinen johtoon joka saa virtansa kun defa on kytketty mitä mieltä raati on ajatuksesta. Jokohan laite on saapunut? Ja toimiiko toivotusti?? Olisiko aloittaja kuitenkin kyllästynyt OT-saivarteluihin? Kirjoittanut: HiTec« : 24.06.2017 kello on 18:03 »Juurikin noin, mutta ei akkujen koko. Vaan käsittääkseni akkujen koko vaikuttaa nimenomaan siihen akun sisäiseen resistanssiin, toki akun ikä ja kunto samaten  Kirjoittanut: tsahkali« : 22.06.2017 kello on 22:19 »Tulokseen vaikuttaa yhdistyskiskojen / johtojen resistanssi. Siis jos autossa on kaksi akkua, niin kauimpana syöttöpisteestä oleva ei lataudu tayteen? Kyllähän siinä mjo:n esimerkissäkin tulee virtausvastusta mutta täyteen se viimonenkin purkki tulee! Kirjoittanut: mjo33400« : 22.06.2017 kello on 22:16 »Juu, tiedän kyllä mitä haet takaa. Avainsana tässä on käsittääkseni resistanssi kiskoissa / johtimissa joilla akut ovat yhdessä sekä akkujen sisäinen resistanssi. Juurikin noin, mutta ei akkujen koko. Kirjoittanut: juksii« : 22.06.2017 kello on 21:23 »Mietippäs hieman asiaa, akkuvalmistajat puhuu mitä haluaa, että tuotetta saa myytyä, vai olenko ollut 50 vuotta alalla aivan turhaan. Ajattele asiaa niin, että sinulla on erikokoisia astioita, jotka on yhdistetty putkella pohjasta toisiinsa ja täytetty vedellä. Yksi putki jostain pohjasta ulos ja lasket siitä vettä tai työnnät sisään vettä niin mitä tapahtuu astioiden veden pinnoille? Juu, tiedän kyllä mitä haet takaa. Avainsana tässä on käsittääkseni resistanssi kiskoissa / johtimissa joilla akut ovat yhdessä sekä akkujen sisäinen resistanssi. En ole ihan 50 vuotta ehtinyt olemaan alalla, mutta jonkin verran olen isoja akkujärjestelmiä rakentanut ja testannut. 100 + 75 Ah rinnankytketystä akustosta saa ulos noin 150 Ah, ei 175 Ah niinkuin voisi kuvitella. Samoin latauksessa isompi ei yleensä lataudu täyteen. Tulokseen vaikuttaa yhdistyskiskojen / johtojen resistanssi. Kirjoittanut: mjo33400« : 22.06.2017 kello on 20:42 »Pätee rinnankytketyllekin ainakin akkuvalmistajien mukaan. Mietippäs hieman asiaa, akkuvalmistajat puhuu mitä haluaa, että tuotetta saa myytyä, vai olenko ollut 50 vuotta alalla aivan turhaan. Ajattele asiaa niin, että sinulla on erikokoisia astioita, jotka on yhdistetty putkella pohjasta toisiinsa ja täytetty vedellä. Yksi putki jostain pohjasta ulos ja lasket siitä vettä tai työnnät sisään vettä niin mitä tapahtuu astioiden veden pinnoille?  Kirjoittanut: juksii« : 22.06.2017 kello on 20:10 »Toi koskee sarjaankytkettyjä akkuja, ei rinnankytkettyjä. Pätee rinnankytketyllekin ainakin akkuvalmistajien mukaan. Kirjoittanut: mjo33400« : 22.06.2017 kello on 19:32 »Kyllähän suositus on se, että akut olisivat samanlaiset ja samanikäiset. Jos ovat eri-ikäiset tai erilaiset, niin järjestelmä toimii huonomman akun ehdoilla. Toi koskee sarjaankytkettyjä akkuja, ei rinnankytkettyjä. Kirjoittanut: juksii« : 22.06.2017 kello on 19:28 »Asuntoautoon (Bürstner) menee kaksi hupiakkua rinnakkain, mutta nämä olisivat eri kapasiteetin Kyllähän suositus on se, että akut olisivat samanlaiset ja samanikäiset. Jos ovat eri-ikäiset tai erilaiset, niin järjestelmä toimii huonomman akun ehdoilla. Eli, käytännön kapasiteetti on 2xpienemmän akun kapasiteetti. Lisäksi pienempi akku purkautuu nopeampaa ja isommassa on vielä energiaa jäljellä, jolloin riskinä on pienemmän akun syväpurkautuminen joka vähentää akun ikää. Lisäksi ladatessa isompi akku jää alivaraukseen koska jänniteensäädin katakaisee latauksen pienemmän akun täyttyessä. |
