Kirjoitti: Arska84 - 22.02.2020 kello on 16:25
Kirjoitti: Vaeltaja - 22.02.2020 kello on 17:04
Näistä uudenmista E-mallin Truma lämmittimistä ei minulla ole kokemuksia.
Kirjoitti: armas ujomieli - 22.02.2020 kello on 17:17
Kirjoitti: MatsOnni - 22.02.2020 kello on 17:46
7,5m puoli-intikka hyvin pärjää Combi 6E pannulla.
"Pärjää" on sana, jota Truman yhteydessä usein käytetään kun pakkaskeleistä puhutaan. Mutta onko autossa mukava elellä kovemmilla pakkasilla?
Tämän saman kysymyksen kanssa väänsin koko syksyn ja lopputulema oli se, että en vieläkään halunnut Aldesta luopua, koska talvikäyttöä on paljon. Itsellä ei kokemusta Trumasta ole päivääkään, elikkä en väitä, etteikö sillä tosiaan pärjää, tai enemmänkin, jopa viihdy.
Kirjoitti: mike - 22.02.2020 kello on 17:58
Kirjoitti: Mautoilija - 22.02.2020 kello on 18:08
Kirjoitti: K.E.V - 22.02.2020 kello on 19:17
Eikös jossain trumassakin ole tuo sama ominaisuus,nestekiertoinen lattialämmitys?Mikä siinä Trumassa lämmittäis sen nesteen mitä lattian putkissa kiertää ?
No jokin lisälaite, en kyllä ole nähnyt.
Kirjoitti: tsahkali - 22.02.2020 kello on 19:46
"Pärjää" on sana, jota Truman yhteydessä usein käytetään kun pakkaskeleistä puhutaan. Mutta onko autossa mukava elellä kovemmilla pakkasilla?
Jos pakkasta on ulkona reilu 30 ja lämpöä sisällä parikymmentä, niin eiköhän sillä 'pärjää'.
Pienemmät yksityiskohdat riippuu sitten kopan tekijästä, riippumatta lämmittimestä.
Kirjoitti: mike - 22.02.2020 kello on 20:52
Mikä siinä Trumassa lämmittäis sen nesteen mitä lattian putkissa kiertää ?Täältä orgista sitä kyllä luin! Nähnyt en kyllä ole.
No jokin lisälaite, en kyllä ole nähnyt.
Kirjoitti: "Masi" - 22.02.2020 kello on 21:01
Kirjoitti: Pohjanperän pappa - 23.02.2020 kello on 07:48
Kirjoitti: 88k5 - 23.02.2020 kello on 11:00
Pari yötä sitten oli -21c, ja Alde 3kW sähköllä vielä. Kaasukin oli varalla päällä. Sähkö oli valmiiksi maksettu
Kaasua ei ole mennyt viikkoon edes puolta pulloa, ja koppi sukkasilla asumislämmin ajossakin. Käytännössä vain hellaan. Naapuri oli laittanut vanhempaan autoon Truman kaveriksi planarin, vaan aika mekkala ulkona - melkein migin ylilentoa jatkuvasti
Kattoilmastoinnilla saa otettua trumat, nopeammin kylmiltä asumislämpöön.
Jokainen voi olla omaa mieltä, mutta ite Truman jälkeen olen löytänyt paremman..
Kirjoitti: tsahkali - 23.02.2020 kello on 12:17
Kaasua ei ole mennyt viikkoon edes puolta pulloa, ja koppi sukkasilla asumislämmin ajossakin.
Jokainen voi olla omaa mieltä, mutta ite Truman jälkeen olen löytänyt paremman..
Siinä olet oikeassa, että jos matkailu on asumista tolpan vieressä, niin Aldea voi käyttää sähköllä,
Truman vastus on talveen hiukan pieni, eli se reilu 20astetta yli ulkolämpötilan.
Ajossahan auto kyllä pysyy lämpimänä, kun kone käy. :D
Tuo 'joka nurkasta lämmin' taas kuuluu osioon: Miten koppi on tehty.
Jos kuskin jaloissa ei ole pattereita, niin huonommin se vesikierto sitä lämmittää.
Siksi kai Alde-miehet ostaa niitä Ecomatin lämmittimiä.
Samaa voi toki käyttää Trumankin kanssa.
Kaikenkaikkiaan, alkuperäiseen kysymykseen voi vastata, että on.
Sen jälkeen voi sitten miettiä yksityiskohtia, vaikka sitä tolpan juuressa asumista.
Kirjoitti: Mautoilija - 23.02.2020 kello on 13:03
Osa on tietty kiinni auton rakenteista, mutta kyllä nestekiertoisella joka nurkka lämpiää tarkemmin. Vähemmällä melulla ja tasaisemmin.Onhan se hyvä lämmitin kun sähköä käytettäessä ei kaasua kulu.
Pari yötä sitten oli -21c, ja Alde 3kW sähköllä vielä. Kaasukin oli varalla päällä. Sähkö oli valmiiksi maksettu
Kaasua ei ole mennyt viikkoon edes puolta pulloa, ja koppi sukkasilla asumislämmin ajossakin. Käytännössä vain hellaan. Naapuri oli laittanut vanhempaan autoon Truman kaveriksi planarin, vaan aika mekkala ulkona - melkein migin ylilentoa jatkuvasti
Kattoilmastoinnilla saa otettua trumat, nopeammin kylmiltä asumislämpöön.
Jokainen voi olla omaa mieltä, mutta ite Truman jälkeen olen löytänyt paremman..
Kirjoitti: 88k5 - 23.02.2020 kello on 13:42
Onhan se hyvä lämmitin kun sähköä käytettäessä ei kaasua kulu.Niin, kun hiihtokeskuksen caravanpaikoissa tuntuu sähkö olevan "pakkomyyntiä", 16A. Kysyin vielä alueenpitäjältä, että ok.
Mitään ekomatteja, tai muita irtovehkeitä en enää tartte. Frankissä puhallin boosteri ottaa lämmöt Aldelta. Katossa on vielä 900W lämppäri, tosin pelkkää puhallusta siitä pariin otteeseen otettu.
Niin, nykyään varalämppärinä vielä vesieberi vaihtimella Alden patteriverkon kautta tietty - täysi puska vehje. Kertaakaan moottoria en ole esilämmittänyt muulla kuin Aldella. Ilman kaasua eilen viimeksi.
Eilinen naapuri meinasi, että halvemmaksi tulee lämmittää löpöllä kuin Trumalla kaasulla. Irtolämppärillä otti tolppasähköstä omansa mitä irtosi.
Vieläkin kestävässä reissussa huomaa asioiden erot edelliseen autoon.
Kirjoitti: Karabiilisti - 23.02.2020 kello on 21:14
Siinähän ei energia kulu veden lämmitykseen....sii hen kun on oma boileri.
Kirjoitti: "Masi" - 23.02.2020 kello on 21:30
vaan oli tasainen lämpö, 10 kpl suutimia ja yksi putki meni fiat alustan lämmityslaiteen putkistoon.
Varmaan oli tasaisempi lämpö kuin yhdessäkään peltikoppisessa Alde autossa..
Eli kyse on lämmitys systeemin toteutuksesta, ei nesteestä tai ilmasta, sillä Alden patterithan ovat
ilmavirtaus pattereita, ei säteileviä.
Kirjoitti: tsahkali - 23.02.2020 kello on 22:17
Eli kyse on lämmitys systeemin toteutuksesta, ei nesteestä tai ilmasta,
Puhut vähän mutta asiaa!
Valitettavan moni kun ei ole nähnyt kun Truman kaminan ja luulee ettei muita olekaan.
Kirjoitti: ohcejohka - 24.02.2020 kello on 06:47
Ei kannata unohtaa ajon aikaista lämmitystä. Paljon tulee liikuttua alle kymmenen asteen lämpötiloissa ja mukavuutta tuo ajamiseen kun on kaasupolkimesta peränurkkaan niin lämmin lattia, että sukkasillaan kiva ajella vaikka kaasupullon venttiili on kiinni. Se niistä ilmavirtauspatterei sta kun putket on lattiassa. Eli monenlaisia toteutuksia on myös nestelämmittimissä. Thumb
Kirjoitti: palokurki - 24.02.2020 kello on 08:20
Kirjoitti: seppoko - 24.02.2020 kello on 10:05
Alden tekniikan äänet eivät juuri kuulu. Toisin, kuin minun Truma-kotterossa.
Mikä Truma? Ilmeisesti se kaminamalli, joka on pilannut koko Trumaperheen maineen.
Kirjoitti: Erkki - 24.02.2020 kello on 11:04
Alden tekniikan äänet eivät juuri kuulu. Toisin, kuin minun Truma-kotterossa.
Meidän Fendt vaunun Truma Combi 4E on todella hiljainen. Lämmitin on sijoitettu sohvaryhmän alle. Toki lämmitys Boost asennolla pitää suht kuuluvaa pöhinää, mutta tuota lämmitysmuotoa ei kauan tarvitse pitää päällä. Jonka jälkeen lämmitystehon voi laittaa pienemmälle. Tehoasetuksia 1-2-3, kaasu / sähkö.
T. Erkki
Kirjoitti: palokurki - 24.02.2020 kello on 11:32
Mikä Truma? Ilmeisesti se kaminamalli, joka on pilannut koko Trumaperheen maineen.C6002 EH. Ääni on siedettävä, käytännössä yhtä äänekäs, kuin Alde sillä pienellä puhallusteholla. Sitten, kun lämmittää kaasulla, niin ne kaikki muut tehot ovat aika äänekkäitä.
En sillä sano, että en sillä pärjäisi, mutta jos vaan Alden saisin.
Nyt sitten alkaa pölinä, että siinä on jotain vikaa, tai auto on huonosti eristetty tai jotain, mutta kyllä se ihan toimiva peli on ja auto on integroitu Hymer.
Kait sitä on tottunut vaan liian hyvälle, kotona en moista "meteliä" kuuntelisi, eikä varmaan kukaan muukaan. Autossa pitää saada olla ulkolämpötilasta riippumatta, kuin kotona, mutta tässä asiassa pitää kääntää aivot retkeilyn selviytymisasentoon päälle.
Kirjoitti: smy - 24.02.2020 kello on 12:48
1 asennolla on 15 astetta. Jos haluaa vaikka pikkulämmön päälle ei se onnistu.2 asento ihan muutaman millin välillä 17—21 astetta. 3—5 asennot siitä ylöspäin.
Jos käyttää isolla teholla tulee sisään käryä (Caravan liikkeestä kysyin niin sanottiin aina ne käryää vähän)
Alustan vika on taas se että sänkyryhmä takana on kuin pätsi jos lämmitin käy kokoajan (lämpöputki reikineen kiertää sänkyjen reunoissa ja lämmitin lisäksi sängyn alla)
Lämmitin siis Combi 6E.
Edellisessä oli C6002 ja se oli hitusen parempi esim. termostaatti (vastaavassa paikassa kun nykyisessä)
Paras oli pystyalde ekassa autossa. Uudemmista ei kokemusta.
Mulle ei mene selitykset läpi miksi ei voi olla lämpötila-asetusta asteiden mukaan. On se toiminut aiemmissakin malleissa. Mikä lämpötila anturin kohdalla, pidä siinä....
Toivottavasti seuraavassa olisi jo Alde...
Kirjoitti: kimi - 24.02.2020 kello on 18:04
Kyllä tuossa truman pienemmässäkin on potkua niin että ainakin 25 asteen pakkasessa on riittänyt.
Siinähän ei energia kulu veden lämmitykseen....sii hen kun on oma boileri.
Eli vettä lämmittäessä kulutus nousee kun on erillinen boileri. Veden lämpimänäpitoon ei paljoa energiaa kulu. Ainakin meillä on myös kesäaikaan tapana pitää lämmitin päällä aina ja termostaatti asetettu meille sopivaan lämpötilaan. Vesi pysyy lämpimänä ja sisälämpötilan laskettua alle asetetun laite lämmittää myös sisätilan
Kirjoitti: 88k5 - 25.02.2020 kello on 14:42
Entisessä omassani, Bavari Baltic I 740 GL oli Truman 6 kombi. Eikä koskaan tullut tunne että " pärjää",Frankissä puhallinboosterissa menee Alden vesi/ilma-vaihtimelta trumalta lainattua putkea suihkukaappiin ja toinen haara tuplapohjan kautta etupään suuttimien (ja säätimen Truma AirMix) mersun kojelautaan ja sen suuttimista voi vaikka laittaa lasit kirkkaiksi. Ajossa saa työnnettyä ilmaa mersun lämppärillä päinvastaiseen suuntaa, jos AirMix oikeassa asennossa. :D
vaan oli tasainen lämpö, 10 kpl suutimia ja yksi putki meni fiat alustan lämmityslaiteen putkistoon.
Varmaan oli tasaisempi lämpö kuin yhdessäkään peltikoppisessa Alde autossa..
Eli kyse on lämmitys systeemin toteutuksesta, ei nesteestä tai ilmasta, sillä Alden patterithan ovat
ilmavirtaus pattereita, ei säteileviä.
Aiempaan teb-puhaltimella varustettuun kaminaTrumaan tai E2400:n verrattuna lämpö jakautuu vesipatterein seiniltä keskemmälle tilaa, eikä päinvastoin kuten sokkeleista ilmaa puhallattaessa ilmaa keskilattialle. Noissa molemmissa Trumissa vain 2 lähtöä kun taas Combi6:ssa kait 4 kpl. Mutta eikös se ole vähän hankalaa saada ilma kuumana perille 6m päähän lämppäristä kun puhallus "kuolee" kanavan suomuihin ja lämpö karkaa pahviputken läpi? Seppoko kait sai välipuhaltimella asiaan jonkinlaisen parannuksen..
Pieni vertailu lämmönsiirtokyvyssä lämmitimeltä verkkoon (ilma tai vesi); combipannun puhaltimella 273m3/h (täysillä 4 lähtöä) voi siis siirtää tuollaisen 329 kJ/h. Vastaavasti Alden 12V pumpulla vesi liikkuu 6 - 15 l/min, eli 1572-3780 KJ/h. Lämmön siirrossa on siis iso ero, vaikka puolet Alden lämmöistä tulisi takaisin pannulle johtumatta, konvektoitumatta, säteilemättä..
Ainakin Frankissa kaikki putkisto ympäri autoa on 22mm alumiinia (pl. kumiyhteet). Jotka luovuttavat myös lämpöä tehokkaasti. Nuo välipohjan ja takatallin lämmitykset pelkällä putkella. Lisäksi patterin tapaisia U-putkia on sisätiloissakin. Sitten ikkunoiden kohdilla ja etupään lattiassa noita ripapatteita lisäksi.
Ainakin koiraperheessä sisäilman tehokas kierrättäminen Aldeen siirryttäessä loppui, mikä on hyvä asia. Niin, kuin muutkin ovat haistaneet, kuuma Truma tuottaa oman "kärynsä" sisälle - johtuuko se pölystä, karvoista kuumalla pannulla vai mistä.. tosin Alden paisari kuumana antaa myös pienen "kuoleen rotan hajun" vaikka se pitäsis hengittää ulos pillillään :-[
Kyllä kait korin tekijä helpommin onnistuu tekemään Truman putkiston säästelyllä vähemmän talviauton. Vastaavasti Alde patteriverkolla on vaikeampi tehdä huonoksi (kait).
Kirjoitti: tsahkali - 25.02.2020 kello on 16:40
Kirjoitti: palokurki - 25.02.2020 kello on 16:46
Alkaa olla jo turhan selittämisen makua....Ei, vaan ihan mielenkiintoisia pointteja.
Kirjoitti: Tarvasjoki - 25.02.2020 kello on 17:31
Kirjoitti: tsahkali - 25.02.2020 kello on 18:54
Ei, vaan ihan mielenkiintoisia pointteja.
Sanoisin kummallisia, joita monikaan ei tunnista.
Kirjoitti: smy - 25.02.2020 kello on 19:04
Sanoisin kummallisia, joita monikaan ei tunnista.
Kyllä mää ainakin. Muista en tiedä sanoa.
Kirjoitti: vmt - 25.02.2020 kello on 19:47
...
Pieni vertailu lämmönsiirtokyvyssä lämmitimeltä verkkoon (ilma tai vesi); combipannun puhaltimella 273m3/h (täysillä 4 lähtöä) voi siis siirtää tuollaisen 329 kJ/h. Vastaavasti Alden 12V pumpulla vesi liikkuu 6 - 15 l/min, eli 1572-3780 KJ/h. Lämmön siirrossa on siis iso ero, vaikka puolet Alden lämmöistä tulisi takaisin pannulle johtumatta, konvektoitumatta, säteilemättä..
....
Tuossa tulit nyt laskeneeksi siirrettävän tehon yhden asteen lämpötilaerolla ja tulokseksi tuli siis n. 91 W ja 436 - 1050 W, wattihan on J/s. Eli puuttuu se lämpötilaero, mitä ilman tuo ei kerro vielä oikein mitään.
Kirjoitti: K.E.V - 25.02.2020 kello on 19:49
Kyllä mää ainakin. Muista en tiedä sanoa.Älä muuta virka, itsellä eka a-auto. Sitä ennen vaunuja. Ei tässäkään palele mutta se Alden lämmön tasaisuus. Äänettömyys , vaivattomuus. CC :llä lämmöt päälle etukäteen.
Vesikiertoinen lattialämmitys. Oli se Thumb Thumb Thumb
Kirjoitti: 88k5 - 25.02.2020 kello on 20:21
Tuossa tulit nyt laskeneeksi siirrettävän tehon yhden asteen lämpötilaerolla ja tulokseksi tuli siis n. 91 W ja 436 - 1050 W, wattihan on J/s. Eli puuttuu se lämpötilaero, mitä ilman tuo ei kerro vielä oikein mitään.Jos oletetaan, että olosuhteet ovat molemmilla lämmitystavoilla samat, tiputtelen yhtälöistä "vakioita" pois. Puhtaasti kuinka paljon enemmän ilmaa tarvitaan litroissa saman tilan lämmittämiseen vrt jos se lämpö tuodaan vesilitrassa. Mukana ko. laitteiden siirtokyky per tunti.
Ja käytetty ilman ominaislämpökapasit eettia @+20C. Trumassa liki vakiopaineella ilma aika paljon harvempaa esim. +80C, eikä siten kuutio ilmaa paina 1.204kg vaan vähemmän.. siksiköhän lie ilman vauhti pitkässä kanavassa ehtyy kun jäähtyessää ilma "supistuu", vauhti tippuu..
Ihan mielenkiinnosta pyörittelen numeroita, ettei vain p*erstuntumalla mennä. ;)
Vastaavasti olisi mielenkiintoista tietää patteriverkoston teho. Yksi tieto on tuo ripapatterin luovuttama teho 400W/m https://leisurelines.net/alde-convector-radiator-400-mm-22mm-od-connection-803-p.asp
Kun se perustuu konvektioon pääosin, niin miten lämpötilaero vaikuttaa.. entäs pelkkä 22m putki.
Kirjoitti: tsahkali - 25.02.2020 kello on 20:24
Kyllä mää ainakin. Muista en tiedä sanoa.
Vai liekö vaan usko vahva?
Kun toisessa lämmittimessä on huonoa se, että lämpöä johtuu koko matkalle, toisessa se onkin hyvä asia. :o
Lisäksi lämmitin kuulemma haisee, liekö sitten rikki?
Ja koirien ja lämmittimen välistä yhteyttä en ymmärrä, lienkö itse rikki?
Turhaa jankkaamista.
Niinkuin tämäkin.
Kirjoitti: kimi - 25.02.2020 kello on 20:27
Käyttö ratkaisee kuitenkin kumpi parempi, molemmilla etunsa.
Kirjoitti: 88k5 - 25.02.2020 kello on 20:50
..Et varmaan halua asiasta avautua, mutta kuinka C tai Combipannussa on hoidettu imuilman suodatus?
Ja koirien ja lämmittimen välistä yhteyttä en ymmärrä, lienkö itse rikki?
Turhaa jankkaamista.
Niinkuin tämäkin.
Koiraperheessä mm. kattoilmastoinnin imusuodattimet saa putsata monesti vuoteen (liekö kukaan muu moisia huomioinut)
Kaminassa ja E-sarjassa ei mitenkään suodateta, ellei itse rakenna.. pakoputki (tuplaputki) 3002:ssa kattohormilla kuumeee vain kovilla pakkasilla tolkuttomasti. En tiedä onko valmista moista suunnitellut käytettävän yli -20C. Samoin 12h täysillä saa asennusympäristön kyllä kuumaksi, vaan niin taitaa kombillakin käydä. Huonepöly käy jonkun prosessin läpi.. 8)
Jos 287 kuutiota menee nyrkin kokoisesta reiästä tunnissa, luulis siinä imua olevan. Minä olen kaminan sisustaa, ritilöitä, teb-puhaltimen ripoja siivonnut useasti kun törkyä niihin kertyy. Kanaviston pahviputkea en koskaan ole rassannut.
Vastaavasti ripapattereihin kyllä kertyy nöyhtää, karvoja ja pölyä - niidenkin siivottavuus on tarpeen.
Kirjoitti: vmt - 25.02.2020 kello on 20:50
Jos oletetaan, että olosuhteet ovat molemmilla lämmitystavoilla samat, tiputtelen yhtälöistä "vakioita" pois. Puhtaasti kuinka paljon enemmän ilmaa tarvitaan litroissa saman tilan lämmittämiseen vrt jos se lämpö tuodaan vesilitrassa. Mukana ko. laitteiden siirtokyky per tunti.
Ja käytetty ilman ominaislämpökapasit eettia @+20C. Trumassa liki vakiopaineella ilma aika paljon harvempaa esim. +80C, eikä siten kuutio ilmaa paina 1.204kg vaan vähemmän.. siksiköhän lie ilman vauhti pitkässä kanavassa ehtyy kun jäähtyessää ilma "supistuu", vauhti tippuu..
Ihan mielenkiinnosta pyörittelen numeroita, ettei vain p*erstuntumalla mennä. ;)
Vastaavasti olisi mielenkiintoista tietää patteriverkoston teho. Yksi tieto on tuo ripapatterin luovuttama teho 400W/m https://leisurelines.net/alde-convector-radiator-400-mm-22mm-od-connection-803-p.asp
Kun se perustuu konvektioon pääosin, niin miten lämpötilaero vaikuttaa.. entäs pelkkä 22m putki.
Tippuu se ilman nopeus sen jäähtymisenkin aiheuttaman tilavuuden muutoksenkin takia, mutta pääosin varmaan kuitenkin kanavan painehäviöiden takia. Sitähän voi testata pelkällä puhaluksella ja sitten vertaa puhallukseen, kun lämmitys päällä.
Ilmaa toki tarvitaan paljon enemmän lämmön siirtämiseen, mutta onhan noissa semmoinen ero, että ilmakiertoisessa systeemissä se lämpötilaero on sisätilan ja puhalluslämmön ero ja vesikiertoisessa sitten paluulämpö on paljon korkeampi. Jos ei olisi, niin vikassa patterissa ei juuri tehoa olisi enää..
Eipä ollut ilmoitettu tuossa 400 W/m patterissa mitään lämpötilaa eikä lämpötilaeroa, millä se teho saavutetaan. Tehohan on tuossakin tapauksessa suoraan verrannollinen lämpötilaeroon, sekä konvektion, että säteilyn osalta.
Kirjoitti: mjh48 - 26.02.2020 kello on 11:06
Kirjoitti: 88k5 - 26.02.2020 kello on 11:15
Hienoja keskusteluja, mutta onko tarkoitus lämmittää asunto-osan ilmaa vaiko vettä? :DHyvä kysymys! Loppupelissä ei kumpaakaan, ovat väliaineita lämmönsiirrossa.
Lämpimyyden tunne tulee siitä, että kaikki pinnat/rakenteet ovat huoneenlämpöisiä (tai enempi). Siksi oven avaaminen hetkellisesti ei tuota kummoista hukkaa. Samaa puhui aikoinaan jääkaapin myyjä (2 ovea vai 1 iso); ei se kaappi lämpene vaikka koko ilmamäärä vaihtuu, jos siellä on tarpeeksi tavaraa hyllyillä.. ilman lämpökapas. vs tuotteiden - massa ratkaisee.
Kirjoitti: Mautoilija - 26.02.2020 kello on 13:20
Hyvä kysymys! Loppupelissä ei kumpaakaan, ovat väliaineita lämmönsiirrossa.Lopullinen tarkoitus on ilman lämmittäminen. Ilmahan vesipattereiden ympärillä kiertää ja sitä lämmitetään. Lämmin ilma lämmittää rakenteeet ja kun rakenteet ovat lämpimät, ne lämmittävät kylmenneen ilman. Veden tarkoitus on olla ainoastaan lämmityksen väliaineena. Ilmalämmityksessä ei väliainetta ole koska siinä lämmitetään ilmaa joka lämmitettynä siirretään sisätilaan.
Lämpimyyden tunne tulee siitä, että kaikki pinnat/rakenteet ovat huoneenlämpöisiä (tai enempi). Siksi oven avaaminen hetkellisesti ei tuota kummoista hukkaa. Samaa puhui aikoinaan jääkaapin myyjä (2 ovea vai 1 iso); ei se kaappi lämpene vaikka koko ilmamäärä vaihtuu, jos siellä on tarpeeksi tavaraa hyllyillä.. ilman lämpökapas. vs tuotteiden - massa ratkaisee.
Rakenteiden lämpimyys lisää mukavuutta. Onhan mukavampaa olla pakkasella eristetyssä kopissa kuin vastaavassa peltikopissa. Tämän huomaa siitä että jotkut vetävät verhot ikkunoihin kun ikkunat "hohkaavat kylmää".
Kirjoitti: Pker - 26.02.2020 kello on 23:39
Truumassa se puhallin imasee sähköä
Kirjoitti: mjo33400 - 27.02.2020 kello on 08:45
Kattokaapa hyvikseen kuinka vähällä virrankulutuksella alde pärjää trumatikille. Alle ampperin vie pumppu ja lämmityselektroniik ka...
Truumassa se puhallin imasee sähköä
Maximissaan 1,3 Ampeeria.
Kirjoitti: palokurki - 27.02.2020 kello on 09:07
Kirjoitti: 88k5 - 27.02.2020 kello on 09:27
Kattokaapa hyvikseen kuinka vähällä virrankulutuksella alde pärjää trumatikille. Alle ampperin vie pumppu ja lämmityselektroniik ka...Tuolta innokkaimmille tieto löytyy..
Truumassa se puhallin imasee sähköä
http://www.atstuonti.fi/kayttoohjeet.html?ATS_GET_FILE=1&file_id=39
Lainaus
Virranotto 12 V:llahttp://www.atstuonti.fi/kayttoohjeet.html?ATS_GET_FILE=1&file_id=34
Lämmitys + lämminvesivaraaja
Combi 4 E: Lyhyen aikaa enint. 5,6 A
(keskimääräinen virranotto n. 1,1 A)
Combi 6 E: Lyhyen aikaa enint. 5,6 A
(keskimääräinen virranotto n. 1,3 A)
Lämminvesivaraajan kuumentuminen enint. 0,4 A
Lepovirta noin 0,001 A
Lämmityselementti – FrostControl (valinnainen): enint. 0,4 A
Lainaus
Virrankulutus 12 V
Lämmitin + varaaja
C 3402: 0,2 – 2,4 A
C 6002: 0,2 – 5,6 A
varaajan lämmitys: 0,4 A
lepovirta: 0,001 A
http://www.atstuonti.fi/kayttoohjeet.html?ATS_GET_FILE=1&file_id=41
Lainaus
Combi diesel 6:
Virranotto 12 V:lla
Lämmitys + lämminvesivaraaja 1,8 – 7 A (normaalikäytössä
välillä ”pois” ja ”pienin teho” vähemmän kuin 1,8 A)
lämminvesivaraajan lämmitys ilman lämmityskäyttöä
enint. 1,8 A
Lepovirta noin 0,001 A
Lämmityselementti – FrostControl (valinnainen): enint. 0,4 A
http://www.atstuonti.fi/kayttoohjeet.html?ATS_GET_FILE=1&file_id=19
Lainaus
Alde 3010:
12 V DC
Virrankulutus: 1 amp (maksimi)
Kirjoitti: Mautoilija - 27.02.2020 kello on 22:40
Kirjoitti: kimi - 28.02.2020 kello on 12:34
Meillä Truman putkissa on reikiä sohvan, kaappien ja sängyn alla, nämäkin tilat siis lämmitetään ja näissä ilmasolat seinää pitkin. Myös vessan lattia, harmaavesisäiliö, kemssan säiliö ja vesipumppu saa osansa lämmöstä ja myös vesilinjat on vedetty niin, etteivät Trumaa käyttäessä jäähdy. Pakkasvahti saattaa myös laueta jos ajon aikana ei lämmitä tilaa missä se sijaitsee.
Meilläkin on autossa asuinosan lisälämmitin joka on yhdistetty moottorin vesikiertoon, kyllä se tehokkaasti lämmittää ilmatilan ja käytämmekin sitä ajoittain, kuitenkin huomioiden, että myös Truma tuottaa osansa lämmityksestä pakkasella.
Vesikiertoinen voi olla hiukan hitaampi, mutta jos autossa lämmönvaihdin lämmitys toimii suunnitellusti myös ajon aikana ja läömmittää myös sen minkä lisäpuhallin ei.
Kirjoitti: 88k5 - 28.02.2020 kello on 20:47
Kaukokäynnistystä ainakaan pistorasiaohjauksel la Dometiciin ei saa kun vaatii nappuloiden painelua (paneli+kake) sähkökatkon jälkeen.
Kotona roikan päässä lähtö kylmistä asuinlämpöön ei tuon avustuksella (+ Frankin Alde/puhallinboosteri) häviä Trumalle oman kokemuksen mukaan. Ja vaikkakin lämpeämisnopeudella ei ole mulla merkitystä kuin, että kaikkien kaappien ja tauksien pitäisi olla huoneen lämpöiset ennen täyttöä. Vähintää pari/kolme päivää ennen lämmöt päälle, koska vesien täyttöön pitäisi olla lämmintä koko laitoksessa - riippuu vähän pakkaako autoa pari iltaa vai kui..
Ainakin aiemmassa autossa Trumaa pystyi pitämään ajossa päällä, mutta viemärit (lattian alapuoliset, eristetyt vailla lämmitystä) tuppas jäätymään siitä huolimatta ja keittiön vesiputket kun menivät jääkaapin takaa - saivat kylmää alemman ritilän kautta.. yli kympin pakkasilla. Lattia tuppasi ajossa viilenemään kuitenki vaikka Truma työnsi lämpöä. Tuplapohja nykyisessä hukkaa talven tunnun kokonaan.
Kirjoitti: "Masi" - 28.02.2020 kello on 21:29
takamatkustajin penkin alle. Ei ole lämmittimen vika jos korin valmistajalta puuttuu lukutaito. Ja ostajatkin voi äänestää jaloillaan ja jättää sötöstykset liikkeeseen. Eli jos lämmitin on takasängyn alla, on kyse kehnosti valmistetusta matkailusötöstykses tä jonka on suunnitellut lukutaidoton henkilö ;)
Kirjoitti: T-Cat - 28.02.2020 kello on 21:56
Edellisessä omassa oli tuplapohja ja truma, lämmin lattia ja kun truma oli sijoitettu valmistajan ohjeen mukaan, mitä vastoin se useimmissa n.s. saksalaisissa laatu vekottimissa, keskelle auton pituuslinjaa eli käytännössä
takamatkustajin penkin alle. Ei ole lämmittimen vika jos korin valmistajalta puuttuu lukutaito. Ja ostajatkin voi äänestää jaloillaan ja jättää sötöstykset liikkeeseen. Eli jos lämmitin on takasängyn alla, on kyse kehnosti valmistetusta matkailusötöstykses tä jonka on suunnitellut lukutaidoton henkilö ;)
Ei kait täällä tohdi arvostella ns Saksalaisia, omassa italiaanossa ei ole toimiva -30 C ilman sähköä ja lisälämppäreitä.
Kirjoitti: smy - 28.02.2020 kello on 21:58
Edellisessä omassa oli tuplapohja ja truma, lämmin lattia ja kun truma oli sijoitettu valmistajan ohjeen mukaan, mitä vastoin se useimmissa n.s. saksalaisissa laatu vekottimissa, keskelle auton pituuslinjaa eli käytännössä
takamatkustajin penkin alle. Ei ole lämmittimen vika jos korin valmistajalta puuttuu lukutaito. Ja ostajatkin voi äänestää jaloillaan ja jättää sötöstykset liikkeeseen. Eli jos lämmitin on takasängyn alla, on kyse kehnosti valmistetusta matkailusötöstykses tä jonka on suunnitellut lukutaidoton henkilö ;)
Vesisäiliö kaksoispohjassa? Tuo vesisäiliö on monissa ongelma kun pitää saada mielellään melko keskelle.
Kirjoitti: Adrivaari - 28.02.2020 kello on 22:00
Eli jos lämmitin on takasängyn alla, on kyse kehnosti valmistetusta matkailusötöstykses tä jonka on suunnitellut lukutaidoton henkilö ;)Meillä on nyt tuollainen matkailusötöstykse, hyvin ollaan pärjätty. Kaikki lämmityslaitemerkit on ollu, ja kaikki ne ovat, joko yhtä hyviä, tai yhtä huonoja, riippuu ihan mihin niitä vertaa. Tuskin koskaan autoa saadaan sisälämmöltä omakotimaiseksi, ainakaan talvioloissa. Taloa lämmitetään jatkuvasti, autoa silloin tällöin. Tuskin kukaan pitää autossa jatkuvaa lämpöä päällä.
Kirjoitti: "Masi" - 28.02.2020 kello on 22:40
Vesisäiliö kaksoispohjassa? Tuo vesisäiliö on monissa ongelma kun pitää saada mielellään melko keskelle.Totta kait, kuten myöskin kaikki putket ja tekniikka. Kaapit ja muu säilytystila on niille tarkoitetussa käytössä.
P.s. minulla oli vielä kolmisen vuotta sitten talossa ilmavirtaus patteri ( radiators )( Alde patterit ) ja kun vaihdatin ne levy pattereihin ( säteilevät ) loppui vedon tunne ja mikä parasta lämmityskustannukse t laskin yli 25 % eli suo siellä vetelä täällä. Edelleen sitä mieltä että kunnolla tehtynä myös Truma on todella hyvä lämmitin. 8 Vuotta aktiivista käyttöä, vikoja nolla, katsotaan pääsenkö Aldella sama
Kirjoitti: armas ujomieli - 28.02.2020 kello on 22:54
Kirjoitti: 88k5 - 28.02.2020 kello on 23:34
Totta kait, kuten myöskin kaikki putket ja tekniikka. Kaapit ja muu säilytystila on niille tarkoitetussa käytössä.Konvektorit eli ilman läpivirtauspatterit on niitä mitä Primuksen ja Alden yhteydessä on käytetty. Radiaattorit eli levylämmönsäteilijä t ovat ainakin Suomessa niitä yleisesti käytettyjä "pattereita" rakennuksissa..
P.s. minulla oli vielä kolmisen vuotta sitten talossa ilmavirtaus patteri ( radiators )( Alde patterit ) ja kun vaihdatin ne levy pattereihin ( säteilevät ) loppui vedon tunne ja mikä parasta lämmityskustannukse t laskin yli 25 % eli suo siellä vetelä täällä. Edelleen sitä mieltä että kunnolla tehtynä myös Truma on todella hyvä lämmitin. 8 Vuotta aktiivista käyttöä, vikoja nolla, katsotaan pääsenkö Aldella sama
Tehokkuudessa (lämmönluovutuskyky) konvektorit ovat näistä tehoikkaimpia kokoonsa ja varsinkin painoonsa nähden. Käytetään rakennuksissa isojen ikkunoiden matalan seinätilan takia, esim julkisissa tiloissa. Sitten on yleistynyt, että radiaattorissa on konvektoriosa takana, siis poimuja eli peltisiä pystykanavia, niin tehokasvaa mittoja muuttamatta.
Pidetään siis vain Alden kaverina konvektoreita. Sitten on vielä se kolmas lämmönsiirtotapa eli johtuminen (konduktio), joka voidaan yhdistää taas lattialämmitykseen 8)
Kirjoitti: smy - 29.02.2020 kello on 00:10
Itsellä riittäisi että pelkkä peräosa lämpiää yön kylminä tunteina. Ei muuta osaa tarvitsisi lämmittää ollenkaan.
Toki kun on paljon porukkaa mukana tarvitaan koko tilan lämmitys.
Luulen että monesti matkataan pienellä porukalla (2henk tms)
Ja miettii matkailuolosuhteita
Päivällä +25, yöllä +5 ulkona