Kirjoittanut: reissu« : 6.01.2024 kello on 23:06 »@reissu : "Silti otto ja anto ovat tasoissa lämmön suhteen tavallisessa Pyydän anteeksi. Kirjoittanut: Mjerica« : 6.01.2024 kello on 17:38 »@Karabiilisti: "Noissa lämmittimissä teho lienee maksimi otto teho"
- Joo, siis vastuksien resistanssin määrittämä teho. Siltä osin noissa ei oleellista huomauttamista olekaan. Joissain olen tavannut lähtötehossa lievän ylityksen joka vastuksen lämmettyä eli resistanssin asetuttua tasaantuu pois. Siihen menee tyypillisesti alle puoli minuuttia josta suurin osa ensimmäisten sekuntien aikana. Jos siis vastustehon saisi pysymään päällä niin noilla voisi lämmittää ilmoitetulla teholla ja asia olisi kunnossa. Kunnossa siis siinä mielessä miten tulkitsen asiaa kuluttajan näkökulmasta eli hänen tulee voida olettaa että ostaessaan lämmittimen sillä voi lämmittää ilmoitetulla teholla korkeimmassakin tavanomaisessa huoneen lämpötilassa. (Mikä se sitten onkaan... 25C...? Nythän se ei onnistu missään lämpötilassa) "Onko mitattu tuollaisia lämpöpattereita ilman öljyä?" - Tarkoitatko öljytäytteisiä ilman öljyä? En tiedä tuollaista kokeillun. Ehkä valmistajat ovat kokeilleet mitä tapahtuisi jos öljy vuotaisi ulos eikä asiaa heti huomattaisi. Otaksun että vastus alkaisi hehkua ja sen pinnan öljynjäänteet/muu jäännösöljy alkaisi puskea ulos savua mutta sisäinen palo ei ehkä leviäisi ulos. Mutta tämän ei ole tarkoitus kuulua aiheen piiriin muutoinkaan. @reissu : "Silti otto ja anto ovat tasoissa lämmön suhteen tavallisessa (esim. öljytäytteisessä) lämmittimessä. - Noin se on mutta toistelet turhaan itsestäänselvyyttä. Huomannet että elwari käytti jo muotoa "keskimääräinen ottoteho ja antoteho", ei sen osalta mitään epäselvyyttä olekaan. Kirjoittanut: reissu« : 5.01.2024 kello on 12:32 »Kyllä sähkölämmittimen ottama teho muuttuu lämmöksi, ei sitä matkalla mihinkään häviä. Liian pienestä lämpöä luovuttavasta pinta-alastahan tuo johtuu, että ylikuumenemissuoja katkoo ja sitä kautta keskimääräinen ottoteho ja antoteho on mitä on. Noin, jos resistiivinen paikallaan oleva lämmityslaite ottaa 1000W tehon, niin sen on se annettava poiskin, muuten kuumenee liikaa. Eri asia sitten on, jos leimassa on 1000W ja todellinen ottoteho on jotain muuta. Silti otto ja anto ovat tasoissa lämmön suhteen tavallisessa (esim. öljytäytteisessä) lämmittimessä. Kirjoittanut: elwari« : 5.01.2024 kello on 11:02 »Kyllä sähkölämmittimen ottama teho muuttuu lämmöksi, ei sitä matkalla mihinkään häviä. Liian pienestä lämpöä luovuttavasta pinta-alastahan tuo johtuu, että ylikuumenemissuoja katkoo ja sitä kautta keskimääräinen ottoteho ja antoteho on mitä on.
Kirjoittanut: Ducaatti« : 5.01.2024 kello on 11:00 »Noissa lämmittimissä teho lienee maksimi otto teho....Näin on. No miksi? No siksi että me tiedämme minkä verran sähkölaite maksimissaan kuluttaa. Esim ilmoitetulta teholtaan 1kW lämmittimiä voidaan asentaa 2kpl 10A sulakkeen perään. Minkähänlainen itku siitä tulisi jos laitteen tehoksi ilmoitettaisiin 1kW mutta se kuluttaisikin 2kW? Siinä sitä olisi salaliittoteoreetik oilla foliohatut päässä taas kun on huijattu ja korvausvaatimukset työn alla. Kirjoittanut: Karabiilisti« : 5.01.2024 kello on 09:15 »Noissa lämmittimissä teho lienee maksimi otto teho. Antoteho tietty on joka vehkeessä eri. Riippuu lämmön luovutuskyvystäkin. ...
Mutta aika hurja on tuo ero kyllä. Onko mitattu tuollaisia lämpöpattereita ilman öljyä? Kirjoittanut: Mjerica« : 5.01.2024 kello on 02:48 »Lainasin vain alun kun loppujutussakaan ei asiaa ole. - Olet selvästi päättänyt väärinymmärtää tämän lämmitinhuijauksen teknisen luonteen. Syy siihen jää itselleni arvoitukseksi mutta en saata uskoa että asia olisi liian vaikea käsitettäväksi jos hiemankaan tekniikasta ymmärtää. Nyt, hyytävän kylmänä vuodenalkuna 2024, totean että seison edelleen tiukasti sen takana mitä kirjoitin asiasta vuonna 2017. Sanasta sanaan, pilkkuakaan muuttamatta. Tai jos mahdollista niin entistä tiukemmin nyt kun asiasta on lisää kokemusta. Uusi kokemus on tuonut mitattavakseni kappaleita jotka ovat jääneet lämmitysteholtaan vielä paljon vajaammaksi kuin aiempi noin 50%. Tähänastinen "ennätys" on 218W (keskiteho) 1000W:n nimellistehoiselta lämmittimeltä. Kiintoisaa, sattuma tai ei, toinen ennätys on edellisen eräänlainen "pari", tarkoittaa että nämä molemmat ovat samaa tyyppiä, saman henkilön samalla kertaa hankkimia ja niillä on sama käyttöhistoria. Se toinen pääsi n. 370W:n tehoon. Niin ja mainittakoon että mittasin itse ja "viritin" termostaatin kaikella taidollani katkaisemaan juuri ennen ylilämpösuojaa (tai erään maahantuojan käyttämää nimitystä pintalämpövahti). Jos se pääsee katkaisemaan niin teho laskee edelleen sen suuremman hystereesin takia. Kyseessä on Meganex MEG01A, Isojoen Konehalli ja oletan että näitä on käytetty juurikin niin että termostaatti on asetettu "kaakkoon" jolloin ylilämpösuoja on ollut se todellinen rajoitin joka on sitten alkanut katkoa yhä alempaa mutta ei ole tuhoutunut kuten muissa, esim. omissani. Uudemmat havaintoni ovat yhtenäisiä ainakin kahdessa asiassa: - Jos termostaatti asetetaan niin alas että se saa katkoa virtaa niin se kestää useita vuosia. Teho siis jää vaatimattomaksi mutta niin kävisi joka tapauksessa eikä se muuta sitä seikkaa että kyse on huijauksesta. - Alkuperämaa on Kiina ja se kerrotaan käyttöohjeessa mutta ei itse laitteessa eikä pakkauksessa. Ja monesti, mikä tekee em. "virittämisen" hieman osaamista vaativaksi, on se seikka että ylilämpösuoja on kytketty merkkivalon jälkeen. Esim. Tokmannin öljytäytteisissä lämmittimissä (jotka uskoakseni ovat kaikki huijausta) saattaa käyttöohjeessa lukea että "merkkivalo palaa virran ollessa kytkettynä lämpövastukselle" mutta ei mainita että se palaa myös silloin kun ylilämpösuoja on katkaissut. Tarvitset siis kulutusmittarin paljastamaan huijauksen. Kirjoittanut: 99« : 25.10.2017 kello on 06:23 »Tuommoisen resistiivisen lämmittimen, joka öljytäytteinen lämmitin on, lämmitys teho on sama mitä ottoteho (todellinen). Muuten rikotaan energian häviämättömyyden lakia, ja Nobelin palkinto on varma.
Kirjoittanut: Mjerica« : 25.10.2017 kello on 05:59 » Nyt lienee Messerschmittin öljynsuodatin saatu käsiteltyä...? Voinemme
palata huijauslämmitinepid emiaan. Lähestymme taas aikoja jolloin lisälämmittimien kauppa kiihtyy ja monet nostavat tavaratalosta ostoskärryynsä huippuhalvan ja "tehokkaan" öljytäytteisen lämmittimen. Rohkenen siis ehdottaa että mitatkaa edellä- kerrotuin ohjein noitten todellisia tehoja ja laittakaa tuloksia tänne, teette näin palveluksen koko kuluttajakunnalle. Ette ehkä usko sitä vielä itsekään, tulette kuitenkin näkemään asian uudessa valossa kun tämä kupla aikanaan puhkeaa. Niin, vaikka keskiverto kuluttaja on jokseenkin hyväuskoinen hölmö tällaisissa asioissa (1) niin tässä olisi karavaanareilla mainio näytön paikka valistuneena erityisryhmänä. Pitäkäähän mielessä perustelu vast. #9, kohta C. Olisipa kiintoisaa kuulla myös kauppiaskommenteist a siitä mitä lämmittimen teho tarkoittaa, ainakin jos perustellaan asiaa niin että lämmittimen wattimäärä ei tarkoitakaan suurinta saatavaa lämmitystehoa (jossain kohtuullisessa huonelämpötilassa). Ja yhtä kiinnostavaahan on se mitä wattimäärä silloin voisi tarkoittaa. (1) En tokikaan tarkoita että kaikkien tulisi olla asiantuntijoita kaikessa. On luonnostaa lankeavaa että kiinnostuksen kohteet vaihtelevat. Kirjoittanut: tsahkali« : 31.03.2017 kello on 11:01 »Tehtaat tekee sillä laadulla millä tilataan, tuskimpa Mersukaan tilaa millä sattuu ja vielä suomesta siihen aikaan, pah ja vielä PAH Meinaat, että Sievissä oli Mersulle oma tuotantolinja?  |
