Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Lämmitys ja ilmastointi => Aiheen aloitti: Mjerica - 22.03.2017 kello on 06:05
-
Talvella kulkee nämä lisälämppärit mukana ..
(https://karavaanari.org/kuvat/1490127280.jpg)
Tuo vasemmanpuoleinen, öljytäytteinen..... . onkohan mukanakuljettamisen väärti.
Noissa "tavaratalolaatuisis sa" öljytäytteisissä harvoin, jos koskaan, on saatavissa
enempää kuin noin puolet wattimäärän osoittamasta lämmitystehosta. Siitä pitää
pintalämpövahti ansiokkaasti huolen. Vakavasti otettavia öljytäytteisiä kyllä saa,
vakavasti otettavista alan liikkeistä. Tosin vakavasti otettavalla hinnalla. Kokokin
on sitten vielä vakavasti otettava.
Jollen väärin näe niin tuo olisi 450W:n malli, noin kuvasta koon perusteella,
jolla saat lämpötehoa valistuneella arvauksella n. 230W:a. Ikävä puoli on se että
joudut kuitenkin varaamaan sulakekuormitettavu utta tuota 450W:a vastaavasti.
Siis mahdollisimman huono ratkaisu karavaanarille joka yöpyy leirintäalueen
sähkönjakelun varassa. (Omaa tuntumaa asiaan ei ole mutta olen sallinut itselleni
kerrottavan että kuormitettavuudella ei noissa juhlita joten se kaikki pitäisi
parhaimman mukaan hyödyntää)
Joku nyt sitten, ihan aiheellisesti, kysyy ovatko tuollaiset lämmittimet
huijausta. Vastaan siis että kyllä ovat. Ja takuun kanssahan sillä ei ole mitään
tekemistä kun tuote ei ole alunperinkään vastannut sitä mitä ostaja on voinut
kohtuudella odottaa.
No niin, off-topic.... mutta avataanko sille oma ketju jos asia kiinnostaa?
-
En ole koskaan ajatellut että lämmitysteho öljytäytteisessä jää alle ilmoitetun. Minulla on ulkovarastossa 750 wattinen ja termostaatti pinimmällä mahdollisella. Kulutus on kohtuullinen ja minusta tuo on "varaavana" ihan järkevä pienen ylläpitolämmön pitämiseen. Puhhaltimella ja vastuksella sitten saadaan nopeasti lämmitettyä joku tila
-
Tuo vasemmanpuoleinen, öljytäytteinen..... . onkohan mukanakuljettamisen väärti.
Noissa "tavaratalolaatuisis sa" öljytäytteisissä harvoin, jos koskaan, on saatavissa
enempää kuin noin puolet wattimäärän osoittamasta lämmitystehosta. Siitä pitää
pintalämpövahti ansiokkaasti huolen. Vakavasti otettavia öljytäytteisiä kyllä saa,
vakavasti otettavista alan liikkeistä. Tosin vakavasti otettavalla hinnalla. Kokokin
on sitten vielä vakavasti otettava.
Jollen väärin näe niin tuo olisi 450W:n malli, noin kuvasta koon perusteella,
jolla saat lämpötehoa valistuneella arvauksella n. 230W:a. Ikävä puoli on se että
joudut kuitenkin varaamaan sulakekuormitettavu utta tuota 450W:a vastaavasti.
Siis mahdollisimman huono ratkaisu karavaanarille joka yöpyy leirintäalueen
sähkönjakelun varassa. (Omaa tuntumaa asiaan ei ole mutta olen sallinut itselleni
kerrottavan että kuormitettavuudella ei noissa juhlita joten se kaikki pitäisi
parhaimman mukaan hyödyntää)
Joku nyt sitten, ihan aiheellisesti, kysyy ovatko tuollaiset lämmittimet
huijausta. Vastaan siis että kyllä ovat. Ja takuun kanssahan sillä ei ole mitään
tekemistä kun tuote ei ole alunperinkään vastannut sitä mitä ostaja on voinut
kohtuudella odottaa.
No niin, off-topic.... mutta avataanko sille oma ketju jos asia kiinnostaa?
Tähän tarttee varmaan vastata vaikka ei liity aloitukseen juurikaan.. onhan lisälämppäreistä omia ketjujakin.
Kuvan öljytäytteinen on valmist(utt)ajan,Prof mukaan teho on 600W (http://www.oivarauta.fi/cgi-bin/webio2kauppa?S%C3%A4hk%C3%B6-_Kaasu-_%C3%96ljyk%C3%A4ytt%C3%B6iset_l%C3%A4mmittimet/%C3%96LJYT%C3%84YTTEINEN_MINI-L%C3%84MMITIN_PROF_600W&naytasivu=10453&id=1946&saitti=oivarauta). E: vaihdettu linkki nimenomaiseen..
Muistelen vuosia sitten mittanneen pistorasiaan liitettävällä energia/tehomittarilla tuota, mutta mieleen ei ole jäänyt etteikö ottoteho olisi about haarukassa.. Mitenkäkö tätä lämppäriä käytän?
Sijoitus dineten pöydän alla siten, että siellä oleva truman puhallussuutin puskee ilmaa sivusta ripojen läpi. "Ei kiitos" isommalle pintalämmölle tai teholle, saati koolle.. pöydän alta sen lämpö sopivasti leviää - ei häiritse pöydän ympärillä olijoita kuumantuskalla, eikä pöydän alla patteriin kiinni olevaa goisaajaa (pystäri). On siis tarkoituksella sellainen "mukavuuslisä" - tuo keraaminen Honeywel on 1.5kW puhallin (koirankarvasuodatti mella, kaatumissuojalla) on enempi sähkölämppäri, ja nuo yhdessä ~2kW teholla UltraHeatin korvike..
Tätä 600 wattista on (vahingossa) käytetty ihan ajossakin - pistorasiaverkko vaihtuu liitäntäpistokkeen irroituksella invertterin taakse. Kundit välillä pelaavat pleikkaa ajon aikana ;D Vaan eipä siitä "vahingosta" vahinkoa koidu .. Lisäksi, jos tuota ö-täytteistä pitää tuossa kuvan paikassa, leviää sen lämpö (ylös ei nouse konvektiona juuri mitään) Truman läpi putkistoon ja siten ympäri autoa.
Ruma-auton etuja (Höpölle) :P
-
Minulla on tuo ulkovaraston lämmitin kytketty omaan mittariin ja ottoteho on nimenomaan se mainittu, "tyhjäkäyntiä tulee paljon kiitos pintatermostaatin ja todellinen kulutus tietty paljon alle täyden ottotehon. Niin se jää myös termostaatilla varusteilla puhaltimilla.
Ajastimella minulla on puhallin autossa päällä muutaman kerran x ½ tuntia vuorokaudessa ja samalla lailla voisin tuon öljytäytteisen ajastaa. Kosteudenestoon ne minulla on, ei matkakäyttöön
-
Ruma-auton etuja (Höpölle) :P
Aivan. Jos tuommeseen sähköpatteriin kohdistuu ulkoista ilman virtausta, silloin homma muuttuu toiseksi. :D
-
Aiheena aloittamani rönsy ketjussa:
Tekniikkakeskustelu t »Matkailuautot »Matkailuautoa ostamassa!
Ihan alkajaisiksi, ettei keskustelu karkaisi aiheesta, voisikohan
ylläpito siirtää tänne vastaukset #113, #117, #118, #119 ja #120.
Jos näin onnistuu niin palaan aiheeseen piakkoin. Niin muodoin jos tämä
onkin ollut jo esillä aiemmin, muistuttakaa.
-
Aiheena aloittamani rönsy ketjussa:
Tekniikkakeskustelu t »Matkailuautot »Matkailuautoa ostamassa!
Ihan alkajaisiksi, ettei keskustelu karkaisi aiheesta, voisikohan
ylläpito siirtää tänne vastaukset #113, #117, #118, #119 ja #120.
Jos näin onnistuu niin palaan aiheeseen piakkoin. Niin muodoin jos tämä
onkin ollut jo esillä aiemmin, muistuttakaa.
Menikö oikein?
-
Lainauksilla voi keskustelut siirtää itsekin.
Siitä pitää
pintalämpövahti ansiokkaasti huolen
Mikä pintalämpövahti? Katselin usean "halpis"lämmittimen ohjetta, eikä missään ole mainintaa erikseen pintalämpötilasta huolehtivasta vahdista. Kuitattava ylilämpösuoja kyllä oli. Se on varolaite joka toimii häiriötilanteessa.
Lämmitin ottaa verkosta tehoa pulssimaisesti koska huonelämpötermostaa tti kytkee päälle/pois tarpeen mukaan. Sanalla elektroninen termostaatti ei ole muuta vmerkitystä kuin se että termostaatissa ei ole kärkiä vaan kytkentä tapahtuu elektroniikalla.
Lämmittimen verkosta ottaman tehon selvittää helposti kulutusmittarilla.
Lämmittimen hyödyllisyydestä en osaa sanoa
-
Minulla on just tuollainen lämmitin takatallissa , sinne kun ei kannata läpivirtauspatteria turvallisuussyistä laittaa , hyvin pitää takatallin lämpimänä ja kuivana , en tiennytkään että nuo ovat "vajaatehoisia" , täytyypä mitata mitä se ottaa virtaa. Mökillä on samanlainen ollut 5 talvea pienellä teholla ja ihme kyllä vieläkin on kiinanpatteri ehjä
-
@88k5: "Menikö oikein?" Kyllä, nyt meillä on aihe erillään.
"Kuvan öljytäytteinen on valmist(utt)ajan,Prof mukaan teho on 600W. Muistelen
vuosia sitten mittanneen pistorasiaan liitettävällä energia/tehomittarilla tuota,
mutta mieleen ei ole jäänyt etteikö ottoteho olisi about haarukassa.."
- 600W on vielä yltiöpäisempi lukema kuin osasin odottaa. (Kuvasta arvelin korkeuden
sekä ripoja olevan 4+pääty. Siitä arvioin 450W)
Muistithan riittävän mittausjakson, vähintään pari tuntia, silloin yksittäinen
kytkentäjakso ja sen ajoittuminen ei aiheuta oleellista virhettä. Termostaatti
täysillä antaa tietyn tiedon maksimi lämmitystehosta. Asiaa hieman mutkistaa se että
aivan maksimi löytyy asetuksella jolla termostaatti katkaisee hieman ennen ylilämpö-
suojaa ja silloinkin pitää huomioida se että termostaatin katkaisun jälkeen, kun ollaan
ihan rajalla, voi ylilämpösuoja yhä katkaista "matkalla olevan" lämpövirran takia
noin vajaan minuutin verran. (tämän voi todeta kuuntelemalla, ei ulkoa mittaamalla)
Kaiken kaikkiaanhan maksimitehojen ero tulee siitä että ylilämpösuojalla
on suurempi hystereesi, siksi uudelleenkytkeytymi nen viivästyy.
@kimi: "En ole koskaan ajatellut että lämmitysteho öljytäytteisessä jää alle ilmoitetun"
Ja ettei sitä liian herkästi tultaisi ajatelleeksi ovat valmistajat oveluuksissaan
kytkeneet merkkivalon termostaatin jälkeen mutta ennen ylilämpösuojaa. Kun väännät
termostaatin täysille valo palaa jatkuvasti ja kaikki näyttää olevan kunnossa. Valo
vaan ei kerro jännitteestä vastuksella/silla.
Otapa siis lämmitin joskus lähellesi termostaatti täysillä, kuulet tuon tuosta
naksauksen. Se syntyy kun todellinen teho vaihtuu "paperiwatteihin". Tai tee kulutus-
mittaus.
@Turhan Höpöttäjä: "Jos tuommeseen sähköpatteriin kohdistuu ulkoista ilman virtausta,
silloin homma muuttuu toiseksi."
- Näin arvelin itsekin ja kokeilin asiaa. Lähellä nolla-astetta (Celsius), virtauksella
joka ei ole tavallisilla kotitalousvehkeillä edes saavutettavissa, jaksotuksen päällä-
olosuhde kasvoi vain marginaalisesti. Lämmitin vaan alkoi käydä viileämpänä. Tuohonkin
löytyi sitten selitys ylilämpösuojan rakenteesta, siitä seuraavassa......
@Mautoilija: "Mikä pintalämpövahti? Katselin usean "halpis"lämmittimen ohjetta, eikä missään
ole mainintaa erikseen pintalämpötilasta huolehtivasta vahdista. Kuitattava
ylilämpösuoja kyllä oli. Se on varolaite joka toimii häiriötilanteessa."
- Minä olen kyllä nähnyt noita mainintoja mutta niissä on asian todellinen luonne
lähinnä peitelty ja/tai viitattu juurikin häiriötilanteeseen.
- Mullekin on jäänyt hieman hämäräksi pintalämpötilan rajoittimen ja ylilämpösuojan
suhde. Ensinmainittukaan ei oikeasti mittaa pintalämpötilaa vaan lähinnä simuloi sitä
tietyn sisäisen (päädyssä olevan) pisteen perusteella. Se ei siis osaa paljoakaan
reagoida esim. ilman virtauksen jäähdyttävään vaikutukseen. Se oikeastaan osaa vaan
"kätkeä" käyttäjältään sen seikan että lämmitin on tehoonsa nähden fyysisesti aivan
liian pieni. Tai kokoonsa nähden liian tehokkaalla vastuksella varustettu.
Summa summarum.... (suomeksi: mitä väliä?)
A: Kyseiset lämmittimet eivät lämmitä mainostetulla teholla millään järjellisellä
käyttötavalla. Siis kuluttajan huijausta.
B: Virtaa katkoo komponentti jonka pitäisi olla varoelin, ei jatkuvatoiminen saati
termostaatin korvike. Käynee kuluttajalle joka ilahtuu jo siitä että laite toimii
(ollenkaan) vielä viiden vuoden kuluttua. Ehkä tuo elin aikanaan lakkaa kytkemästä
tai.... kärjet palaa kiinni...? Mikä voikin olla TUKES:in juttuja.
C: Lämmitin aiheuttaa kuitenkin sulakekuormaa "paperitehonsa" verran. Suomalaisella
ja saksalaisella leirintäalueella ehkä vielä siedettävää kunhan kaikki ja kaikkien
lämmitys ei perustu näihin. Te, arvoisat lukijat, tietänette enemmän näistä eteläisen
euroopan sulakerajoituksista kuin minä. (joka toistaiseksi matkailen vain kulkineella
ja siksi olen "ulkona" asiasta niin kuvaannollisesti kuin kirjaimellisestikin)
Mutta ajatellaampa vaikka majoitusalueen "valosähköä", esim. kuormitettavuus em.
600W, (oliko realistinen esimerkki?) Sillähän voisi hieman lämmittää syysyötä. Mutta
jos todellinen lämpöteho onkin tuo 230W, lämmittäisikö sillä?. Lukemat voivat olla
hataria mutta ymmärtänette miksi tällä on erityismerkitys karavaanareille.
Mittailkaahan ja kertokaa tuloksista.
-
@Turhan Höpöttäjä: "Jos tuommeseen sähköpatteriin kohdistuu ulkoista ilman virtausta,
silloin homma muuttuu toiseksi."
- Näin arvelin itsekin ja kokeilin asiaa. Lähellä nolla-astetta (Celsius), virtauksella
joka ei ole tavallisilla kotitalousvehkeillä edes saavutettavissa, jaksotuksen päällä-
olosuhde kasvoi vain marginaalisesti. Lämmitin vaan alkoi käydä viileämpänä. Tuohonkin
löytyi sitten selitys ylilämpösuojan rakenteesta, siitä seuraavassa.....
Minä en puuttunut pintalämpötiloihin enkä ylikuumenmis suojiin. Vaan siihen, että paikallaan ilman puhallinta oleva patteri on koko tilan kannalta huono, koska lämpö nousee patterilta ylös päin, eikä lämmitä siellä missä pitäisi. Jos kotona on hella lämmitys, niin laipio lämpiää ensin, sitten kerrostunut lämmin ilma "laskeutuu" pikku hiljaa alemmaksi. Ei mikään ihme, jos laipiossa on lämmintä kolmekymmentä astetta ja lattian tasolla viisitoista. Monessa korkeassa kaupassa tai hallissa tämä on korjattu niin että katossa on puhallin (olikohan dirivent) joka puhaltaa lämpimän kerrostuneen ilman laipiosta alas.
-
Ylilämpösuoja on varolaite joka katkaisee lämmityksen häiriötilanteessa. Se ei saa palautua itsekseen. Siis sitä ei voi käyttää lämmönrajoittimena. Jos näin on, on takaisinvedon paikka. "Tietty piste" päädyssä, heh heh... :laugh:
Luuletko että jälleenmyyjät ottavat riskin myydessään "paperitehokkaita" lämmittimiä? Kun alitehoisuus käy selville, alkaa palautusten ja reklamaatioiden rumba. Tätä miettivät myyjätkin someaikana.
Mutta mittaamallahan asia selviää. Odotellaan tuloksia. Itse en voi mitata kun ei tällaista lämmitintä ole.
Puhallin on Dirivent.
-
Ylilämpösuoja on varolaite joka katkaisee lämmityksen häiriötilanteessa. Se ei saa palautua itsekseen. Siis sitä ei voi käyttää lämmönrajoittimena. Jos näin on, on takaisinvedon paikka. "Tietty piste" päädyssä, heh heh... :laugh:
Luuletko että jälleenmyyjät ottavat riskin myydessään "paperitehokkaita" lämmittimiä? Kun alitehoisuus käy selville, alkaa palautusten ja reklamaatioiden rumba. Tätä miettivät myyjätkin someaikana.
Mutta mittaamallahan asia selviää. Odotellaan tuloksia. Itse en voi mitata kun ei tällaista lämmitintä ole.
Puhallin on Dirivent.
puhutaan nyt "alitehoisuudesta". kuinka moni palauttaa autosoittimen missä luvataan 4x50w, käytännössä saadaan ehkä 10w per kanava? taitaa olla aika harvassa ihmiset jotka jaksaa mitata ja tutkia asioita ja vielä valittaa niistä valmistajille. nohevana miehenä osaat kertoa miten näitä mittauksia tehdään, kun en itse osaa.
-
puhutaan nyt "alitehoisuudesta". kuinka moni palauttaa autosoittimen missä luvataan 4x50w, käytännössä saadaan ehkä 10w per kanava?
Kyllä siitä soittimesta saadaan helposti tehoa tuo 50W per kanava (jopa yli 70W), mutta silloin ei pysty puhumaan mitään äänenlaadusta. Mutta lupaus tehosta on pidetty.
-
Mutta ajatellaampa vaikka majoitusalueen "valosähköä", esim. kuormitettavuus em.
600W, (oliko realistinen esimerkki?) Sillähän voisi hieman lämmittää syysyötä. Mutta
jos todellinen lämpöteho onkin tuo 230W, lämmittäisikö sillä?. Lukemat voivat olla
hataria mutta ymmärtänette miksi tällä on erityismerkitys karavaanareille.
Minun toimintani tässä tapauksessa, tosin mulla on puhallinlämmittimiä, ei öljysellaisia. Joissakin on termari, toisissa ei. Jos termari on, niin sen asetus tappiin ja sitten:
Ensin lasken paljonko tarvitsen tehoa. Aiemmin olen tutkinut, että tehoa tarvitsen vaikka 70W/ ulko-sisäaste-ero. Nolla kelillä sisälle 20 ast. niin tehoa pitäisi olla 1400W. Sitten puhaltimia lähelle tuota lukemaa. Jos yksi lämmönlähde on Truma/Alde, niin sen termostaatti hoitaa lämpötila säädön, olipa sen lämmönlähteenä sitten sähkö tai kaasu. Tähän tapaan lasken paljonko laitan puhaltimia, olipa sulakkeen koko mikä tahansa. Toisin sanoen lisälämmittimien tehon käytän aina täysimääräisenä. "Lisälämmittimenä" toimii auton/vaunun vakiolämmitin.
Jos autossani olisi useampia lämmittimiä, joissa termostaatti "toimii", niin mikä lämmitin olisi vuorossa?
Saikohan tuosta mitään selvää?
-
Kyllä siitä soittimesta saadaan helposti tehoa tuo 50W per kanava (jopa yli 70W), mutta silloin ei pysty puhumaan mitään äänenlaadusta. Mutta lupaus tehosta on pidetty.
saa niistä irti enemmänkin ;) saa siitä patteristakin enemmän kuin 600w, kun polttaa sen 1000 astessa.
-
No se patteri ei saa aikaiseksi 1 kw kuin voimavirralla, ensin kyll lentää mällit
-
No se patteri ei saa aikaiseksi 1 kw kuin voimavirralla, ensin kyll lentää mällit
jos niitä 600w on kaksi? mutta käytännössä ottaakin vain 800w. onko silloin kuluttajaa kusetettu?
-
jos niitä 600w on kaksi? mutta käytännössä ottaakin vain 800w. onko silloin kuluttajaa kusetettu?
Kyllä. Kun molemmat ovat lämmittämässä suurimmalla tehollaan, verkosta pitäisi otettaman sähkötehoa noin 1200W.
-
@Mautoilija: "Ylilämpösuoja on varolaite joka katkaisee lämmityksen häiriötilanteessa.
Se ei saa palautua itsekseen. Siis sitä ei voi käyttää lämmönrajoittimena."
- Ehkä saamme tähän joskus TUKES:n kannanoton. Sitä ennen, jos tiedät tarkan perusteen
tulkinnalle niin kerro ihmeessä.
@Mautoilija: "Tietty piste" päädyssä, heh heh...
- Tämän asiasisältö ei avautunut...? Hymiöttömyys ei liene sulle kunnia-asia,
muuta en saa tästä irti.
"Luuletko että jälleenmyyjät ottavat riskin myydessään "paperitehokkaita" lämmittimiä? "
-Eihän tuo riski mun luulemisistani riipu.
"Itse en voi mitata kun ei tällaista lämmitintä ole."
- No harmi, juuri mittaustuloksia olisin kaivannut.
@volvo: "nohevana miehenä osaat kertoa miten näitä mittauksia tehdään,
kun en itse osaa. "
- Tämän opastaminen taisi jäädä puolitiehen. Tehdään siis perusmuodossaan
niin että lämmitin kytketään toimimaan kulutusmittarin kautta termostaatti
täysille asetettuna. Lähinnä huoneenlämmössä. (Vertailutieto alemmassa
lämmössäkin kertoo jotain vaikkapa siitä mihin tehoon saakka kyseinen
lämmitin pystyy jäätymissuojana tai muuten puolilämpimässä tilassa)
Mittausta jatketaan muutama tunti. Otetaan ylös mittausaika ja kulutettu
energia. Mittausaika, tunnit ja minuutit muunnetaan tuntidesimaaleiksi (1)
Kulutettu energia jaetaan "desimalisoidulla" tuntimäärällä eli ajalla.
Jos, kuten yleensä, energia on kWh:na niin tulos saadaan näin kW:na.
Se on siis kyseisen mittausjakson keskiteho. Ja tuloksen valmistuttua
hengitellään hetki rauhallisesti....
Vai tarkoititko sittenkin että miten mitataan autosoittimen
kaiuttimelle menevä teho..? Jos näin niin pitänee katsoa olisiko täällä
jo ketju jossa käsitellä audiomittauksia. (2)
@99: "Kyllä siitä soittimesta saadaan helposti tehoa tuo 50W per kanava."
- Joskus jopa toivoisi ettei saataisi niin helposti.
Im Memoriam Matti Otala:
"tekniikasta tiedämme jo paljonkin mutta kuulemista emme ymmärrä".
Jotain tällaista hän lausui keksittyään transienttikeskeism odulaatiosärön.
@K.E.V: "No se patteri ei saa aikaiseksi 1 kw kuin voimavirralla, ensin kyll lentää mällit"
- Mällit...? Ehkä nuuskankäytöstä pitää tosiaan huolestua? Nuo patterit, vaikka ottavatkin
hetkellisesti nimellistehonsa verran sähköverkosta eivät "saa aikaiseksi" edes sitä saati
enempää. Eivät hetkellisestikään. Tämä johtuu siitä että pintalämpösuoja katkaisee ennen
kuin lämmitin ehtii edes alkaa luovuttaa täyttä tehoaan ympäristöönsä.
(1) eli minuutit jaetaan 60:llä. Esim. 37min = 37/60h = 0,62h jne.
(2) Noitten kanssa tuli nuorena puuhailtua mutta jossain vaiheessa katsoin että
äänentoistoketjun heikoin lenkki olikin partituuri ja tekninen kiinnostus
ainakin himmeni.
-
Minkähänlainen itku ja poru siitä syntyisikään jos 750W lämmittimen ottoteho olisikin 760W tai jopa 800W !! :laugh:
-
Jos 600 watin lämmitin ottaa verkosta 400 W, mihin se 200 wattia katoaa. Varmaan sen tehotarran kiinnipitämiseen.
-
Koko idea tämän keskustelun takana on se että 600 watin patteri ottaa kyllä verkosta sen 600 wattia mutta ilmeisesti joissakin pattereissa on pintalämpötilasuoja .
Jos fyysisesti pienikokoisesta lämmittimestä otetaan suuri lämmitysteho lämmittimen pintalämpötila joko nousee liian korkeaksi tai sitten sitä rajoitetaan, jolloin käytännön lämmitysteho jää alhaisemmaksi
-
^
Aivan. Juuri näin. :D
-
@Mautoilija: "Ylilämpösuoja on varolaite joka katkaisee lämmityksen häiriötilanteessa.
Se ei saa palautua itsekseen. Siis sitä ei voi käyttää lämmönrajoittimena."
- Ehkä saamme tähän joskus TUKES:n kannanoton. Sitä ennen, jos tiedät tarkan perusteen
tulkinnalle niin kerro ihmeessä.
@Mautoilija: "Tietty piste" päädyssä, heh heh...
- Tämän asiasisältö ei avautunut...? Hymiöttömyys ei liene sulle kunnia-asia,
muuta en saa tästä irti.
"Luuletko että jälleenmyyjät ottavat riskin myydessään "paperitehokkaita" lämmittimiä? "
-Eihän tuo riski mun luulemisistani riipu.
"Itse en voi mitata kun ei tällaista lämmitintä ole."
- No harmi, juuri mittaustuloksia olisin kaivannut.
Kovin on vakuuttavasti kirjoitettua tekstiä. Asiaa varsin vähän.
Outoa että vaadit minulta perusteluja Tukesilta ylilämpösuojasta kun itse kirjoitat tietystä pisteestä päädyssä josta lämpötila simuloidaan, ymmärsit kyllä viestini. Siis miten tuo piste päädyssä toimii?
Esitä Tukesin kannaotto että ylilämpösuojaa ei tarvita.
Itse en kauppiaana myisi tavaraa jonka teho on pienempi mitä tuotetiedot lupaavat. Kauppaisitko sinä?
Lämmittimen puutetta harmittelen itsekin. Pelkästään mittausta varten en sitä osta. Odottelen tuloksia itsekin.
-
Laitteen lämmitysteho ja teho on kaksi eri asiaa. Vai monestako 6 kw trumasta tulee 6 kw lämpöä ulos koko tunnin ajan huoneen lämmössä. Taitaa olla tulos aika tasan nolla.
Mutta hienoja kirjoituksia on laatinut😉
-
@99: "Kyllä siitä soittimesta saadaan helposti tehoa tuo 50W per kanava."
- Joskus jopa toivoisi ettei saataisi niin helposti.
Im Memoriam Matti Otala:
"tekniikasta tiedämme jo paljonkin mutta kuulemista emme ymmärrä".
Jotain tällaista hän lausui keksittyään transienttikeskeism odulaatiosärön.
Thumb
Juurikin näin. No, ainakin harmonisia riittää ;D
-
Jotenki tuntui, että minulta vaadittiin mittauksia... noh, tässä teille:
- se 600 W ö-patteri, eilen n. +7C sisälämmöillä vääsin termarin tappiin
- pistorasiassa mittari välissä, reset ja start
- 15 min mittausta (klo 14:42 - 15:02)
Tulokset:
- pistorasiasta otettu huipputeho 678 W alussa.Miksikö yli - nimellisteho 600 W on @+25C
- laski 15 min aikana 675 W:iin (tyypillistä resistiivisille kuormille)
- kulutus 160 Wh (vaihtui 0.15->0.16 kWh juuri vartin kohdalla )
- 1 krt ylilämpösuoja / tms. pintalämmön turvapiiri katkaisi lopussa (äkkiä laskettua, viim. minuutti), merkkivalo sammuu tässä laitteessa tuolloin. Huom. termari täysillä tai ei - aivan sama termarin naksauksen kuulee väännellessä, mutta valo ei syty..
(https://karavaanari.org/kuvat/1490598638.jpg)(https://karavaanari.org/kuvat/1490598651.jpg)
..eli laskien 160 Wh@15min --> 160 Wh / 15/60 min = 640 W keskitehona.
Summa-summarum; kaikille lämmittimillehän ominaista, ettei lämmönluovutus tuota huipputehon mukaista lämmöntuottoa esim. 24h ajan - tai no, jos jostain löytää olosuhteet, jossa konvektiota/johtumista tapahtuu enemmän kuin lämppärissä tehoa. Esimerkkinä vaikka pikkuruinen etuvastus jäähdytysrivakossa.
Tokihan tämän lämppärin kohdalla esim. +21C huonelämmössä tämän keskiteho tippuisi pitkällä ajanjaksolla tuon sisäisen suojan takia - ja niinkuin kokemus tästä on (ja tuosta keraamisesta) kertonut, useiden asteiden hystereesis edellyttää ~vartin käynti- ja käymättömyysjaksoja . Tämän suhteen voisi arvioida, että näillä on/off -tyyppisillä lämmittimillä päästään keskimääräisessä lämmitystehossa puoleen huipputehosta - ainakin silloin kun tavoitelämmöissä ollaan..
-
Täydennetään nyt vielä uudella mittauksella 2;
- mittausjakso 2h
- sisälämpötila (mittari pöydällä jonka alla tuo lämppäri) alussa +9.5C, lopussa +15.5C
(https://karavaanari.org/kuvat/1490610960.jpg)
..paloi 660 Wh. Eli samat puolet huipputehosta oli tehollinen.. Semmoinen nyanssi, että 1h jälkeen oli kulunut vasta 170 Wh, kunnes muistin laittamaan truman puhaltamaan patterin läpi..
-
Minä kanssa aamupäivällä lämmitin "omaa huonettani" sähkölläkin, oli myös "kaukolämpö" koje päällä. Alussa +8 lopussa reilusti yli 10.
Patteri oli viime vuosituhannelta Termel 800 W.
Aika 3 h. sähvöö meni 2.53 KW., ottotehot vaihteli 851-872 W.
Termostaatti ei pätkäissyt kertaakaan tänä aikana.
Mittarina joku EMC (veljeni ehkä litlistä ostanut joskus) n. rippikoulu ikäinen.
-
Kun tuo pääihe on kaluttu loppuun??
Jatkampa hiukan sivuun. ;D Olen tiennytkin että tuollainen auton sisä lämmitin Defa 1400 W. ei ota täyttä tehoa- ainakaan nollan kelissä. Yllätys oli minulle että ottoteho ei pienentynytkään, vaikka kyhäsin levyistä kopin sen ympärille, jossa lämpö nousi n. 40 asteeseen. II asennossa otti ensin kylmänä hetken 675 W. sitten 1096-1028 W. . I asennossa 594-620 W..
Vanha Calix 800+1200 W. jota käytän talvella vaunun kotona alkulämmitykseen, sekä matkalla varalämmittimenä (toistaiseksi ei tarvittu). Tämä otti 30-90 W. enemmän kun nappi näytti.
-
Patteri oli viime vuosituhannelta Termel 800 W.
Itseäni lainaten (ketjun aloitus):
"Vakavasti otettavia öljytäytteisiä kyllä saa, vakavasti otettavista alan
liikkeistä. Tosin vakavasti otettavalla hinnalla. Kokokin on sitten vielä
vakavasti otettava."
- Nänähän jos mitkä ovat juuri noita vakavasti otettavia tuotteita.
Högforsin Termel, Warmos, Nobö, Strömberg..... Nämä eivät koskaan lähteneet
(lähde) huijauslinjalle. Näitten ostajat ovat myös monesti rakennusliikkeitä
jotka ovat jollain tavalla vastuussa valinnoistaan. (Kuvitelkaapa että
uuden asunnon lämmittimien teho olisikin puolet suunnitellusta, syytökset
löytäisivät oikean osoitteen heti)
- Mutta ei hassumpaa saada tällainenkin vertailukohdaksi.
Mitkä sitten eivät ole vakavasti otettavia....
Huijauslämmittimien usein toistuvia piirteitä ovat ensinnä alkuperä,
se löytyy yleensä kaukaa idästä.
Myyntikanava, usein tavaratalo, valintamyymälä tai muu ei-sähköalan liike.
Hinta, koko , paino (ilmoitettuun tehoon nähden) pienehköjä.
Takuu harvoin ylittää lakisääteisen. (Tämä tehoasiahan ei siis ole takuuasia)
Tietääkseni aina irtolaitteita, ei tarkoitettu kiinteään tai puolikiinteään
asennukseen.
-
Kun tuo pääihe on kaluttu loppuun??
"loppuunkaluttu"...? Tuskin vielä tällä vuosikymmenellä. Huijauslämmittimien
markkinointi ja myynti on saanut jo epidemian luonteen ja tilanteen korjaaminen
tulee vaatimaan viranomaisten toimia. Myös käyttäjien/asiakkaitten tietoisuuden
herääminen ottaa aikansa ja lienee ollenkaan mahdollista vasta nyt kun
kulutusmittareista on tullut kotitalouksien tavanomainen varuste, erityisesti
karavaanareilla. Tämä on se toinen syy miksi karavaanarit voinevat olla aiheen
tietoisuudessa eturintamassa. Tekniikkaan perehtymättömät "peruskuluttajat"
tullevat perässä joskus myöhemmin. Ja kuten huomaat tähänastisistakin kommenteista,
ei kaikkien karavaanareittenkaa n ymmärrys asiassa ole suvereeni. Ompa joukossa
yksi täysi trollikin (ehkä itse tuollaisten kauppias...?) josta aikanaan tulen
tekemään valvojailmoituksen jos ei kirjoittaja itse ymmärrä sitä poistaa.
Mutta tämä puhallinlämmitinjut tu sitten.... joo, vaikuttaa mielenkiintoiselta
vaikka ei aiheeseen ihan kuulukaan. Saattaahan olla että niissäkin tulee esille
paljon tietämisen arvoista ja yllättävääkin. Toistaiseksi ihan pikantti lisä ja
jos aihe kovin laajenee niin voidaan kai ne vastaukset siirtää uudeksi ketjukseen.
(toivottavasti eivät sillä välin tee tästä hymiöketjua) Näinhän tämäkin ketju
sai alkunsa. Kaino toiveeni kommentoijille olisi että tämän varalta pidettäisiin
näitten vastaukset erillään öljytäytteisten asiasta että siirto olisi sitten
ongelmatonta.
-
Mitkä sitten eivät ole vakavasti otettavia....
Huijauslämmittimien usein toistuvia piirteitä ovat ensinnä alkuperä,
se löytyy yleensä kaukaa idästä.
Myyntikanava, usein tavaratalo, valintamyymälä tai muu ei-sähköalan liike.
Hinta, koko , paino (ilmoitettuun tehoon nähden) pienehköjä.
Takuu harvoin ylittää lakisääteisen. (Tämä tehoasiahan ei siis ole takuuasia)
Tietääkseni aina irtolaitteita, ei tarkoitettu kiinteään tai puolikiinteään
asennukseen.
-Mikä on "laatu"lämmittimien alkuperä? Pääkonttori voi olla vaikka helsingissä, missä lämmitin on valmistettu ja millä kriteereillä?
-Miksei halpakaupassa voi myydä lämmittimiä? Ostaessa jo tietää että laite ole parasta ykköslaatua. Sitä halpiskaupassa harvemmin saa.
-Mikä on oikea hinta, koko , paino (ilmoitettuun tehoon nähden).
-Jos laite on tarkoitettu irtoasennukseen, sitä ei asenneta kiinteästi tai puolikiinteästi. Ongelma?
"loppuunkaluttu"...?
Lainasin vain alun kun loppujutussakaan ei asiaa ole. Thumb Thumb
-
-Mikä on "laatu"lämmittimien alkuperä? Pääkonttori voi olla vaikka helsingissä, missä lämmitin on valmistettu ja millä kriteereillä?
-Miksei halpakaupassa voi myydä lämmittimiä? Ostaessa jo tietää että laite ole parasta ykköslaatua. Sitä halpiskaupassa harvemmin saa.
Väärin. Sekä se 'laatu', että 'halpis' voivat olla samaa kamaa.
Tästä tulee aina mieleen autoasiantuntijat, jotka sanoivat: 'Ei mitään 'Teho-filttereitä', vaan aina orkkis suodatin, säilyy kone kunnossa!'
Eivät olleet koskaan käyneet Sievissä katsomassa, miten 'paskaan Teho-filtteriin' maalattin Mersun logo.
;D
-
Väärin. Sekä se 'laatu', että 'halpis' voivat olla samaa kamaa.
"Voivat kyllä" :P , mutta määrätyt henkilöt tai määrätyllä tavalla suuntautuneet käyttävät tätä lausetta kaikessa. Ainakin kun ostavat Tsenith kellon ::)
Tehtaat tekee sillä laadulla millä tilataan, tuskimpa Mersukaan tilaa millä sattuu ja vielä suomesta siihen aikaan, pah ja vielä PAH
-
Tehtaat tekee sillä laadulla millä tilataan, tuskimpa Mersukaan tilaa millä sattuu ja vielä suomesta siihen aikaan, pah ja vielä PAH
Meinaat, että Sievissä oli Mersulle oma tuotantolinja? ::)
-
Nyt lienee Messerschmittin öljynsuodatin saatu käsiteltyä...? Voinemme
palata huijauslämmitinepid emiaan.
Lähestymme taas aikoja jolloin lisälämmittimien kauppa kiihtyy ja
monet nostavat tavaratalosta ostoskärryynsä huippuhalvan ja "tehokkaan"
öljytäytteisen lämmittimen. Rohkenen siis ehdottaa että mitatkaa edellä-
kerrotuin ohjein noitten todellisia tehoja ja laittakaa tuloksia tänne,
teette näin palveluksen koko kuluttajakunnalle. Ette ehkä usko sitä
vielä itsekään, tulette kuitenkin näkemään asian uudessa valossa kun
tämä kupla aikanaan puhkeaa.
Niin, vaikka keskiverto kuluttaja on jokseenkin hyväuskoinen
hölmö tällaisissa asioissa (1) niin tässä olisi karavaanareilla mainio
näytön paikka valistuneena erityisryhmänä. Pitäkäähän mielessä perustelu
vast. #9, kohta C.
Olisipa kiintoisaa kuulla myös kauppiaskommenteist a siitä mitä
lämmittimen teho tarkoittaa, ainakin jos perustellaan asiaa niin että
lämmittimen wattimäärä ei tarkoitakaan suurinta saatavaa lämmitystehoa
(jossain kohtuullisessa huonelämpötilassa). Ja yhtä kiinnostavaahan
on se mitä wattimäärä silloin voisi tarkoittaa.
(1) En tokikaan tarkoita että kaikkien tulisi olla asiantuntijoita
kaikessa. On luonnostaa lankeavaa että kiinnostuksen kohteet vaihtelevat.
-
Tuommoisen resistiivisen lämmittimen, joka öljytäytteinen lämmitin on, lämmitys teho on sama mitä ottoteho (todellinen). Muuten rikotaan energian häviämättömyyden lakia, ja Nobelin palkinto on varma.
-
Lainasin vain alun kun loppujutussakaan ei asiaa ole.
- Olet selvästi päättänyt väärinymmärtää tämän lämmitinhuijauksen
teknisen luonteen. Syy siihen jää itselleni arvoitukseksi mutta en
saata uskoa että asia olisi liian vaikea käsitettäväksi jos
hiemankaan tekniikasta ymmärtää.
Nyt, hyytävän kylmänä vuodenalkuna 2024, totean että seison edelleen
tiukasti sen takana mitä kirjoitin asiasta vuonna 2017. Sanasta
sanaan, pilkkuakaan muuttamatta. Tai jos mahdollista niin entistä
tiukemmin nyt kun asiasta on lisää kokemusta.
Uusi kokemus on tuonut mitattavakseni kappaleita jotka
ovat jääneet lämmitysteholtaan vielä paljon vajaammaksi kuin aiempi
noin 50%. Tähänastinen "ennätys" on 218W (keskiteho) 1000W:n
nimellistehoiselta lämmittimeltä. Kiintoisaa, sattuma tai ei, toinen
ennätys on edellisen eräänlainen "pari", tarkoittaa että nämä molemmat
ovat samaa tyyppiä, saman henkilön samalla kertaa hankkimia ja niillä
on sama käyttöhistoria. Se toinen pääsi n. 370W:n tehoon. Niin ja
mainittakoon että mittasin itse ja "viritin" termostaatin kaikella
taidollani katkaisemaan juuri ennen ylilämpösuojaa (tai erään maahantuojan
käyttämää nimitystä pintalämpövahti). Jos se pääsee katkaisemaan niin
teho laskee edelleen sen suuremman hystereesin takia. Kyseessä on
Meganex MEG01A, Isojoen Konehalli ja oletan että näitä on käytetty juurikin
niin että termostaatti on asetettu "kaakkoon" jolloin ylilämpösuoja
on ollut se todellinen rajoitin joka on sitten alkanut katkoa yhä alempaa
mutta ei ole tuhoutunut kuten muissa, esim. omissani.
Uudemmat havaintoni ovat yhtenäisiä ainakin kahdessa asiassa:
- Jos termostaatti asetetaan niin alas että se saa katkoa virtaa niin
se kestää useita vuosia. Teho siis jää vaatimattomaksi mutta niin
kävisi joka tapauksessa eikä se muuta sitä seikkaa että kyse on
huijauksesta.
- Alkuperämaa on Kiina ja se kerrotaan käyttöohjeessa mutta ei itse
laitteessa eikä pakkauksessa.
Ja monesti, mikä tekee em. "virittämisen" hieman osaamista vaativaksi, on
se seikka että ylilämpösuoja on kytketty merkkivalon jälkeen. Esim.
Tokmannin öljytäytteisissä lämmittimissä (jotka uskoakseni ovat kaikki
huijausta) saattaa käyttöohjeessa lukea että "merkkivalo palaa virran
ollessa kytkettynä lämpövastukselle" mutta ei mainita että se palaa myös
silloin kun ylilämpösuoja on katkaissut. Tarvitset siis kulutusmittarin
paljastamaan huijauksen.
-
Noissa lämmittimissä teho lienee maksimi otto teho. Antoteho tietty on joka vehkeessä eri. Riippuu lämmön luovutuskyvystäkin. ...
Mutta aika hurja on tuo ero kyllä.
Onko mitattu tuollaisia lämpöpattereita ilman öljyä?
-
Noissa lämmittimissä teho lienee maksimi otto teho....
Näin on. No miksi? No siksi että me tiedämme minkä verran sähkölaite maksimissaan kuluttaa.
Esim ilmoitetulta teholtaan 1kW lämmittimiä voidaan asentaa 2kpl 10A sulakkeen perään.
Minkähänlainen itku siitä tulisi jos laitteen tehoksi ilmoitettaisiin 1kW mutta se kuluttaisikin 2kW? Siinä sitä olisi salaliittoteoreetik oilla foliohatut päässä taas kun on huijattu ja korvausvaatimukset työn alla.
-
Kyllä sähkölämmittimen ottama teho muuttuu lämmöksi, ei sitä matkalla mihinkään häviä. Liian pienestä lämpöä luovuttavasta pinta-alastahan tuo johtuu, että ylikuumenemissuoja katkoo ja sitä kautta keskimääräinen ottoteho ja antoteho on mitä on.
-
Kyllä sähkölämmittimen ottama teho muuttuu lämmöksi, ei sitä matkalla mihinkään häviä. Liian pienestä lämpöä luovuttavasta pinta-alastahan tuo johtuu, että ylikuumenemissuoja katkoo ja sitä kautta keskimääräinen ottoteho ja antoteho on mitä on.
Noin, jos resistiivinen paikallaan oleva lämmityslaite ottaa 1000W tehon, niin sen on se annettava poiskin, muuten kuumenee liikaa. Eri asia sitten on, jos leimassa on 1000W ja todellinen ottoteho on jotain muuta. Silti otto ja anto ovat tasoissa lämmön suhteen tavallisessa (esim. öljytäytteisessä) lämmittimessä.
-
@Karabiilisti: "Noissa lämmittimissä teho lienee maksimi otto teho"
- Joo, siis vastuksien resistanssin määrittämä teho. Siltä osin
noissa ei oleellista huomauttamista olekaan. Joissain olen tavannut
lähtötehossa lievän ylityksen joka vastuksen lämmettyä eli resistanssin
asetuttua tasaantuu pois. Siihen menee tyypillisesti alle puoli
minuuttia josta suurin osa ensimmäisten sekuntien aikana.
Jos siis vastustehon saisi pysymään päällä niin noilla
voisi lämmittää ilmoitetulla teholla ja asia olisi kunnossa. Kunnossa
siis siinä mielessä miten tulkitsen asiaa kuluttajan näkökulmasta eli
hänen tulee voida olettaa että ostaessaan lämmittimen sillä voi
lämmittää ilmoitetulla teholla korkeimmassakin tavanomaisessa huoneen
lämpötilassa. (Mikä se sitten onkaan... 25C...? Nythän se ei onnistu
missään lämpötilassa)
"Onko mitattu tuollaisia lämpöpattereita ilman öljyä?"
- Tarkoitatko öljytäytteisiä ilman öljyä? En tiedä tuollaista kokeillun.
Ehkä valmistajat ovat kokeilleet mitä tapahtuisi jos öljy vuotaisi ulos
eikä asiaa heti huomattaisi. Otaksun että vastus alkaisi hehkua ja sen
pinnan öljynjäänteet/muu jäännösöljy alkaisi puskea ulos savua mutta
sisäinen palo ei ehkä leviäisi ulos. Mutta tämän ei ole tarkoitus kuulua
aiheen piiriin muutoinkaan.
@reissu : "Silti otto ja anto ovat tasoissa lämmön suhteen tavallisessa
(esim. öljytäytteisessä) lämmittimessä.
- Noin se on mutta toistelet turhaan itsestäänselvyyttä. Huomannet että
elwari käytti jo muotoa "keskimääräinen ottoteho ja antoteho", ei sen
osalta mitään epäselvyyttä olekaan.
-
@reissu : "Silti otto ja anto ovat tasoissa lämmön suhteen tavallisessa
(esim. öljytäytteisessä) lämmittimessä.
- Noin se on mutta toistelet turhaan itsestäänselvyyttä. Huomannet että
elwari käytti jo muotoa "keskimääräinen ottoteho ja antoteho", ei sen
osalta mitään epäselvyyttä olekaan.
Pyydän anteeksi.