Kirjoittanut: Jalmari« : 3.05.2011 kello on 14:42 »(Kuva piiloitettu, klikkaa tätä niin näet kuvan.) Mistäpäin Norjaa (?) tuo maisema ja serpentiini löytyy. Mielestäni aikatarkkaan olen viimeisen 30v. aikana tuon kolunnut mutta näköjään vieläkin löytyy näkemättömiä paikkoja. Komiat on maisemat. Kirjoittanut: JPVäisänen« : 3.05.2011 kello on 14:37 »Monenko % mäkiä noi on noin? Itelllä taitaa olla 11% jyrkin mitä olen ajellu.
Kirjoittanut: -------« : 3.05.2011 kello on 13:30 »Ohoh jo on hianoa siksakkia, myöskin maisemaa..
 Kirjoittanut: oh5yw« : 3.05.2011 kello on 13:26 »  Kirjoittanut: kimi« : 3.05.2011 kello on 13:18 »Eihän ne välttämättä jyrkkiä ole, pituus voi olla ongelma.
Kirjoittanut: -------« : 3.05.2011 kello on 13:14 »No onko kuvia, kun kuulostaa rinteet olevan jyrkkiä??
Kirjoittanut: kimi« : 3.05.2011 kello on 13:10 »Ei parane lainassa ei mutta viimekesänä mulla oli hyvät "lainaajat", ei käyny mitään haavereita ja toivottavasti enskesä menee samoin. Ja autolla huomattavasti huolettomampaa kuin vaunulla. Vaunu puskee koko alamäen ja jarrut on kovalla rasituksella. Kirjoittanut: JPVäisänen« : 3.05.2011 kello on 09:40 »Sanotaan että lainassa ei tavara parane. Mutta Norjan ajeluista sen verran, että olen ajellut omilla autovanhuksillani siellä maan päästä päähän. Moottorijarrutus alamäkiin ja huolehdittava että vauhti ei pääse missään vaiheessa niin suureksi että jarrujen häpyminen voi olla vaarana. Suurin murhe siellä on jos ja kun tulee erikoistilanteita mutkaisilla ja jyrkillä tie osuuksilla. Tunturi ylängöllä sivutuuli on hankala, varsinkin rekan vastaan tullessa. Viimme viikolla Altan ja Lakselvin välillä myrskysi rajusti, auton etu tai takapää tahtoi mennä luisuun ja rekan tullessa vastaan oli jo sitten hätää kärsimässä. Tuuli olisi matkailuvaunun vienyt kyllä mennessään. Onneksi ei ketään vaunuilijaa näkynyt, tiellä eikä sitten vesakossakaan.Ei parane lainassa ei mutta viimekesänä mulla oli hyvät "lainaajat", ei käyny mitään haavereita ja toivottavasti enskesä menee samoin. Täytyy myöntää että pikkasen pelotti alussa ne Lofoottien alamäet mutta kun niitä oppi laskemaan niin ei sitte kärynny jarrut eikä hermot. Moottorijarrutusta ja vain välillä käytin jarrulla jalkaa niin että sain tapettua ylimääräsen vauhdin pois.Ekoissa mäissä tsekkasin stopilla jarrujen lämmöt ja totesin että näillä mennään. Kirjoittanut: Turhan Höpöttäjä« : 3.05.2011 kello on 09:15 »Ollaan itte käyty parivuotta sitte Lofooteilla mutta ei siellä serpentiinejä ollu ja muutenki mäet kohtuulliset.Tuollo in ei vielä ollu omaa autoa vaan pikkasen pienempi (ja vanhempi) Hymeri oli lainassa jolla oli polettu vajaa 300tkm. Sanotaan että lainassa ei tavara parane. Mutta Norjan ajeluista sen verran, että olen ajellut omilla autovanhuksillani siellä maan päästä päähän. Moottorijarrutus alamäkiin ja huolehdittava että vauhti ei pääse missään vaiheessa niin suureksi että jarrujen häpyminen voi olla vaarana. Suurin murhe siellä on jos ja kun tulee erikoistilanteita mutkaisilla ja jyrkillä tie osuuksilla. Tunturi ylängöllä sivutuuli on hankala, varsinkin rekan vastaan tullessa. Viimme viikolla Altan ja Lakselvin välillä myrskysi rajusti, auton etu tai takapää tahtoi mennä luisuun ja rekan tullessa vastaan oli jo sitten hätää kärsimässä. Tuuli olisi matkailuvaunun vienyt kyllä mennessään. Onneksi ei ketään vaunuilijaa näkynyt, tiellä eikä sitten vesakossakaan.  |