^ Tämän Octavian vetomassa on 1300 kg ja tuon Adrian omamassa on noin 980 kg, riippuen millainen lisävarustus vaunuun asennetaan, niin hieman tuosta nousee. Mihinkään vuoristoon ei ole tarkoitus yhdistelmällä lähteä ajamaan. Ihan vaan täällä Suomen kamaralla reissataan.kai sillä pärjää ,mutta sänky jumppa ei kukaan kestä jatkuvasti aamuin illoin ,Todettu on joskus 80luvun alussa ,,ei kestänyt ko kuukauden niin meni koppi vaihtoon missä sai olla punkka toisessa päässä valmiina koko ajan,
^ Kiitän onnitteluista, MRi. Tässä kaupassa ei ollut mukana vaihtovaunua. Thumb
Toinen asia mikä hiukan kaiversi itseäni oli perushinnan nousu 22300 --,> 24800 +tk. Joo, tiedän olen köyhä kun tollasesta valitan😀. Ostin sitten "kostoksi" käytetyn vaunun taas....
aiemmin ei kaivannut, mutta nyt sarjassamme varusteita "kerran kun on ollut, niin jatkossakin pitää olla" :DJust niin ja tunnustan samalla että minä olen kyllä välillä noita kaivannutkin jo pikku Sprite musketeerin kanssa aikanaan. Sen verran tiukkoja paikkoja joskus, että joutui käsin siirtelemään. Ilmastoinnin tarve koettu kanssa joskus melko tärkeäksi, kunhan oli pyöritty muutama yö sängyssä hikisinä ilman unta. On kanssa halvempi nukkua kesähelteillä ilmastoidussa vaunussa kuin pitää ilmastointia päällä koko talossa :D
Onnittelut jälleen vaunuiluun palaamisesta. Mikähän lie johtanut tuohon, että tuovat vaunun mihin ei sovittuja juttuja asennettu.
Itse ostin samasta liikkeestä ja nyt syksyllä heidän huoltoliike kumppaninsa on lopettanut. Onkohan löytäneet uutta?
Tykkään tällaisten pienten vaunujen ideologiasta. Thumb
Onnea uudelle vaunulle.Minäkin olen miettinyt sellaista 750 Kg vaunua...
Itsekin olen haaveillu tuollaisesta tai vaihtoehtoisesti Poksi vaunusta.
Nykyinen on hiukan turhan iso kahdelle.Toisaalta oikeat sälepohjasängyt on mukavat.
Onko "raadilla" tietoa, mitä materiaaleja on käytetty Adria Action rakenteissa? Seinien, katon ja lattian eriste- ja tukirakenteiden materiaaleista olisi kiva saada faktatietoa. Adrian valmistaja kertoo mm. kattorakenteen kestävän raekuurot. Katto ei menee lommoille. Thumb
Adrian valmistaja kertoo mm. kattorakenteen kestävän raekuurot. Katto ei menee lommoille. Thumb
Lasikuituun ei tule painaumia sellain kuin ohueen alumiiniin.
Oman ex-adrian alukatto oli kuin perunapelto rakeiden takia . Ei se kyllä mitään haitannut.
Adrian on yllä kerrotun mukaan vaihtanut uudenpiin vaunuihin alumiinikaton lasikuituun. Ainakin näihin Action malleihin. Thumb
juujuu, se oli se pointtinikin että miten nykyisin "kestää rakeita" paremmin kuin ennen. Mun adria oli 2005
Kyllä se pointti on miten saadaan halvemmalla ;)
Lasikuidussa on se ongelma että jos se tehdään riittävän jäykäksi se painaa,
mutta kun se tehdään kevyeksi, niin eriste ei pysy kiinni.
Tuota lasikuituahan on miltei kaikissa ranskan ja italia halvimmissa vehkeissä niin
seinät kuin katto.
Sinulla on ilmeisesti faktatietoa Adrian Action lasikuitukaton eristeen kiinnipysymis ongelmista? Minä en ole tuosta mistään lukenut.Ei se ole nimenomaan Adrian vika, vaan aivan normi ilmiö.
Katto on parimilliä paksua lasikuitua, eristeenä vaaleansininen foam.Näyttää kyllä enemmän siniseltä eps:ltä (styrox), kun umpisoluiselta foamilta (xps).
(https://karavaanari.org/kuvat/1642452364.jpg)
Näyttää kyllä enemmän siniseltä eps:ltä (styrox), kun umpisoluiselta foamilta (xps).
Mitäköhän tuokin tarkoittaa?
Harvemmin on sellaisia raekuuroja, että kysyttäisiin tukirakenteiden kestävyyttä.
Kerran sattui kohdalle kuuro, jossa tuli parin sentin rakeita.
Kyllä sen Hymerin katosta näkee, jotta alu on saanut osumaa mutta ei se mitenkään haittaa.
Luukutkin jäi kaikki ehjiksi.
Kovimmilla oli itse, kun käveli kotiin, onneksi oli edes lierihattu.
Huonosti kävi terassin valokatteellekin: 93 reikää!
Älkää ikinä ostako PVC katetta!!
Aiemmin Mobile.de sivuilta löytyi paljonkin raevammaisia autoja ja vaunuja. Kunnon lommoja niissä näkyi ja ei se tarkoita, että tukirakenteet olisi rikkoontuneet. En ole vuosiin autoa sieltä etsinyt, mutta keskieuroopan rakeet on isoimmillaan kunnon lumipallon kokoisiaYksi raekuurovaurioitunu t tuli itsellekin Saksasta vastaan kun Fendtiä v. 2018 hain. Btw. miten tuo parannettu kestävyys ko. merkissä mahdetaan hoitaa? Lisävarustelistalta löytyy tuollainen. Paino ja hinta on luonnollisesti mallista riippuvainen
Yksi raekuurovaurioitunu t tuli itsellekin Saksasta vastaan kun Fendtiä v. 2018 hain. Btw. miten tuo parannettu kestävyys ko. merkissä mahdetaan hoitaa? Lisävarustelistalta löytyy tuollainen. Paino ja hinta on luonnollisesti mallista riippuvainenKatto ruiskutetaan jonkun kaltaisella massalla.
Alufiber Dach (mit verbessertem Hagelschutz) 18,0 kg - 23 kg / 819,00 € - 1069 €
Toivat Adrian Lahdesta Hämeenlinnaan. Dorikseen asennettiin TV-radioanteeni, kaasunulostulo sulkuhanalla ja laittoivat luovutushuollossa unohtuneen käyttöakun 95Ah. On kerrassaan mukava henkilö tämä mäkihypyn lekenda, Janne Ahonen. "Avokki" pääsi ihan liki Jannen kanssa.
(https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net/v/t39.30808-6/p843x403/269600098_123885640138670_1469995384504089833_n.jpg?_nc_cat=102&ccb=1-5&_nc_sid=8bfeb9&_nc_ohc=8tRIvjE8i2YAX84qsHt&_nc_ht=scontent-hel3-1.xx&oh=00_AT-R4N2XSAkDwfF2vGuuz3tH1cdNbuLXpzw58Gxn3lrKjA&oe=61ECA734)
Eikö riitä, jos vain seuraa lepojännitettä muutaman euron jännitemittarilla.. .
Kai Adriassa joku näyttö tai ledisysteemi on jännitteelle? En kans tajua miks sitä pitäisi pystyä kännykästä seuraamaan.
Jännite ei kerro paljonko sähköä on akussa jäljellä kun akkua kuormitetaan, ja lepojännitettä on hankala mitata reissunpäällä kun kaikki sähköt pitäisi katkaista tunniksi. Voi tulla puskassa vilu talvisin.Mulla on Westfaliassa shuntti ja keskusnäytössä näkyy palkkeina varaustila. Se palkki ei ihan tarkka varmaan ole, koska inverterin käytön jälkeen voi palkit pienentyä ja hetken päästä akun levättyä taas palkit nousee. Mistään ei kuitenkaan akku lataudu, koska auto seisoo ja on pimeää. Jännite elää vähän samalla tavalla.
Eikä nuo kulkineen omat mittarit ole ihan tarkkoja, kuvassa esimerkki kulkineen mittarin näyttämästä versus todellinen jännite.
(https://karavaanari.org/kuvat/1642853688.jpg)
En kans tajua miks sitä pitäisi pystyä kännykästä seuraamaan.
Pointti ei ole jännitteen näkeminen kännykästä tai yli päänsä jänniteen näkeminen. Kun on esim. tuommoinen Victorinin shuntti, näkee siitä käytetyt/ladatut ampeeritunnit akusta ulos/sisään, käytetty akun kapasiteetti prosentteina ja arviotu akun varauksen kesto tunteina nykyisellä kulutuksella.Nykyisellä kulutuksella...?
Nykyisellä kulutuksella...?
Kun kulutuslaitteet poistetaan käytöstä, niin palkki alkaa taas nousta.
Tarkoitti sen hetkisellä kulutuksella. Ei siinä nyt mitään kristallipalloa ole, josta näkisi miten tulevaisuudessa akkua kuormitetaan/ladataan.Saattaa se olla rikkikin...
Tuo ei ole kunnollinen akkumonitori jos se noin käyttäytyy. Tai sitten se on rikki.
Nuo näytöthän näyttää napajännitettä eli kun kulutus pudotetaan pois päältä, niin jos akku on kunnossa yleensä napajännite pikkasen nousee. Usein tarkuus on luokkaa - + 10- 20 % .Juu, napajännite näkyy lepotilassa olevasta akusta...
Tää vähän sama kuin moni muukin varuste, että ilmankin tulee toimeen, mutta kerran kun on ollut niin ei enää ilman halua olla. Erittäin hyvä apu ja tuo mielen rauhaa, jos ei ole aina johdossa kiinni. :)
Jänniitteen pitäisi olla silloin 12,36 V. Siitä sitten jännitteestä voinee jotain päätellä reissussakin akun varausasteesta.
Itse laittaisin sen rahan lisäakkuun tai aurinkopaneeliin.
Soon kiva varsinkin talvella reissun päällä sammuttaa kaikki sähkölaitteet tunniksi, jotta pääsee mittaamaan lepojännitteen ja arvaamaan kauan akussa vielä riittää pöhinää.Talvella ehkä on toinen tilanne...
Mikä jälkeen et edelleenkään tiedä paljonko niissä akuissa riittää virtaa, kun et varaustasoa aina tiedä.
Ilman akkumittaria se on vähän kuin auto ilman polttoainemittaria, <analogia>et tiedä kuinka pitkään auto toimii ennen kuin tankki on tyhjä. Tai no, voihan sitä tikulla kokeilla tankista kuinka paljon on vielä jäljellä, mutta aika hankalaa kun pitää pysähtyä tuota varten.</analogia>
Valvottavia akkuja on tällä hetkellä 10 kipaletta.
Ja Sätkässä pensan mittatikku ehjä....? ;D
^
Onko tuo alkujaan ollut vaatekaappi kun ulosvedettävä henkari katossa vielä? Aikaa ennen hyllyjä..
Ei ole ollut. Tuota "henkaritelinettä" olen itsekin esittelyvideoissa ihmetellyt, mikä lienee tarkoitus matalassa hyllykaapissa? Hyllyt ovat alkuperäisillä paikoillaan. Ylimmäistä hyllylevyä on pari senttiä nostettu mikron päälle, jotta mikrolle sai sopivan tilan.
Monitoimikaappi? Hyllyt pois, niin on henkarikaappi. Kaikissa vaunuissa/autoissa ei ole korkeata henkarikaappia, kuten esim. mulla olleessa Hymerissä.