Kirjoittanut: mjo33400
« : 16.08.2023 kello on 13:40 »Huono akku hyvän akun kaverina rinnalla tekee hyvästä akusta vaan välttävän akun.
Ei siinä tiedettä sen enempää tarvita.
Ei kai kukaan huonoa akkua hyvän rinnalle laita.
|
Ei kai kukaan huonoa akkua hyvän rinnalle laita. Kirjoittanut: Karabiilisti« : 16.08.2023 kello on 07:23 »Huono akku hyvän akun kaverina rinnalla tekee hyvästä akusta vaan välttävän akun.
Ei siinä tiedettä sen enempää tarvita.  Kirjoittanut: 99« : 15.08.2023 kello on 20:25 »Kovin menee tieteelliseksi, mistähän löytyisi totuus? Tieteestä. Lopulta. Kirjoittanut: tsahkali« : 15.08.2023 kello on 20:13 »Kovin menee tieteelliseksi, mistähän löytyisi totuus?
 Kirjoittanut: 99« : 15.08.2023 kello on 19:07 »Heh, itsekin aikoinaan tein kahden akun rinnankytkennästä ja niiden latauksesta lopputyön. Poikkeuksena se että se oli logiikka ohjattu niin että ensin purettiin ykkösakku ja sen jälkeen kakkosakku, ilman katkosta virransyötössä. Lataus taas ihan "perinteisesti diodi erottimella", paitsi että se oli tehty ilman diodien jännitehäviötä (tain no pari millivolttia oli häviö) MOSFETtejä apuna käyttäen.
Ja kyllä, tuossa olisi voinut käyttää eri kokoisia tai eri ikäisiä akkuja ilman ongelmia. Kirjoittanut: svc« : 15.08.2023 kello on 15:12 »Vastaus #10: "Mikä on tyhjän akun ja 1/3 puretun akun napajännite?"Jos minua tarkoitat, niin kyllä. Olen laskenut näitä viimeksi tarkemmin joskus 25 vuotta sitten. Opinnoista alkaa olla kohta 30 vuotta. Kuten totesin: "Tämä oli vain karkea ja yksinkertaisuuden takia monessa kohtaa oiottu esimerkki. Todellisuus on huomattavasti monimutkaisempi. Perusidea on koittaa selvittää, miksi kahden erilaisen akun rinnankytkentä ei ole kauhean järkevää ainakaan kustannusmielessä. Kirjoittanut: Mjerica« : 15.08.2023 kello on 14:55 »Vastaus #10: "Mikä on tyhjän akun ja 1/3 puretun akun napajännite?"
- Ilmeisesti olet intuitiivisesti oikeilla jäljillä mutta et osaa ilmaista sitä? Tarkoittanet akun sisäistä (kemiallista) lähdejännitettä? (napajännitteethän eivät voi kovin paljoa erota jos kytkentä on määritelty/mielletään rinnakkaiseksi. Ja joo, tuo on osa sitä mikä tekee k.o. laskelmasta humpuukia. Siinä siis oletetaan lähdejännite varauksesta riippumattomaksi ja se ei päde. Toinen asia on se että myös sisäinen resistanssi oletetaan varauksesta riippumattomaksi. Nämä ovat ne katkerimmat virheet. Mutta lisää, jos ei ihan virheitä niin vähintään arveluttavia olettamuksia: sisäiset resistanssit ovat akkujen kapasiteetteihin nähden oudot, pienemmällä akulla voi olla pienempi sisäinen vastus mutta yleensä asia on päinvastoin. Tuossa tarkastellaan melko huomattavaa purkuvirtaa merkittävällä syklillä, mahdollista kyllä, joku voi noinkin akkujaan käyttää mutta niitten ennuste on silloin kehno joka tapauksessa. "Ja jos kääntää nuo sisäiset vastukset oikein päin, eli isommassa akussa on pienempi sisäinen vastus, miltä tulos sitten näyttää?" - Se näyttää silloin jo paljon realistisemmalta mutta humpuukina se silti pysyy. En ehdi juuri nyt kirjoitella aiheesta mutta se rinnankytkennän oleellinen asia, lepojännitekäyttäyt yminen, tulikin jo tuolla: <https://karavaanari.org/index.php/topic,15283.60.html> vastaus #63 Siis rinnankytkennässä ensimmäiseksi tulee lepojännitteitten yhdenmukaisuus, toiseksi ei tule mitään, kolmanneksi tulee Mattilan tilan maitotili ja vasta sitten tulee kaikki muu. Kirjoittanut: svc« : 15.08.2023 kello on 13:50 »Tuossa sisäisten vastusten mukaan laskiessa unohtuu yksi asia. Mikä on tyhjän akun ja 1/3 puretun akun napajännite? Voiko kahden rinnankytketyn akun välille muodostua jännite-ero?Ei voi. Koska akkujen plusnavat ja miinusnavat ovat yhdessä, niin niiden napajännite on sama. Samoin siihen pisteeseen tulevien ja lähtevien virtojen summa on sama. Isommassa varauksessa oleva akku työntää virtaa myös tyhjempään akkuun. Asian voi miettiä näinkin: Otetaan kaksi paineilmasäiliötä. Toisessa on painetta 0,5 bar ja toisessa on 1 bar. Mitä tapahtuu, kun ne liitetään yhteen? Jos taas isommassa akussa on pienempi sisäinen vastus, niin silloin siitä lähtee virtaa enemmän. Eriparisia akkuja käytettäessä yksi kikka olisi etsiä akut, joiden sisäiset vastukset ovat sopivassa suhteensa toisiinsa niin, että kumpikin tyhjenisi samaan tahtiin. Tämä on tosin vaikeaa, koska akkuvalmistajat eivät juuri kerro noita tietoja ainakaan yleisimmin käytettyjen käynnistysakkujen osalta. Syväpurkausakut ovat sitten oma maailmansa mutta hinnatkin ovat sitä luokkaa, että harva niitä käyttää. Kirjoittanut: elwari« : 15.08.2023 kello on 13:31 »Tuossa sisäisten vastusten mukaan laskiessa unohtuu yksi asia. Mikä on tyhjän akun ja 1/3 puretun akun napajännite? Voiko kahden rinnankytketyn akun välille muodostua jännite-ero?
Ja jos kääntää nuo sisäiset vastukset oikein päin, eli isommassa akussa on pienempi sisäinen vastus, miltä tulos sitten näyttää? Kävisikö ehkä niin, että akut purkautuisivat suunnilleen kapasiteettiensa suhteessa ja olisivat yhtä aikaa tyhjät? Kirjoittanut: tsahkali« : 15.08.2023 kello on 10:24 »Juu, paras on olla lukematta näitä juttuja, muuten joutuu autonsakin veivaamaan käyntiin...
|