Luepa uudelleen autoliiton avunsaanti vaati neljä puhelua Suomeen ja  apu moottoritien varteen kesti useita tunteja. Kun apu tuli oli vaunu unohtunut eli lisää aikaa kului kun ensin vietiin auto ja kun hakivat vaunun oli jo myöhäinen pimeä yö. Avun tarjoa ei ollut Itävallan autokerho vaan yksityinen korjaamo. Myöhemmin selvisi että liiton varikko oli alle kilometrin päässä vahinkopaikasta. AL lähetti sähköpostin Itävallan edustajalleen eikä kukaan valvonut oliko mennyt perille , neljänteen puheluun vastannut ystävällinen naishenkilö soitti heidän edustajalle ja puolen tunnin kuluttua tuli puhelu paikalliselta agentilta, jossa kysyivät missä olemme.
Voiko kukaan hoitaa homman huonommin ja jättää vielä tutkimatta missä on vika.
Autopalvelu oli koska perheessä on museoajoneuvoja ja mp.

Auto hajosi moottoritielle Itävallassa, sfc/autoliitto yhteys vaati neljä soittoa ja yli kuusi tuntia moottoritien laidassa ennenkuin apua saatiin ja silloinkin oli unohtunut että vaunu oli perässä. Korjaus sinällään oli erin omainen vaikka kesti viikon asumisen korjaamon pihalla, sattui näet olemaan perjantai ja kuuden tunnin odotuksen jälkeen oli varaosakaupat jo kiinni eli töihin päästiin vasta maanantaina. AL ei missään vaiheessa ollut kiinnostunut selvittämään syytä viiveeseen vaikka heidän myyntimiehet lupasivat. Vakuutusyhtiö kertoi, että heidän kaskon olisi kattanut saman palvelun.

Miksiköhän sitten ajetut kilometrit vuodessa vaikuttavat vakuutuksen hintaan...?