Kirjoittanut: -------
« : 9.09.2015 kello on 16:35 »Juu ja koko ajan sulla on enempi massaa mukana kuin normi pakussa. Suhteuttaisin asiaa tältä kantilta katsottuna. Ajoneuvolla kun tuppaa ikää jo 24v.
Kirjoittanut: velnum« : 9.09.2015 kello on 12:04 » Ensinäkin kiitos .pp-96 ja Mjerica ohjeesta , ainakin minua selkeytti miten toimia.
 Lainaus: "Mielestäni se on niin: 0,05mm alle tasopinnan maksimi tai 0,02 yli tasopinnan.Tuolle välille ,niin ok ,ja ilman mitään akseleita."  Minulle ainakin on selvinnyt kun olen purkanut vaihteistoposken auki että rikkoutuminen johtuu huonosta laatikon suunnittelusta ja kovan rasituksen tuomasta väljistymisestä. Lopuksi joku pettää ja aiheutta valtavaa tuhoa.Voi vaan arvata minkälaista tuhoa se aiheuttaa kun vaihteistorattaat pyörii ajaessa valtavaa vauhtia ja sinne joutuu kovametallipala .Niinkun Mjerica todennut, ihan okeasti ei se öljyn määräi Ajaessani tolla bensa koneella olen pannut merkille selvästi lootan äänet. Elikä jos ajaa alle 80km/h vitosvaihteella kuulee selvästi kun vaihdelaatikko joutuu koville. Ja jos ajaa liian kovaa vaihteisto rupeaa viheltämään. Optimaalinen 93-95km/h on vauhtina herkin ajaa eikä vaihteisto ei huuda . Voinhna olla väärässä näin ainakin itsestäni tuntuu. Käytännössä vaihteisto tulee jossakin vaiheessa kuitenkin poikimaan, se on tullu aivan selväksi. Kirjoittanut: tsahkali« : 8.09.2015 kello on 11:55 »- Tarkennan tätä hieman. Eli siis Ducato I-sarjan viisivaihteisilla ei vikaantuminen johdu  Edellä esitetyn perusteella täytyy tulla siihen tulokseen, että vitosen vikaantumisprosessi on vuosikymmeniä ymmärretty väärin ja moni on vain hyvällä säkällä välttynyt korjaukselta, laatikon saatua vääränlaista 'hoitoa'! Kirjoittanut: Mjerica« : 8.09.2015 kello on 03:42 »"Alimmaisessa kuvassa 0017. nähtävänä 5 nopeuden hammaspyörässä tunnistusura, voisi
melkeen veikata että ratas on päivitetty joskus uudenmalliseen." - Sitä ei voi päätellä tuosta kumpaankaan suuntaan. Tuolla "Remonttikuvia Ducato voimansiirto" vastaus #19 on vieras lisännyt otteen korjaamokäsikirjast a. Siinä näkyy maininta "Muutos alkaen alustasta 287700". Tuo alustanumero on tullut jo joskus 80-luvulla. "Siirto haarukka ,onko mahdollisesti uudenpaa mallia ?" - Haarukka on vanhempaa mallia. En huomannut kysyä Tamgearsiltakaan milloin kiinnitysreikää on muutettu. "Mielestäni se on niin: 0,05mm alle tasopinnan maksimi tai 0,02 yli tasopinnan.Tuolle välille ,niin ok ,ja ilman mitään akseleita." "Täytynee kysellä tohon tarkennusta noita lahden Ducato loota miehiltä." - Aivan oikein tuo on. Eli tehtaan suositus laakerikuoren aksiaalivälykselle 0:sta-0,05mm:iin mutta saa puristaakin maks. 0.02mm. Siis lukituslevy paikallaan ollessaan saa puristaa. Tämä ilmenee samaisesta korjaamokäsikirjan otteesta. - Itse kiinnitän huomiota siihen että lukituslevy saa puristaa hieman mutta sitä ei edellytetä. Tulkitsen asiaa niin että lukituslevylle riittää kun se pitää laakerin aksiaalisesti paikoillaan. Sen sijaan sillä ei pyrittäisi lukitsemaan ulkokehää pyörimättömäksi. Näin ollen en huolestuisi vaikka tuo 0,05mm tulisi hieman ylitetyksikin. Tärkeämpänä pitäisin sitä että laakeripesä on ryhdissään(=ei soikeutta) - Niin, palaan vielä.... oliko sulla kulumaa lukituslevyn laakerin vastaisessa reunassa? Kirjoittanut: Mjerica« : 8.09.2015 kello on 03:21 »Lainaus @JPVäisänen
"Minulle yksi laatikoita purkanut ja kasannut (juurikin Fiat ja Citroen) kertoi että syy 5-vaihteen nopeahkoon vikaantumiseen asuntoautoissa (ja myös pakettiversioissa) johtuu siitä että kun vitonen on "rakennettu" ja lisätty normilaatikon "ulkopuolelle" ja akselien (pää- ja sivuakselien) PÄIHIN EI ole lisätty laakereita niin jokainen voi kuvitella millaisia vääntövoimia aiheuttaa viistotut hammaspyörät kovassa vedossa." Juuri tätä rataa menee omakin päätelmäni viitosen laakeroinnin vikaantumisen perussyystä. Kokonaisuutena se on tapahtumien sarja jota hahmotin yksityiskohtaisemmi n säikeessä: <http://karavaanari.org/index.php/topic,14736.0.html> Peugeot 1988 J5 vaihteistopulma, Vastaus #11 "Uskon Mjerican lausuntoon että öljymäärällä ja se mitä nopeutta 5-vaihteella ajetaan ei ole mitään merkitystä vikaantumisen kanssa." - Tarkennan tätä hieman. Eli siis Ducato I-sarjan viisivaihteisilla ei vikaantuminen johdu mistään viitosen voiteluongelmasta eikä siihen liittyvästä suunnittelun laiminlyönnistä. Päinvastoin, laatikon kuoren sisäpinnassa, vaihteensiirtoaksel in sisäänmenokohdasta aina kotelon päätyyn kulkee öljynkeräyshylly joka johtaa rattaitten heittämän öljyn aukon kautta suoraan viitosen rattaitten päälle. <http://karavaanari.org/index.php/topic,11720.0.html> (Vastaus #3 kuva). Se myös toimii, sen tulin osoittaneeksi puolitahattomasti eräässä kokeessa jossa vaihteisto pyöri muutaman sekunnin tyhjäkäyntikierroks illa. - Tietenkin melkein mikä tahansa vaihteisto voi vuotaa öljynsä ulos, myös tämä. Se olisi ainut peruste ylitäyttää vaihteistoa, siis vuodon varalta. Mutta se peruste pätisi mihin tahansa vaihteistoon. Viime kesän remontin jälkeen olen tullut tietämään että näissä öljytikulla varustetuissa vaihteistoissa vajaantuminen on harvinaisempaa kuin vaikkapa Ducaton seuraavissa versioissa ja lisäksi koskee useimmin yrityksien pakettiautoja. Matkailualustat vaikuttavat olevan paremman silmälläpidon alaisia. - Viitosvaihteella ajon nopeudella on kyllä merkitystä mutta aivan päinvastoin kuin tällä foorumilla on usein esitetty. Tasaisella nopeudella tasamaalla ajettaessa ilmanvastus on jo hyvin pienillä nopeuksilla merkittävin kulkuvastus. Matkailuauton korkealla tasaperällä (ilmanvastus syntyy jättövirtauksessa) yli 60km/h nopeudella vastus on melkein pelkkää ilmanvastusta ja kasvaa nopeuden neliössä. Vääntömomentti kasvaa nopeasti ja siksi on niin tuhoisaa vaihteistolle jos viitosella koetetaan ajaa nopeasti. Vaikkapa siksi kun kuvitellaan voitelun siitä paranevan tai mistä syystä tahansa. Vaihteisto ei sitä syytä tiedä eikä siitä välitä mutta vääntömomentti viitosella on sille myrkkyä. Siis viitosella mieluummin hitaasti kuin nopeasti, mieluummin bensakoneella kuin turbodieselillä. Kaikkein mieluimmin ei ollenkaan. "Ei se ole mikään uskon asia, vaan pelkkää matematiikkaa... Olet siis väärässä." - Mainiota, minäkin välttelen "uskonasioita"..... saanemme pian laskelmasi tarkasteltavaksi. Kirjoittanut: velnum« : 7.09.2015 kello on 18:45 » .Täytynee kysellä tohon tarkennusta noita lahden Ducato loota miehiltä. Kirjoittanut: pp-96« : 7.09.2015 kello on 14:22 »Jeps, synkrorengas näyttää hyvältä,vielä on varaa kulua. Kytkentähammastuski n hyvältä näyttää,mutta sen holkin hammastus vielä näkemäti.
Sitten vastausta tähän lainaukseen."Laakeri pinnan maximi 0,05 vaihteiston rajapinnasta saa olla . Näin olen ymmärtännyt." Mielestäni se on niin: 0,05mm alle tasopinnan maksimi tai 0,02 yli tasopinnan.Tuolle välille ,niin ok ,ja ilman mitään akseleita.  Kirjoittanut: velnum« : 6.09.2015 kello on 15:00 »Nousee samalla näköjään myös ylös molemmat puolet yhtäaikaa ,tässä tapaukessa kun ei ole laakereiden pidätin levyä estämässä.
Kirjoittanut: pp-96« : 6.09.2015 kello on 14:02 »Kiitos tiedosta,reipas 5mm näyttäisi olevan mahdollista tulla. Mutta ,mutta siinä voi olla eräs asia jota ei ehkä ole huomioitu.Oliko toisioakseli laakereineen alhaalla ,toisinsanoen siinä korkeudessa mihin pidikelevy sen määräisi.? Tämä siksi ,että ensiöakseli voi törmätä jo pienemmällä ulostulolla toisioakselin hammaspyöriin tai laakerikehään, ja nyt kun yhteinen pidikelevy on poissa niin akselit laakereineen tuli nippuna ulos.
Kirjoittanut: velnum« : 6.09.2015 kello on 12:58 »Ensiöakselin kytkinkopan puoleinen pää laitettu nojaamaan asenuskärryn pintaa vasten . Tuloksena saatu kuinkapaljon akseli on mahdollista tulla ulos vaihteistokopaan päin.
Tulos mitattu vaihteistokopan rajapinnasta ,ensiöakselin silmälaakerin laakerikehältä. Tässä mittauksessa kyllä nähdään tulos, kun ihmetelään porautumista laakeri varmuuslevyyn . pp-96 tiedusteluunLaakeri pinnan maximi 0,05 vaihteiston rajapinnasta saa olla . Näin olen ymmärtännyt. HUOM:!!! Tällaista kokeilua en suosittele tekemään jos ei ole valmis avaamaan koko vaihdelaatikkoa Koska ei voi varmuudella pois sulkea sitä että kaikki asettuvat takaisin asianmukaisesti. !!! yst,ter velimatti. |