aika harvinaista johtuen pidemmästä pitopinnasta
- Aloittajahan juuri kertoi kosketuksen generaattorin hihnapyörällä
olevan niin lähellä 100%:tia kuin käytännössä mahdollista. (ilmeisesti
selkäpuolinen taittopyörä aivan vieressä?) Tilannetta näkemättä
päättelisin tästä että kampiakselin hihnapyörällä suhde on pienempi
ja siksi oletan luiston tapahtuvan nimenomaan siellä.
Ethän vaan laske pitopintaa pituutena? Se on virhe. Se pitää laskea
kosketussuhteena, se ratkaisee hihnan kiilausvaikutuksen. Poislukien
tilanne jossa kylmä hihna kiertää liian pienellä säteellä. Eli
käytännössä kyse on silloin V-urahihnasta ja luistaessaan sekin lämpenee
nopeasti.
Mutta aloittajalle, onko kiristyspyöräsi vetopuolella eli sillä
rajoitetaan maksimi momentti. Automaattikiristin sijoitetaan usein
näin (nurinkurisesti?) koska jättöpuolella se saattaisi aiheuttaa
"luistamattomuuden" joka olisi liian väkivaltainen tilanne moottorin
äkisti nykäistessä vauhtia. Hidastuessahan vapaakytkin antaa generaattorin
hidastua omaan tahtiinsa.
Jos näin niin momentinrajoitus tekee ilmeisesti vain tehtäväänsä.
Isot (AC) ajoneuvogeneraattor
it saattavat olla ei-sisäisesti-virtarajoitettuja
jolloin rajoitus tehdään virtaa mittaavalla säätimellä. (kuten aikoinaan
ns. tasavirtageneraatto
rit) Tällöin se pyrkii antamaan täyden nimellisvirtansa
jokseenkin heti kun lähdejännite ylittää akun jännitteen, vääntomomentti
on sitten sen mukainen.
Jos nyt kerran haluat noin tehokkaan generaattorin, jota tarkoitusta
muuten en ollenkaan ymmärtänyt, niin voisit tutkia mahdollisuutta sijoittaa
lisävastus magnetointipiiriin. Sillä olisi kaksi seurausta:
1. Lataus alkaisi korkeammasta kierrosluvusta ja vastuksesta riippuen tämä
kierrosluku saattaisi ylittää tyhjäkäyntikierrosl
uvun.
2. Maksimi vääntömomentti rajoittuisi johonkin (uuteen) vastuksesta riippuvaan
arvoon. Jos se jäisi alle hihnajärjestelman rajoitusarvon niin luisto
tietysti loppuisi.
Huomaa erityisesti että maksimi ulostulovirta ei rajoittuisi, se vaan olisi
saatavissa hieman korkeammasta kierrosluvusta alkaen.
Jos tiedossa olisi magnetointikäämin resistanssi, siitä voisi tehdä valistuneen
arvauksen vastuskokeilun lähtökohdaksi. Jos lisäksi olisi tiedossa generaattorin
lähdejännite, V/(kierrosta/min.) niin voisi heti laskea mitä tapahtuu tietyllä
magnetointipiirin lisävastuksella.
