@88k5: "Jaa, että pullonvaihtimesta laittaa rinnan (eli truma keskiasentoon) - uusi neuvo!
Ilmeisesti kahden pullon entalpiamuutos on pienempi kuin yhden (otetun kaasumäärän ollessa sama)."
- Tuo on vähän outo ajatus (pullon entalpiamuutos...?) tai lähestymistapa. Mutta siis
mitä tulee aineen höyrystymiseen niin termodynamiikan pääsääntö sanoo ettei tuollaista
entalpiamuutoksen eroa voi olla. (Kun tietty määrä vaikkapa nestekaasua tietystä
lähtöpaineesta ja lämpötilasta päätyy toiseen loppupaineeseen ja lämpötilaan)
Tapahtuman nopeus voi vaihdella mutta entalpia ei sisällä aikatekijää.
@88k5: "Ja, kun avaa pakkasella pullokaapin, niin pääsee paremmin "lämpö" sisään"
- Kyllä, ja kysymys on lämmöstä, ei "lämmöstä". Mutta että ero olisi merkittävä
niin ilman virtauksen olisi nopeuduttava pullon pinnalla. Tuulihan voi tehdä
tuon mutta eiköhän melko vaatimaton laitetuuletinkin kohenna tilannetta ellei
olla aivan minimirajan tuntumassa.
..
Juu, ehkä epämääräisesti kirjoitin
pullo, tarkoittaen sen sisältöä (propaani/n-butaani seosta) ja faaseja.
Entalpiasta lisää
https://fi.wikipedia.org/wiki/EntalpiaJoku toinen (sinä?) voisikin kertoa 'kansankielellä', mihin (ilmiöön, mitä siinä tapahtuu) perustuu nestekaasupullon kuoren kylmeneminen (miinusmerkkinen lämpömuutos)?
Kuvasin niillä lainausmerkeillä enempi sitä ihmisen ihon kokemaa lämpöä (adjektiivi, ei suure), jos nyt halutaan pitää oikeana lämpönä (suure) kaikkea sitä mikä on 0
oK yläpuolella.
Niin, jos pullokaappi on hyvin eristetty pitää se paremmin pullot kylminä, mikä ei ole yli -20
oC paras asia kun kaasun käyttökin vain suurenee. Asian voi todeta hyvin mittarilla - olen todennut 'sääaseman' langattoman ulkolämpötilamittar
in viemisellä huurteisten pullojen kaveriksi kaappiin. Ero on useita asteita mitä eristetyn pullokaapin oven toisella puolella - konvektiota kyllä tapahtuu; oven ritälästä sisään (ulkoa lämmintä sisää) ja kaapin pohjan rei'istä ulos kun kylmenneestä ilmasta kyse.. mutta vaihtuvuus paranee kun koko oven avaa