Kirjoittanut: K.E.V« : 3.11.2015 kello on 20:56 »Tuolla Aavasaksan pisteellä kävimme viimeksi syyskuun alussa.
Kirjoittanut: kaarina« : 3.11.2015 kello on 20:31 »"Struven ketju - Tonavan suistosta Hammerfestiin
Saksalaissyntyinen tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struve päätti 1800-luvun alkupuolella selvittää tarkemmin Maapallon kokoa ja muotoa kolmiomittauksilla. Maapallo oli todistettu pyöreäksi 1500-luvulla, mutta jo Isaac Newton 1600-luvulla arveli, että maapallo olisi sittenkin hieman litteä navoiltaan. Seuraavalla vuosisadalla Lappiin ja Peruun lähetetyt retkikunnat olivat osoittaneet tämän teorian oikeaksi. Struven ketjuksi nimetyn kolmioketjun mittaukset aloitettiin vuonna 1816 ja saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketju muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä. Pohjoisin piste sijaitsee Norjassa lähellä Hammerfestia ja eteläisin Mustanmeren tuntumassa Ukrainassa. Suomessa Struven ketjua on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi. Suojeltavaksi kohteeksi on valittu 34 mittauspistettä. Niistä kuusi sijaitsee Suomen alueella: Stuor-oivi (nimi nykyasussa Stuorrahanoaivi) lähellä Norjan rajaa, Avasaksa (Aavasaksa) ja Tornea (Alatornion kirkko) Länsi-Lapissa, Puolakka (Oravivuori) Korpilahdella sekä Porlom II (Tornikallio) Lapinjärven Porlammilla ja Svartvira (Mustaviiri) Pyhtään saaristossa. Kun ketju mitattiin, se kulki kahden valtion - Venäjän ja Ruotsin - alueella. Nykyään alueella on kymmenen valtiota eli Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Nämä maat ovat tehneet yhteistyötä ketjun suojelemiseksi ja mittauspisteiden kunnostamiseksi jo vuodesta 1993. Struven ketju onkin ensimmäinen maailmanperintökohd e, joka ulottuu näin monen valtion alueelle. Kolmiomittauksesta satelliittiaikaan Ennen kuin maanmittauksessa päästiin hyödyntämään satelliitteja, mittaukset perustuivat mittauspaikkojen muodostaman kolmioverkon kulmien havaintoihin. Lisäksi verkon mittakaavan määrittämiseksi mitattiin yksi tai useampi perusviiva. Nämä etäisyysmittaukset tehtiin Struven aikoihin mittatangoilla ja myöhemmin invarlangoilla kunnes 1960-luvulla otettiin käyttöön etäisyydenmittausla itteet. Nykyään mittauksissa käytetään satelliittipaikannu kseen perustuvia GPS-laitteita, joiden tarkkuus on parhaimmillaan millien luokkaa. Suomessakin käyttöön otetun VRS-tekniikan (Virtual Reference Station) ansiosta mittauksissa tarvitaan vain yhtä liikuteltavaa laitetta. VRS-järjestelmä laskee käyttäjälle oman virtuaalitukiaseman, jossa tukiasemaverkko muodostuu kiinteistä GPS-tukiasemista GSM-verkon välityksellä. Ketjun merkitys Kolmiomittauksen alkuperäinen tavoite oli selvittää maapallon täsmällinen muoto ja mitat. Struven ketjun mittaustulokset ovatkin yllättävän tarkkoja. Sen perustavaa laatua olevia tuloksia on käytetty monissa tieteellisissä tehtävissä. Myöhemmin se on toiminut malliesimerkkinä kolmiomittausteknii kasta ja antanut hyvän pohjan myöhemmille kartoitustöille niin Suomessa kuin muissakin maissa. Suomessa Struven ketju yhdisti pohjoisen ja etelän kolmiomittausketjut toisiinsa yli sadan vuoden ajan aina 1960-luvulle saakka, jolloin Maanmittauslaitokse n kolmioketjut eivät vielä kattaneet koko maata. Myöskin monessa muussa maassa ketjun pisteistö on luonut pohjan käytännön kartoitustyölle. Tähän on ollut hyvät mahdollisuudet erityisesti siitä syystä, että koko työ on erittäin tarkasti dokumentoitu. F.G.W. Struve julkaisi vuonna 1860 teoksen Arc du méridien de 25° 20' entre le Danube et la Mer Glaciale mésure depuis 1816 jusqu'en 1855, 3 vol. and diagrams, St. Petersburg. Taustavaikuttajat ja Suomen muut Maailmanperintö-kohteet Struven ketjun suojelua ovat ajaneet asianomaisten maiden maanmittaus- ja karttalaitosten lisäksi alan kansainväliset järjestöt kuten International Federation of Surveyors (FIG), International Association of Geodesy (IAG), International Astronimical Union (IAU) sekä Euroopan kartta- ja maanmittauslaitoste n yhteenliittymä EuroGeographcis. Suomessa Opetusministeriö on kulttuurikohteita koskevien maailmanperintöasio iden vastuullinen viranomainen. Hankeen toteutuksessa Opetusministeriö ja Museovirasto ovatkin olleet erittäin aktiivisesti mukana. Näiden viranomaisten varaukseton sitoutuminen ja kulttuuriministeri Tanja Karpelan voimakas panos kymmenen maan yhteisen hankkeen eteenpäin viemisessä on taannut saavutetun lopputuloksen - Struven ketju on nyt kulttuurikohteena Maailmanperintöluet telossa. Tähän mennessä Unescon maailmanperintöluet telossa on ollut Suomesta viisi kohdetta: Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas sekä Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue. Maailmanperintöluet telossa Struven ketju edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä." Tuossa tuo koko teksti niille, joille asia on vieras. t.Kaarina Kirjoittanut: kaarina« : 3.11.2015 kello on 20:29 »"Suojeltavaksi kohteeksi on valittu 34 mittauspistettä. Niistä kuusi sijaitsee Suomen alueella: Stuor-oivi (nimi nykyasussa Stuorrahanoaivi) lähellä Norjan rajaa, Avasaksa (Aavasaksa) ja Tornea (Alatornion kirkko) Länsi-Lapissa, Puolakka (Oravivuori) Korpilahdella sekä Porlom II (Tornikallio) Lapinjärven Porlammilla ja Svartvira (Mustaviiri) Pyhtään saaristossa."
Tuolla Oravivuorella me olimme, ja siellä on torni pystyssä, mutta olisiko ollut uusi, samassa paikassa kuitenkin kuin alkuperäinen. t.Kaarina Kirjoittanut: mjh48« : 3.11.2015 kello on 20:17 »Suomessa olevat kolmiomittaustornit jotka kuuluivat Struven ketjuun on tainneet lahota ja purettu pois, vai onko ketjuun kuuluvia torneja jossakin jäljellä.
Kaikki tornit joita Suomessa oli eivät kuuluneet Struven ketjuun. Kirjoittanut: kaarina« : 3.11.2015 kello on 19:55 »Struven ketju tuli meillekin suorastaan ihan puskista erään syysloman alkumatkasta. Huomasin tien poskessa ruskean kyltin "Struven ketju" niin ja niin monta km, ja ehdin avata läppärin ja etsiä netistä mitä moinen tarkoittaa ja sitten äkkikäännös oikeasta risteyksestä...
Edellis viikolla Latviassa löysimme yhtä puskista havainnon, että muinainen linnavuori, mille olimme menossa, olikin myös Struven ketjun piste! Olimme kyllä joskus ajatelleet katsastaa ne kaikki, mutta asia oli jäänyt unholaan. Monta paikkaa on meilläkin noista listoista, mutta pisti silmään että olet Allan käynyt Pantalicassa. En ole vielä lisäksesi törmännyt kehenkään muuhun, jonka silelä tietäiisn vierailleen. Eräänä talvena yhden päivän laaksoa tutkimme, ja teimme havainnon ettei polkuverkosto ollut ihan täydellisesti merkitty sillä paikalliset partiolaiset kyselivät meiltä reitti-ohjeita  Mutta ihan mieletön paikka se on. Jäi mieleen että sai olla tarkkana kartan luvussa, sillä sen mukaan käyttämällemme ylä-lähtöpaikalle olisi päässyt kahta tietä pitkin, mutta lopulta tarkempi tihrustaminen tuo esille havainnon, että toista kautta (idästä?) tuleva tie katkesikin juuri ennen perille tuloa, eli sinne jotenkin piti kiertää erikoisten mutkien kautta.t.Kaarina Kirjoittanut: kimi« : 2.11.2015 kello on 10:53 »Suuri osa noista tuttuja ja kuten 88 minäkään en ole tiedostanut noitten olevan Unescon listalla.
Suomessa minusta hienoimpiin kuuluu Verlan tehdas. Aika on pysähtynyt ja työläiset itse sai päättää koska eivät enää tule töihin. Varmasti tuon takia paikan autenttisuus on omaa luokkaansa. Kirjoittanut: 88k5« : 2.11.2015 kello on 10:25 »Monissa käynyt, osassa jopa tiedostamatta olevan Unescon listalla (vai onko myöhemmin lisätty)
 ... välttämättä ei tullut "kotiläksyjä" kunnolla tehdyksi - mennään vaan  Tuo Struven-ketju tuli aika puskista  Kirjoittanut: Alan« : 2.11.2015 kello on 08:35 »Paljon puuttuu, kokonaisia maanosia. Olen vasta jokusen vuoden ymmärtänyt kiinnittää noihin huomiota. En varsinaisesti niitä keräile, mutta listaan perehtymällä löytää helposti mielenkiintoisia matkakohteita, sellaisia nuo ovat lähes kaikki. Kaverit toisaalla sitten innosti tekemään listan.
Puuttuu Suomestakin vielä jotain. Kirjoittanut: K.E.V« : 2.11.2015 kello on 08:13 »Näinhän se taitaa olla, ilman mitään kilvoittelua.
sinulla on nuo Japanit jne mitä ei meillä. Me taas olemme käyneet nuo Romanian , Bulgarian, Montenegron , Makedonian ,Turkin, Egyptin, Marokon jne kohteet. Jotka sinulta kai puuttuu osittain. |