Minäkään en pidä tuota realistisena selityksenä. Silti,
ihan omasta kokemuksestani lähtien uskon kyllä sen että
tehdyn operaation jälkeen sytytyksen toiminta on kohentunut.
Aloittajalla ilmeisesti ongelma matalajännitepuolel la mutta
tuohon päätelmään liittyen.....
Itselleni kävi niin että viime kesän kynnyksellä
kun lämmitys oli vielä tarpeen, oma 3002SL alkoi oirehtia
huolestuttavasti. Sytytysmoduli nakutteli mutta kaasu vain
ei halunnut heti syttyä. Vian eteneminen antoi vaikutelmaa
että kipinän sytytyskyky olisi huonontunut ja "työhypoteesi"
oli puolan sisäinen läpilyönti. Jo ennen kuin tein asialle
muuta kävin hakemassa piezosytyttimen jonka laittaisin
tilalle jos hypoteesi osoittautuisi oikeaksi.
(Olinhan jo muutoinkin siihen saakka käyttänyt sytytysmodulia
piezosytyttimen tapaan kun totesin ettei lämmitin koskaan
sammuile itsekseen)
Ensimmäiseksi otin vaan modulia hieman ulos paikaltaan
ja puhdistelin pölyjä sytytysjohtimen päältä, sen pidemmälle
saati kärjen alueelle en vielä mennyt. Sytytys alkoikin toimia
täysin, aina ensimmäisestä kipinästä, viimeksi pari tuntia
sitten. Arvasin että tuon enempää selvyyttä viasta en tulisi
saamaan. Olin siis pyyhkinyt pölyjä ja liikutellut auton
sisällä olevia osia, siinä kaikki. Toki en tiennyt miten jatkossa
kävisi joten kokeilin vielä että saisin hankkimallani piezolla
ja hauenleukajohdoilla tarpeen tullen kaasun sytytetyksi. Se
onnistui hyvin ja siitä lähtien tuo varasytytyspaketti on kulkenut
mukana, ei tosin vielä tarvittu.
Aloittajan päätelmä siitä että metallin korroosiokerros
haittaisi sytytystä ei vaikuta uskottavalta. Korkeajännite hyppää
kyllä ruosteen yli (alumiinioksidi on eri juttu) ja paradoksaalisesti
ylimääräinen kipinäväli parantaa varsinaisen (hiilivetyseoksessa olevan)
olevan kipinän sytytyskykyä. Tietysti edellyttäen että jännite riittää
läpilyöntiin, siis tilanteessa jossa kipinän energia puolan magneetti-
kentästä mitattuna ei syttymiseen riittäisi.
Tavattoman kiintoisa aihe sinänsä mutta edellyttää syttymisen syvällistä
tuntemista että sen voisi hahmottaa. Normaalisti fyysikot ja kemistit
tuntevat palamisen mutta eivät niinkään syttymistä. Aiheesta kirjoitti
aikoinaan ansiokkaasti nyt jo edesmennyt Ernest C. Magison jonka erästä
teosta sain lainaksi VTT:ltä. Olin silloin suunnittelemassa erästä EXi-
luokan laitetta josta eräs tutkija totesikin että "tämä suuritehoisin
sähkökytkentä joka on milloinkaan koestettu Exib- luokkaan." Kaiken
kukkuraksi se koestettiin ilman toimeksiantoa ja laskutusta Exic- luokkaan
mitä en itsekään arvellut mahdolliseksi. Jopa sertifikaatti tehtiin
maksutta, niin paljon kiinnostusta se herätti. R.I.P E. Magison