Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Sähkölaitteet => Aurinkosähkö => Aiheen aloitti: maakkonen - 20.03.2017 kello on 22:26
-
Tsau!
Sain hyvät neuvot toisaalla kaasulaitteista, joten vaihdetaanpa aihe aurinkopaneeleihin.
Tarve: Akkupaneeli+akku-systeemi, jolla voisi ladata läppärin akkua silloin tällöin. Valaistus on LEDiä ja kytketty auton omaan akkuun, niitä voi huoletta käyttää pari-kolme iltaa ilman että käyttää autoa. Joten toistaiseksi pelkkä tietokoneen virroitus riittää.
Ehdottaa siis sopii edullista (mutta edes kohtuullisen laadukasta) paneelia ja laturia ynnämuuta mitä tuohon sitten tarvii. Yksi ylimääräinen akku mulla on, 27AHr, se voisi riittää ainakin alkuun. Ja yksinkertaiset asennusohjeetkin otetaan vastaan.
Kiitän!
-
Tuossa ainakin yksi toimija, olemme tilanneet siltä 5,2kw järjestelmän ja yhteen asuntoautoon pienen 12v paketin.
Tuolla sivulla kaikki mitä tarvitset.
http://www.aurinkosahko.net/product/123/mokkisahkopaketti-mini
ja ilmainen toimitus 26.3 asti yli 250 € tilauksiin.
http://www.aurinkosahko.net/news/61/
-
Tosta paneeli 69,00: https://www.motonet.fi/fi/tuote/383311/Aurinkopaneeli-SolarXon-ES-30W
Tosta säädin 24,90: https://www.motonet.fi/fi/tuote/383312/Aurinkopaneelin-lataussaadin-5A-LED-12V
Tosta piuhaa 19,90: https://www.motonet.fi/fi/tuote/383938/Aurinkopaneelin-virtakaapeli-2x6mm2-ruskea-5m
Tosta akkukengät 5,90: https://www.motonet.fi/fi/tuote/481840/Pika-akkukenkapari
Abiko-liittimet panelin ja johdon liittämiseksi n. 2 euroa.
Kiinnitystarpeita jolla vermeet saa autoon kiinni. Paneli pysyy katossa kiinni silikonilla. Johdot voi pujotella jostain tai laittaa listan sisään. Akku jollain hihnalla lattiaan kiinni.
Ja akkuhan sinulla jo olikin.
Hintaa koko järjestelmälle tulis vähän toista sataa euroa. Ja varmasti riittäisi läppärissä virta. Ei aurinkopanelisystee mistä tarvitse välttämättä maksaa caravankaupan hintoja.
Lataussäätimessä on kuusi ruuvia, joiden alle tulee kaikki kytkennät. Kahden ruuvin alle paneli + ja -, kahden ruuvin alle akku + ja -. Kaksi ylimääräiseksi jäävää ruuvia on tarkoitettu esim. valaistukselle tms jos haluaa. Eli kuka tahansa osaa kytkeä säätimen akun ja paneelin väliin. Kunhan muistaa kytkeä ensin akun, jotta paneli osaa tunnistaa oikean akkujännitteen 12 V vai 24 V ja sitten vasta panelin. Paneleissa on selvät kuvat mikä johto tulee mihinkin. Ei ole rakettitiedettä. Thumb
-
^
Hyvät neuvot tuossa. Vielä miettisin siltä kannalta, kannattaako samalla asennusvaivalla laittaa isompi paneeli, säädin ja akku. Voi käyttää vähän muuhunkin.
Periaatteessa läppärin lataamiseen kolmeksi päivää riittää isompi akku. 30W kenno ei reissun päällä paljon ehdi latailla, mutta reissujen välillä pitää akun täytenä ja kunnossa.
-
Kannattaako ostaa 30W? Ebaysta saa parilla sadalla yli 100W kaikilla tarvikkeilla. Liimana ei kannata silikonia käyttää. Pitokyky ei ole kummoinen ja alumiini ei tykkää. Lisäksi paneelin alle tulee järjestää tuuletusrako.
-
Tosta paneeli 69,00: https://www.motonet.fi/fi/tuote/383311/Aurinkopaneeli-SolarXon-ES-30W
Tosta säädin 24,90: https://www.motonet.fi/fi/tuote/383312/Aurinkopaneelin-lataussaadin-5A-LED-12V
Tosta piuhaa 19,90: https://www.motonet.fi/fi/tuote/383938/Aurinkopaneelin-virtakaapeli-2x6mm2-ruskea-5m
Tosta akkukengät 5,90: https://www.motonet.fi/fi/tuote/481840/Pika-akkukenkapari
Abiko-liittimet panelin ja johdon liittämiseksi n. 2 euroa.
Tuosta vähän isompi paneeli 100w, 100 €
http://www.aurinkopaneelikauppa.fi/epages/aurinkopaneelikauppa.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/20120903-11092-142553-1/Products/%2202100%20675x1033x30%22
Lisäksi hankkisin vielä...
Kiinnike paneelille, että paneeli ei ole kiinni katossa.
(https://karavaanari.org/kuvat/1490158978.jpg)
MC4-liitinpari, jolla kytket paneelin kiinni
(https://karavaanari.org/kuvat/1490158980.jpg)
Kotelo, jolla viet kaapelit läpi katosta.
(https://karavaanari.org/kuvat/1490158982.jpg)
Ja automaatti pääsulakkeen paneelin ja akun väliin
(https://karavaanari.org/kuvat/1490159023.jpg)
-
Mitenkäs starttiakun lataaminen kennosta?
Kuten kirjoitin, valaistus on starttiakun takana ja tulee siinä myös pysymään (auto ei ole kokoaikaa matkakäytössä ja valoja tarvitsen muutenkin),
voinko kytkeä lataussäätimeen sekä hupiakun että starttiakun samalla kertaa? Starttiakun piuhaan voisi laittaa kytkimen, ettei tarvitse turhaan ladata, ainoastaan silloin jos jää pidemmäksi aikaa paikalleen.
Tuo 100w paneeli ei ole paljoa 30W:tä kalliimpi (tuo 30w solarxon on 49,90€ muutamassa liikkeessä), mutta sitten tarvis tietysti isomman lataussäätimen.
En tiedä, oisko siitä 100w:stä oleellista hyötyä mulle, kun en keksi että tulevaisuudessakaan tarvitsisin enempää sähkölaitteita. Jääkaappia tai mikroa tms en aio hankkia.
Paneeli tulee kiinni suksiboksiin joka matkaa reissussa auton katolla, sitten voi muuttaa sen kulmaakin ilman sen suurempia telineitä.
Pamaus, millä hakusanalla löydän tuon kaapelin läpivienti-kotelon? Se näyttää hyvältä palikalta.
-
Edellä kertomani laitteisto oli siihen läppärin lataamiseen ja mahdollisimman halvalla.
Jos vähääkään suunnittelet myös starttiakun lataamista, niin hommaa samantien se 100 W paneeli. Sille riittää 10 A lataussäädin. Ja jos sinun valaistus on starttiakun kautta, niin laita ehdottomasti myös starttiakku aurinkopanelin perään, niin saat sinnekin virtaa jos vaikka useammankin päivän vietät paikallaan. Ei jännitä starttaaminen niin paljoa, kun paneeli on ladannut virtaa sen mitä valaistus on sitä kuluttanut.
Koska sinulla on niin erikokoiset hupiakku ja starttiakku, niin laita vaihtokytkin väliin. Muuten käy siten, että vahvempi akku syö pienemmän pilalle.
Ja 100 W paneelille voisi olla jo isompikin hupiakku. Minulla on veneessä 90 W panelin takana 340 Ah akut. Syksylläkin viikolla aurinko pumppaa akut täyteen täyteen virtaa ja viikonloppuna voi poltella valoja, käyttää lämmitintä ja 12 V jääkaappia huoletta. Kesällä akut on aina täynnä.
Jos pystyt kääntelemään panelia auringon suuntaan, niin latausteho 2-3 kertaistuu siihen verrattuna, että paneeli makaisi auton katolla vaaterissa.
-
Koska sinulla on niin erikokoiset hupiakku ja starttiakku, niin laita vaihtokytkin väliin. Muuten käy siten, että vahvempi akku syö pienemmän pilalle.
Saisko tähän hieman tarkennusta vai veditkö hatusta. ;)
-
Saisko tähän hieman tarkennusta vai veditkö hatusta. ;)
Tämä hoituu diodeilla, ettei tarvitse rinnankytkeä. Vai miten itse asian hoitaisit?
-
Tämä hoituu diodeilla, ettei tarvitse rinnankytkeä. Vai miten itse asian hoitaisit?
Pyysin tarkennusta toiselta henkilöltä, en sinulta.
-
Tämä hoituu diodeilla, ettei tarvitse rinnankytkeä. Vai miten itse asian hoitaisit?
Diodeilla, releellä tai vaihtokytkimellä. Maun mukaan.
Alussa maakkonen kertoi hänellä olevan vain 27 Ah hupiakku.
Saisko tähän hieman tarkennusta vai veditkö hatusta. ;)
Osittain vedin hatusta, mutta en minä ainut ole joka on tätä mieltä.
Netistä referoiden löytyy asiasta paljonkin asiaa:
Rinnankytkennässä on tärkeää että akut ovat samankokoiset ja
samanikäiset.
Jos on erikokoiset akut koko järjestelmä toimii sen
pienemmän akun ehdoilla.
Latausjärjestelmän
jännitteensäätäjä mittaa pienemmän akun jännitettä koska se täyttyy
ensin ( suurempi akku on vielä
tässä vaiheessa vajaa eikä enää täyty tämän jälkeen ,joten suurempi
akku jää alivaraustilaan, elikä
akuissa on jännite-eroja.
Eripariakustosta virtaa purettaessa pienenpi akku tyhjenee nopeammin
kun taas suuremmassa akussa
on vielä virtaa. Yleensäkin syväpurkaukset vähentävät akun elinikää
rajusti.
-
Pyysin tarkennusta toiselta henkilöltä, en sinulta.
Oih, et nimennyt henkilöä :o
Vastattu väärin :P, pätemään ei päästy.
-
Oih, et nimennyt henkilöä :o
Vastattu väärin :P, pätemään ei päästy.
Huoh,
kukahan nyt pätee ...
-
Huoh,
kukahan nyt pätee ...
Sillä tiedolla että diodissa virta kulkee vain toiseen suuntaan? Jokainen elektroniikan perusteiden alkeista hiukankaan ymmärtävä tämän tietää.
Kyse on siitä että mjo33400 on niin sähkötietävä että on valinnut ne jotka saavat elektroniikasta keskustella. Minä en niihin kuulu. :P :P
Olen pahoillani kyseisen henkilön puolesta :-*
-
Mitenkäs starttiakun lataaminen kennosta?
Kuten kirjoitin, valaistus on starttiakun takana ja tulee siinä myös pysymään (auto ei ole kokoaikaa matkakäytössä ja valoja tarvitsen muutenkin),
voinko kytkeä lataussäätimeen sekä hupiakun että starttiakun samalla kertaa? Starttiakun piuhaan voisi laittaa kytkimen, ettei tarvitse turhaan ladata, ainoastaan silloin jos jää pidemmäksi aikaa paikalleen.
Tuo 100w paneeli ei ole paljoa 30W:tä kalliimpi (tuo 30w solarxon on 49,90€ muutamassa liikkeessä), mutta sitten tarvis tietysti isomman lataussäätimen.
En tiedä, oisko siitä 100w:stä oleellista hyötyä mulle, kun en keksi että tulevaisuudessakaan tarvitsisin enempää sähkölaitteita. Jääkaappia tai mikroa tms en aio hankkia.
Paneeli tulee kiinni suksiboksiin joka matkaa reissussa auton katolla, sitten voi muuttaa sen kulmaakin ilman sen suurempia telineitä.
Pamaus, millä hakusanalla löydän tuon kaapelin läpivienti-kotelon? Se näyttää hyvältä palikalta.
Aurinkopaneelin Wattejä helposti vertaa verkkosähköön. 100W paneelista en ole koskaan saanut mitattua 90W tehoa edes suoraan aurinkoon suuntimalla. Pilvisenä päivänä tuotto voi olla 10W.
Jos paneeli on kiinteästi asennettu, se ei tuota sitä maksimitehoa kuin jokusen tunnin keskellä päivää. Näistä syistä paneeli kannattaa ylimitoittaa samalla vaivalla.
Tuo suksiboksiin kiinnitys onkin aika nerokas. Jos boksin kannen saa tukevasti lukittua auki, ettei tuuli vie. Laitahan kuvia, jos päädyt asentamaan.
-
@Petrooli: "Rinnankytkennässä on tärkeää että akut ovat samankokoiset
ja samanikäiset."
-Ei ole. Tärkeää on lepojännitteitten yhtäsuuruus. (kaikissa kyseeseen tulevissa
lämpötiloissa) Koko, fyysinen tai Ah-määrä, ei sitä ratkaise, ei myöskään saman-
ikäisyys sinänsä. Akkujen (alkuperäinen) identtisyys ja yhteinen käyttöhistoria
on joissain kaupallisissa sovelluksissa katsottu riittäväksi takeeksi kun syyt
rinnankytkentään ovat olleet merkittävät, silloinkin vain paremman puutteessa.
(Tätä käsittelin tarkemmin ketjussa "12v. Akkujen Rinnakkaiskytkentä" vast. #63)
Tämä edellämainittukin pätee lähinnä vain kun akkuja on tarkoitus myös
kuormittaa yhdessä. Silloin kun yksi akuista on käynnistysakku ja toinen/muut
asuntoakkuja niin silloin näkisin tarpeelliseksi kummallekin olla oma syöttöpiiri
(=hakkuri) mutta sellaisella ohjauksella joka antaa latausprioriteetin käynnistys-
akulle. Mutta vain ylläpitoon.... miettikääpä milloin ja missä tilanteessa tulisi
tarpeelliseksi muu starttiakun lataus. Jos starttiakulla vain startataan ja sen
jälkeen generaattori tekee tehtävänsä niin terveellä akulla tuon pitäisi riittää.
Jos starttiakkua kuormitellaan muulloin, kone seisahduksissa, niin eikö ratkaisua
pitäisi hakea siitä että tuo muu kuormitus pyrittäisiin siirtämään asuntoakulle.
(Tai hupiakulle(?) jos jollain sellainen todella olisi)
Ai niin, se diodijuttu.... eiköhän se parempi ole kuin ei mitään. Jos
diodeitten kynnysjännite on huomioitu latausjännitteessä niin yhä parempi.
Vaihtokytkintäkään en täysin tyrmäisi jos sitä käyttää ymmärtävä ja huolehtiva
ihminen. Varsinkin jos starttiakku on (jonkin erehdyksen seurauksena?) purkautunut
ja aurinkopaneeli on ainut virtalähde niin onhan sillä silloin etunsa.
"Yleensäkin syväpurkaukset vähentävät akun elinikää rajusti."
- Tämä jäi ainoaksi mikä vastaus #11:ssa pitää yksiselitteisesti paikkansa.
-
Maakkoselle: Tuolta olen hankkinut itse aurinkosähkö juttuja, myös sen katonläpivienti osan.
http://www.aurinkosahko.net/category/6/varusteet--kiinnikkeet--liittimet
-
Tämä hoituu diodeilla, ettei tarvitse rinnankytkeä. Vai miten itse asian hoitaisit?
Muistanet myös että diodiin jää aina se 0.6V jännitehäviö, jolla juurikin lyijyakkujen latauksessa saattaa olla ratkaiseva merkitys, kuinka täyteen nuo akut ylipäätään latautuvat ??? Siksi itse ainakin suosisin näissä jännitehäviöttämiä, erilaisia rele-ratkaisuja Thumb
-
@Petrooli: "Rinnankytkennässä on tärkeää että akut ovat samankokoiset
ja samanikäiset."
-Ei ole. Tärkeää on lepojännitteitten yhtäsuuruus. (kaikissa kyseeseen tulevissa
lämpötiloissa) Koko, fyysinen tai Ah-määrä, ei sitä ratkaise, ei myöskään saman-
ikäisyys sinänsä. Akkujen (alkuperäinen) identtisyys ja yhteinen käyttöhistoria
on joissain kaupallisissa sovelluksissa katsottu riittäväksi takeeksi kun syyt
rinnankytkentään ovat olleet merkittävät, silloinkin vain paremman puutteessa.
(Tätä käsittelin tarkemmin ketjussa "12v. Akkujen Rinnakkaiskytkentä" vast. #63)
Tämä edellämainittukin pätee lähinnä vain kun akkuja on tarkoitus myös
kuormittaa yhdessä. Silloin kun yksi akuista on käynnistysakku ja toinen/muut
asuntoakkuja niin silloin näkisin tarpeelliseksi kummallekin olla oma syöttöpiiri
(=hakkuri) mutta sellaisella ohjauksella joka antaa latausprioriteetin käynnistys-
akulle. Mutta vain ylläpitoon.... miettikääpä milloin ja missä tilanteessa tulisi
tarpeelliseksi muu starttiakun lataus. Jos starttiakulla vain startataan ja sen
jälkeen generaattori tekee tehtävänsä niin terveellä akulla tuon pitäisi riittää.
Jos starttiakkua kuormitellaan muulloin, kone seisahduksissa, niin eikö ratkaisua
pitäisi hakea siitä että tuo muu kuormitus pyrittäisiin siirtämään asuntoakulle.
(Tai hupiakulle(?) jos jollain sellainen todella olisi)
Ai niin, se diodijuttu.... eiköhän se parempi ole kuin ei mitään. Jos
diodeitten kynnysjännite on huomioitu latausjännitteessä niin yhä parempi.
Vaihtokytkintäkään en täysin tyrmäisi jos sitä käyttää ymmärtävä ja huolehtiva
ihminen. Varsinkin jos starttiakku on (jonkin erehdyksen seurauksena?) purkautunut
ja aurinkopaneeli on ainut virtalähde niin onhan sillä silloin etunsa.
"Yleensäkin syväpurkaukset vähentävät akun elinikää rajusti."
- Tämä jäi ainoaksi mikä vastaus #11:ssa pitää yksiselitteisesti paikkansa.
Hyvin kirjoitettua tekstiä. Asiassa ei mitään uutta.
-
Minä en ainakaan laita kahta erisuuruista akkua suoraan rinnan ilman erotinrelettä, diodia tai vaihtokytkintä.
Onneksi jokaisella on vapaus tehdä tässäkin asiassa miten parhaaksi näkee. Thumb
Seuraavaksi voisi siirtyä keskustelemaan siitä, voiko kaksi erisuuruista aurinkopaneelia liittää rinnan. Sarjaan ne ainakin voi kytkeä, jos säätimessä vaan riittää Ampeerit.
-
Minä en ainakaan laita kahta erisuuruista akkua suoraan rinnan ilman erotinrelettä, diodia tai vaihtokytkintä.
Kun tämä on rautalankaketju, niin minkäsmoinen peruste sinulla on tähän?
-
Kun tämä on rautalankaketju, niin minkäsmoinen peruste sinulla on tähän?
Aikaisemmin jo kerroinkin. Isompi akku ei lataudu koskaan täyteen. Pienempi akku purkautuu aikaisemmin. Jos toinen akku on ehtoo puolella, niin se ei varaudu koskaan täyteen, niin ei sitten varaudu se hyväkään akku. Kohta myös uusi akku on yhtä huono kuin se huonompikin. Huono seura huonontaa hyvänkin.
Otetaan esimerkiksi akku josta on kaksi kennoa mennyt keskenään oikosulkuun. Tuo akku ei voi varastoida kuin 5 * 2,1 V = 10,5 V jännitettä. Nyt jos tuollainen akku on ehjän akun kanssa rinnan kytketty, niin jänniteet tasaantuu. Voiko niiden yhteinen jännite olla täydet 12,8 V vai jotain muuta? Todennäköisesti jotain muuta. Eli ehjä akku ei ole koskaan täysi. Ei se ainakaan hyväksi sille ole. Thumbd
Aina on ohjeistettu että erisuuruiset akut syö toisiaan. Aina on neuvottu välttämään käyttämästä erisuuruisia akkuja rinnan. Mihin tuo vanha koettu viisaus olisi yht´äkkiä muuttunut? Minä en vaan usko tuohon, että ei olisi mitään väliä millaisia akkuja kytkee rinnan. Eikä minun ole pakko tuollaista soopaa uskoakkaan. Ainakaan omia akkuja en käy pilaamaan kytkemällä niitä miten sattuu rinnakkain.
Näin niinkuin rautalangasta.
PS. Se diodi, rele tai kytkin estää virran valumisen hyvästä akusta siihen huonoon, jolloin mahdollistuu sen täyttyminen kunnolla.
-
Jos toinen akku on ehtoo puolella, niin se ei varaudu koskaan täyteen, niin ei sitten varaudu se hyväkään akku.
- Akkujen kemioissa on riittävästi eroja aiheuttamaan sen että uudemman ja vanhemman akun
lepojännitteet ovat riittävän yhdenmukaiset menestykselliseen rinnankäyttöön, toisaalta
kahden samanikäisen ja yhtäsuuren lepojännitteet voivat erota katastrofiksi asti. Mittaus
kertoo tuon pienellä vaivalla, halpakin yleismittari riittää tähän hyvin. (Mm. tätä
kontrollia käsittelin mainitsemassani kirjoituksessa. Ehkä saattaisit harkita sen lukemista...?)
Otetaan esimerkiksi akku josta on kaksi kennoa mennyt keskenään oikosulkuun. Tuo akku ei voi varastoida kuin 5 * 2,1 V = 10,5 V jännitettä. Nyt jos tuollainen akku on ehjän akun kanssa rinnan kytketty, niin jänniteet tasaantuu. Voiko niiden yhteinen jännite olla täydet 12,8 V vai jotain muuta? Todennäköisesti jotain muuta. Eli ehjä akku ei ole koskaan täysi. Ei se ainakaan hyväksi sille ole.
- Otin vapauden tulkita että kaksi kennoa on sisäisesti oikosulussa, ei keskenään...?
Tuota tarkoittanet?. Eli olet ymmärtänyt asian oikein; akuilla on nyt eri lepojännite
ja syntyy tasausvirta. Viallinen akku purkaa sen toisenkin. Tässä on asian ydin, ei
siinä kumpi akku on suurempi, uudempi, enemmän sitä tai tätä. Vain lepojännite tietyssä
varaustilassa (tässä voi sallia hieman marginaalia) ja lämpötilassa. Näiden ehtojen
täyttyessä silläkään ei ole väliä mikä aiheuttaa lepojännitteen eron tai yhtäsuuruuden.
Minä en vaan usko tuohon, että ei olisi mitään väliä millaisia akkuja kytkee rinnan.
- Oikein, sillä on paljon väliä, se on todennettavissa ja se kannattaa todentaa.
Juuri siitä aikoinaan kirjoitin.
Pidämmehän kaikki mielessä myös sen että startti- ja asuntoakuilla on eri tarkoitus
ja haluamme niiltä eri asioita. Niiden kuuluukin "elää eri elämää", ei rinnankytkettynä.
-
Tilasin kuitenkin tuon Suomi100-paneelin, oli siinä hinta suhteessa niin paljon halvempi.
Tämän kaveriksi jos hankkisi n. 100ah akun, mitä merkkiä suosittelette? Varmaankin AGM kannattaa olla?
Mielellään sellainen, että kestäisi vaikka kymmenen vuotta, käyttöä varmaankin kuukauden verran per vuosi.
-
No jos nyt sukelletaan askelen syvemmälle, on noilla eri akuilla erilaiset sisäiset vastukset niiden erilaisuudesta johtuen, on se sitten koko-, ikä-, tyyppi-, tai mikä muu tahansa ero ikinä onkaan. Jokainenhan niistäkin kuitenkin on oma yksilönsä. Nyt rinnakkain ladatessa idealitilanteessa sen laturin tuottama virta jakautuu 50/50 ja näin molemmat akut lataantuvat ja saavuttavat sen oman täyden akun jänitetasonsa. Mutta nyt kun nuo akut ovatkin erilaisia, niin se virta ei enää jakaannukkaan näin, vaan toinen noista saakin esim. 80% sen laturin virrasta, toisen saadessa enää vaivaiset 20%. No lienee sanomattakin selvää että tuo toinen lataantuu tällöin nopeammin ja nyt jos lisäksi sen täyden akun jännite on karvan matalampi, niin kahta suuremmalla innolla se leikkaa sitä latausvirtaa pois tuolta toiselta ja näin se toinen jää ikuisesti hieman vajaaksi. Ja ei, tähän ei auta ei releet, ei diodit, eikä mikään muukaan viritys. Ainoastaan se jos jos noilla molemmilla on omat laturinsa, mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Mutta kun tähän kahdennettuun laturiin ei useinkaan haluta mennä, niin siksi valitaan ne akut mahdolisimman samanlaisiksi jotta em. ilmiötä ei koskaan pääsisi tapahtumaan 8)
No nyt kun ne akut on sitten ladattu ja laturi irroitetaan, palaavat akut siihen omaan lepojännitteeseensä, josta ne sitten pikkuhiljaa purkautuvat hyvin hitaasti ihan isekseenkin omien sisäisten ominaisuuksiensa johdosta. Ja jälleen jos akut ovat vielä tässäkin vaiheessa rinnan kytketyt, niin se heikompi, huonompi, tai muuten vaan ominaisuuksiltaan ei-niin-hyvä purkaa sen paremmankin siinä itsensä ohessa nopeammin. Tai vaikka se itse ei edes purkautuisi, riittää sen matalampi lepojännite kuitenkin purkamaan sen korkeamman akun lepojännitteen tälle alemmalle tasolle. Eli tuo parempi akku siis purkautuu, kunnes saavutetaan tuon akkuparin huonoin yhteinen piste. Vähän kuin ajettaisiin raiteilla, hitaampi ajaa edellä ja määrää molempien vauhdin. Ja juuri tätä ilmiötä puolestaan estetään noilla rele-systeemeillä, jolla nuo akut latauksen jälkeen irroitetaan toisistaan, kummallakin on se oma virtapiirinsä eikä ne ole missään tekemisissä enää toistensa kanssa ja näin se parempi akku saa ihan häiriöttä tosiaan olla se parempi 8)
Diodeja noissa erotuksissa ei useinkaan käytetä tai ainakaan ei kannata käyttää, sillä siihen diodiin jää aina se 0.6V jännitehäviönsä. Ja jos se on latauksessa, niin tällöin kumpikaan akku ei saavuta sitä maksimilataustaan laturin haistellessa sitä omaa jännitettään päätellessään akkujen varausta, eikä se osaa ottaa tuota diodin häviötä huomioon lainkaan. Tai vastaavasti purku-puolelle asennettuna noista akuista ei koskaan saataisi sitä täyttä napajännitettä vaan se on aina tuon samaisen diodin jännitehäviön verran pienempi. Tähän kun vielä lisätään akusta ulos otetut virrat, niin tuon diodin tehokesto pitäisi olla 0.6V x virta A = teho W, joten esim. 100W kuormalla (100W / 12V = 8,3A) tuon diodin pitäisi kestää jo (0.6V x 8.3A) 5W teho joka ei ole enää ihan pikkanen möntti sekään, jostain invertterin 1000W kuormista nyt puhumattakaan :-\
-
Tilasin kuitenkin tuon Suomi100-paneelin, oli siinä hinta suhteessa niin paljon halvempi.
Tämän kaveriksi jos hankkisi n. 100ah akun, mitä merkkiä suosittelette? Varmaankin AGM kannattaa olla?
Mielellään sellainen, että kestäisi vaikka kymmenen vuotta, käyttöä varmaankin kuukauden verran per vuosi.
Sanoisin akun käyttöiän määrää se miten sitä tyhjennetään. Kaikki akut kestää käyttöä jossa lataus on 50-100%, mutta aina kun akku menee tyhjäksi, käyttöikä lyhenee ja sen kapasiteetti eli 100AH tippuu esim 70Ah jne. Tärkeää on myös että latausta tulee mahdollisimman pian tyhjäyksen jälkeen ja kennostahan aina liruu jotakin virtaa tähän hommaan ja varsinkin auton seisoessa hoitaa akun kuntoa.
100€ agm akku kestää tälläista syväpurkua ehkä kymmenen kertaa, ja aurinkokennokäyttöö n tarkoitettu akku hinnaltaa tuplat, kestää näitä syväpurkuja mahdollisesti sata kertaa.
-
100€ agm akku kestää tälläista syväpurkua ehkä kymmenen kertaa, ja aurinkokennokäyttöö n tarkoitettu akku hinnaltaa tuplat, kestää näitä syväpurkuja mahdollisesti sata kertaa.
Mitä eroa siinä oikeassa aurinkokennoakussa on AGM akkuun verrattuna....?
-
Jonkun linkin jos saisi sopivaan akkuun, jos hinta olisi vaikka alle 200€, ja kapasiteetti n. 100ah.
Onko muita akkutyyppejä järkevää hankkia, kuin AGM?
Jos jollain olisi käytetty akku näillä spekseillä myytävänä, saa laittaa YV:tä.
-
Jonkun linkin jos saisi sopivaan akkuun, jos hinta olisi vaikka alle 200€, ja kapasiteetti n. 100ah.
Onko muita akkutyyppejä järkevää hankkia, kuin AGM?
Jos jollain olisi käytetty akku näillä spekseillä myytävänä, saa laittaa YV:tä.
Olisko tuossa sopiva:
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/megalight-170-ah-agm-akku
Oletko jo löytänyt sopivan lataussäätimen ? Esim: MPPT-tyyppistä.
MPPT-tekniikka (Maxiumum Power Point Tracking) tarkkailee siis jatkuvasti optimaalista latausja?nnitetta?, jotta paneeleiden kokonaisteho voitaisiin hyo?dynta?a? mahdollisimman hyvin.
Tuossa hyvää tietoa säätimistä.
http://www.reps.fi/datasheetsandmanuals/REPS-MPPT-lataussaadin-ABC.pdf
Tuolta löytyy hyviä vaihtoehtoja lataussäätimiksi:
http://www.aurinkopaneelikauppa.fi/epages/aurinkopaneelikauppa.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/20120903-11092-142553-1/Categories/Lataussaeaetimet
-
Mitä eroa siinä oikeassa aurinkokennoakussa on AGM akkuun verrattuna....?
Agm käsittääkseni tarkoittaa vain että nesteet on imeytetty lasikuituun, ja on siten ulospäin kaasuja tuottamaton ja käännettävissä kyljelleen.
Kutsun aurinkokennoakuiksi syväpurkuakkuja, jotka on tehty paremmin kestämään sitä tyhjäksi ajamista.
"Deep Cycle akku" kun laittaa googleen, löytyy tietoa syväpurkua kestävistä akuista, ja ne eivät ole käynnistysakkuja.
Omat testini olen tehnyt Snajder 100Agm akuilla ja BSB 120Ah akuilla.
Snajder ei täysin toivu tyhjiin purkamisesta, mutta syväpurkuakku pitää kapasiteettinsa.
Mutta kuten aiemmin viittasin, jos akkuja käyttää huolella, ei sitä syväpurkua tapahdu, eikä ole mitään syytä maksaa kalliista akusta.
Ite olen niin huoleton matkamies, että en reissussa jaksa akuista välittää.
-
Mutta kuten aiemmin viittasin, jos akkuja käyttää huolella, ei sitä syväpurkua tapahdu, eikä ole mitään syytä maksaa kalliista akusta.
Ite olen niin huoleton matkamies, että en reissussa jaksa akuista välittää.
Jos minä sijoittaisin 200 euroa akkuun, ostaisin mielummin kaksi kappaletta 100 Ah tavallista halpisakkua kuin yhden 100 Ah aurinkosähkölle tarkoitetun. Kun sinulla on reilusti akkukapasiteettia, niin sitä ei tarvitse purkaa niin tyhjäksi. Tavalliset starttiakuthan maksaa noin 1 euro/Ah. Erikoisakut monin kerroin.
Aihe on hiukan pompannut lähtötilanteen 27 Ah käytetyn akun halvalla lataamisen rautalankamallista.
-
Jos minä sijoittaisin 200 euroa akkuun, ostaisin mielummin kaksi kappaletta 100 Ah tavallista halpisakkua kuin yhden 100 Ah aurinkosähkölle tarkoitetun. Kun sinulla on reilusti akkukapasiteettia, niin sitä ei tarvitse purkaa niin tyhjäksi. Tavalliset starttiakuthan maksaa noin 1 euro/Ah. Erikoisakut monin kerroin.
Aivan, näinhän se menee. Mutta voihan sitä ylimääräistä vaivattomasti hankittua nappulaa laittaa vaikka akkuihinkin. ;D
-
Jos minä sijoittaisin 200 euroa akkuun, ostaisin mielummin kaksi kappaletta 100 Ah tavallista halpisakkua kuin yhden 100 Ah aurinkosähkölle tarkoitetun. Kun sinulla on reilusti akkukapasiteettia, niin sitä ei tarvitse purkaa niin tyhjäksi. Tavalliset starttiakuthan maksaa noin 1 euro/Ah. Erikoisakut monin kerroin.
Aihe on hiukan pompannut lähtötilanteen 27 Ah käytetyn akun halvalla lataamisen rautalankamallista.
Mulla ei ainakaan mahdu autoon kuin yksi akku...
Se nyt on ihan tavallinen halpis vesiakku 185 Ah. Vapaa-ajan akku malliltaan. En ehdoin tahdoin asentaisi starttiakkua, joka on jotakuinkin saman hintainen, elikä 200€
-
Mulla ei ainakaan mahdu autoon kuin yksi akku...
Se nyt on ihan tavallinen halpis vesiakku 185 Ah. Vapaa-ajan akku malliltaan. En ehdoin tahdoin asentaisi starttiakkua, joka on jotakuinkin saman hintainen, elikä 200€
Jos on tolokku invertteri, starttiakusta on hyvä haukata evästä. :D
-
Jos minä sijoittaisin 200 euroa akkuun, ostaisin mielummin kaksi kappaletta 100 Ah tavallista halpisakkua kuin yhden 100 Ah aurinkosähkölle tarkoitetun. Kun sinulla on reilusti akkukapasiteettia, niin sitä ei tarvitse purkaa niin tyhjäksi. Tavalliset starttiakuthan maksaa noin 1 euro/Ah. Erikoisakut monin kerroin.
Aihe on hiukan pompannut lähtötilanteen 27 Ah käytetyn akun halvalla lataamisen rautalankamallista.
Hyvää on kuitenkin se, että lähtötilanne on tämänkin höpinän jälkeen muuttunut aika järkeviin mittoihin. 27Ah ja pikkukenno vaikka sitten johonkin muuhun puutarhavalokäyttöö n.
Vähän tätä olen yrittänyt omissa viesteissäni muistuttaa, että ei tähän yhtä oikeaa vastausta ole.
Jos tavoite on kuitenkin 10V toiminta-aika, niin sitä ei taida halpisakuilla saavuttaa. Kahdessa halpisakussa ei ole yhtään enempää kapasiteettia käytössä, siksi että niitä ei saa purkaa tyhjäksi, jos aikoo ne pitää hengissä. Halpisakku on kuitenkin helppo korvata, jos sattuu menemään huonoksi, ettei se sen huonompi vaihtoehto ole.
Aivan, näinhän se menee. Mutta voihan sitä ylimääräistä vaivattomasti hankittua nappulaa laittaa vaikka akkuihinkin. ;D
Sitähän voisi rakennuttaa vaikka kirkon takapihalle, kun säästää akuissa ja pysyy kaukolämmön piirissä. ;) Ei huono ajatus eläkepäiville. Kiitos ;)
-
Mulla ei ainakaan mahdu autoon kuin yksi akku...
Se nyt on ihan tavallinen halpis vesiakku 185 Ah. Vapaa-ajan akku malliltaan. En ehdoin tahdoin asentaisi starttiakkua, joka on jotakuinkin saman hintainen, elikä 200€
Tuossa vastaavanhintainen agm
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/megalight-170-ah-agm-akku
-
^
Mikä tuosta AGM akusta tekee paremman, kuin mun vapaasti hengittävästä vesiakusta...?
-
Tuossa vastaavanhintainen agm
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/megalight-170-ah-agm-akku
Tuossahan olisi edullisia AGM-akkuja. Olisivat just passelit korvaamaan veneestäni nyt 11 vuotta palvelleet Bochin 170 Ah Starttiakut. Minulla on niitä kaksi kappaletta hupiakkuna ja hyvin ovat kestäneet, vaikka välillä liukuvassa veneessä saavatkin melkoisia tärskyjä. Kestäisiköhän tuollaiset Megalight-merkkiset akut pidempään?
-
Minulla halpisakkujen saattohoitola auton vieressä vain kasvaa, nyt lienee 5 x 100Ah akkuja. Hyvin talvehtineita, 12,5V näyttää. Mutta yhteinen kapasiteetti jää alle sadan, jos niitä käyttämään alkaa.
-
Kärkkäisen akun katsoin, mutta tuolla hinnalla tuo ah-määrä ja vieläpä AGM, ei oikein vakuuta. Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa.
Pitäisikö siis unohtaa vaan AGM, ja ostaa "ei AGM" vapaa-ajan akku?
Tälläisen saisi esim Puuilosta 100ah 99€. Laadusta ei tietenkään muuta kun toivoa parasta.
-
Kärkkäisen akun katsoin, mutta tuolla hinnalla tuo ah-määrä ja vieläpä AGM, ei oikein vakuuta. Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa.
Pitäisikö siis unohtaa vaan AGM, ja ostaa "ei AGM" vapaa-ajan akku?
Tälläisen saisi esim Puuilosta 100ah 99€. Laadusta ei tietenkään muuta kun toivoa parasta.
Jos sinulla on noin vähän sitä käyttöä, eikä esim lämmitys ole tuosta akusta kiinni, niin ei kovin isoa vahinkoa synny halvan akun nuupahtaessa.
Itse en saa noita halvempia akkuja kestämään montaa vuotta, mutta ne on myös kovassa yleiskäytössä auton lisäksi, tarvittaessa sähköperämoottoria ja jääkaappia mökillä jne, 100W kennojen perässä.
-
Eräs akkuliikkeen myyjä kertoi akun laadun tunnistettavan painosta. Painavampi parempi. Esitteli vielä halkileikkausta halpisakusta ja laatuakusta. Eron huomasi.
-
Nyt kun aloin näitä miettimään, niin laitan systeemiin vielä lisäksi kompressorikylmälau kun, Waeco cdf18. Eli systeemiin tulee 100w paneeli, 10a lataussäädin, kylmälaukku koko ajan käymään, ja läppärin laturi satunnaisesti 150w invertterin kautta.
Tälle systeemillä akuksi kokeilen nyt 100ah edullista vapaa-ajan akkua, katsotaan miten kestää.
Miten muuten akun säilytys, täyteen ladattuna ja huoneenlämmössä? Akku on völillä
käyttämättä ehkä puolikin vuotta.
-
Tuossa vastaavanhintainen agm
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/megalight-170-ah-agm-akku
Mikäs tällainen Winmaxx akku oikein on alkuperältään...?
Alkoi kiinnostaa, mutta sitä ei Google ainakaan tunne muuta kuin Kärkkäisen tuotteena.
Tarkoittaako tuo Megalight yleisnimityksenä vapaajanakkua?
-
Mikäs tällainen Winmaxx akku oikein on alkuperältään...?
Alkoi kiinnostaa, mutta sitä ei Google ainakaan tunne muuta kuin Kärkkäisen tuotteena.
Tarkoittaako tuo Megalight yleisnimityksenä vapaajanakkua?
Nuo ei ole ainakaan mitään perinteisiä laatuakkujen nimiä. Akut on just sellaisia mitälie-akkuja, joita halvalla myydään.
Jos nuo olisi jotain laatumerkkejä, niin autotehtaat varmaan käyttäisi niitä ensiasennusakkuina.
-
Onko Vartan akuista kokemusta? Kyseiseltä merkiltä saisi 100ah:n 130€:llä, ja 80ah:n alle satasella.
-
Miksi autotehtaat käyttäisivät "laatuakkuja"? Käyttävät niitä halvinpia mitkä kestävät takuuajan. Ja voihan niitä muutaman vaihtaa takuunakin kun tuotannossa on säästynyt.
Jos kokemuksia kunnon akuista haluaa, kannattaa kysyä niiltä jotka käyttävät akkuja varavoimana puhelin yms järjestelmissä.
-
Itse olen huolettomalla käytöllä saattohoitoon laittanut;Bannerin,Hankookin ja Vartan akkuja. Nyt käytössä on Victron.
Merkillä nyt tuskin suurta merkitystä on mutta käyttötarkoitukseen tarkoitetulla on.
Jos hinnasta ei ole niin nuukaa niin.
Esim: http://www.greenfuture.fi/index.php?cPath=25_53&osCsid=h3uuaeqqend8ug4k0tk30maet6
-
Huolettomalla käytöllä saa ratakiskonkin rikki.
-
Eräs akkuliikkeen myyjä kertoi akun laadun tunnistettavan painosta. Painavampi parempi. Esitteli vielä halkileikkausta halpisakusta ja laatuakusta. Eron huomasi.
Vaikuttaa poliitikon mainospuheelta....
-
Miten muuten akun säilytys, täyteen ladattuna ja huoneenlämmössä? Akku on völillä
käyttämättä ehkä puolikin vuotta.
Waeco kuluttaa noin 1Ah tunnissa, eli kahdessa vuorokaudessa 50Ah, paljon enempää 100Ah halpisakkua ei kannata purkaa.
Jos on aurinkoinen keli ja kenno auringossa, siitä tietysti lisää peliaikaa, parhaimmillaan juuri sen mitä Waeco kuluttaa.
Akut kannattaa aina pitää täytenä jos mahdollista, myös säilytyksessä. Jos auto on parkissa valoisassa paikassa kenno kyllä pitää akusta huolen.
Jos akun ottaa irti, pieni ja halpa älylaturi kannattaa pitää kiinni akussa säilytyksen ajan. Säätää itse latauksen tarvittaessa.
-
Vaikuttaa poliitikon mainospuheelta....
Voithan ostaa sen kevyen ja halvan akun.
-
Eräs akkuliikkeen myyjä kertoi akun laadun tunnistettavan painosta. Painavampi parempi. Esitteli vielä halkileikkausta halpisakusta ja laatuakusta. Eron huomasi.
Olen kuullut akkukauppiaalta samaa viestiä. Ennen kennot oli paljon paksumpia, eli painavampia. Akuthan kesti vuosia ja niitä kannatti jopa huollattaa. Nykyisiä akkuja ei edes huolleta. Nykyakut eivät enää hiivu iän mukana, vaan sanovat sopimuksensa irti ennakkoon varoittamatta. Akut kestää minkä kestää ja sitten joku levy irtoaa tai vääntyy ja akku menee pilalle.
Miten muuten akun säilytys, täyteen ladattuna ja huoneenlämmössä? Akku on völillä
käyttämättä ehkä puolikin vuotta.
Minä lataisin täyteen ja säilyttäisin viileässä. Pari kertaa talvessa ylläpitolatausta. Jos aurinkopaneeli on kytkettynä akkuun, niin ylläpitolataukseksi riittää pari kertaa lumien putsaus paneelin päältä.
En tiedä mistä johtuu, mutta veneen, vaunun ja autojen akut minulla on ajoneuvoissa paikoillaan kesät talvet. Hyvin kestävät. Pari akkua minulla on tavannut seisoa tuossa autotallin lattialla lattialämmityksen päällä. Ne ei tunnu kestävän kovinkaan kauaa tikissä, vaikka niitä välillä älylaturilla herätteleekin. Akku toimii kun sitä käyttää.
-
Olen kuullut akkukauppiaalta samaa viestiä. Ennen kennot oli paljon paksumpia, eli painavampia. Akuthan kesti vuosia ja niitä kannatti jopa huollattaa. Nykyisiä akkuja ei edes huolleta. Nykyakut eivät enää hiivu iän mukana, vaan sanovat sopimuksensa irti ennakkoon varoittamatta. Akut kestää minkä kestää ja sitten joku levy irtoaa tai vääntyy ja akku menee pilalle.
Sama se on, onko halpa vai kallis akku...
Uskoisin jopa, että halvemmista löytyy enemmän niitä vähemmän levyjä/kenno akkuja.
Mitä pienempi akku ja mitä enemmän ämpäreitä, sitä enemmän levyjä.
-
Olen kuullut akkukauppiaalta samaa viestiä. Ennen kennot oli paljon paksumpia, eli painavampia. Akuthan kesti vuosia ja niitä kannatti jopa huollattaa. Nykyisiä akkuja ei edes huolleta
En tiedä mistä johtuu, mutta veneen, vaunun ja autojen akut minulla on ajoneuvoissa paikoillaan kesät talvet. Hyvin kestävät. Pari akkua minulla on tavannut seisoa tuossa autotallin lattialla lattialämmityksen päällä. Ne ei tunnu kestävän kovinkaan kauaa tikissä, vaikka niitä välillä älylaturilla herätteleekin. Akku toimii kun sitä käyttää.
Niissähän luki enne jotta HUOLTOVAPAA. Thumb
lämpimässä säilytyksestä akut ei taida oikein tykätä. :'(