Kirjoitti: Wiki - 18.03.2016 kello on 20:44
Käyttö omakotitalon ja kesämökin peruskäyttöä; maa-ainesten kuljetusta, lautojen ym puutavaran kuljetusta, klapien kuljetusta mökiltä kaupunkiin, ajettavan ruohonleikkurin siirtoa, oksien/risujen kuskausta jne. Käyttöä kesällä on viikoittain, syksyllä ja talvella noin kerran kuussa. Normaalisti ajomatkat ovat lyhyitä (mökille 25km kotoa).
Veturina toimii pääasiassa Renault Master (2,5), jolla saa vetää 2.000 kg vaunua.
Kannattaako edes harkita näitä halpiskärryjä esim. Karhu M (297*147cm), Gansi-kuomulla tarjouksessa 1390 €. Karhu on AKUn halpamerkki, joka on Suomessa koottu pulteilla ja niiteillä ei hitsaamalla.
Vastaavan kokoinen AKUn nimellä myytävä kärry maksaisi kuomun kanssa n. 2000€, samoin Muuli ja JC Trailer (taitaa olla sama kärry vain teippaus eri, tehtyinä Keskolle ja S-kaupoille). Etelä-Pohjanmaalla näyttäisi olevan melkein joka kylässä kärryvalmistaja, joilla hinnat suoraan valmistajilta muutaman satasen noiden ketjumerkkien alle. Esim. Tekno, Paku, JT, AK, Te-Ho.
Onko kuomujen kestävyydessä eroa (Jaxal/Gansi/Juncar)?
Mitä merkkiä suosittelettä ja mistä pitää pysyä kaukana?
Kirjoitti: Ossi66 - 18.03.2016 kello on 20:52
Ajattelin korvata 30-vuotta vanhan omavalmisteperäkärr yn (280*140cm) uudella. Suunnitelma on hankkia yksiakselinen kärry, jonka lavakoko n. 300*150 cm, varustuksena kippi ja kuomu (n. 100cm korkea).
Käyttö omakotitalon ja kesämökin peruskäyttöä; maa-ainesten kuljetusta, lautojen ym puutavaran kuljetusta, klapien kuljetusta mökiltä kaupunkiin, ajettavan ruohonleikkurin siirtoa, oksien/risujen kuskausta jne. Käyttöä kesällä on viikoittain, syksyllä ja talvella noin kerran kuussa. Normaalisti ajomatkat ovat lyhyitä (mökille 25km kotoa).
Veturina toimii pääasiassa Renault Master (2,5), jolla saa vetää 2.000 kg vaunua.
Kannattaako edes harkita näitä halpiskärryjä esim. Karhu M (297*147cm), Gansi-kuomulla tarjouksessa 1390 €. Karhu on AKUn halpamerkki, joka on Suomessa koottu pulteilla ja niiteillä ei hitsaamalla.
Vastaavan kokoinen AKUn nimellä myytävä kärry maksaisi kuomun kanssa n. 2000€, samoin Muuli ja JC Trailer (taitaa olla sama kärry vain teippaus eri, tehtyinä Keskolle ja S-kaupoille). Etelä-Pohjanmaalla näyttäisi olevan melkein joka kylässä kärryvalmistaja, joilla hinnat suoraan valmistajilta muutaman satasen noiden ketjumerkkien alle. Esim. Tekno, Paku, JT, AK, Te-Ho.
Onko kuomujen kestävyydessä eroa (Jaxal/Gansi/Juncar)?
Mitä merkkiä suosittelettä ja mistä pitää pysyä kaukana?
Tuolla perusteluita sanoisin, unohda halpaversiot ja laita jarrullinen. Maa-aineksilla ja puukuormilla lastattuna painot on aina toisella tonnilla.
Kirjoitti: 88k5 - 18.03.2016 kello on 21:25
Puukuormiin ja muihinkin nyytteihin mitä perushenkilö autolla saa nyhtää (1.5-1.8tn) on ollut passeli lainavehe tuo IKH:n kuomullinen (+40cm korolaidat)
(http://www.ikh.fi/images/wwwkuvat/Tuotekuvat/TPV8035JLK_S_3_web.jpg)
http://www.ikh.fi/Kuomulliset_peravaunut/TPV8035JLK_PERAVAUNU_350X180X35_1875KG_KUOMU_125CM
..joskin tuo on aika "nypyttäjä" tyhjänä hlöautonperässä. Jotenki tuntuu, että vielä noilla korokelaidoilla painopiste korkealla, eikä aisakaan ole pitkä, ja tuntuu aisapainoa olevan reilusti. Matkailuautoon ei saamaa vaikutusta..
Toisaalta mieluummin laitan oman kuomullisen Juhdan (300x133x90) kevytkärryn mööpelinhakureissul le kun kevyen tunnoton hlöauton perässä. Isossa autossa sillä ei niin vaikutus..
Kirjoitti: Wiki - 18.03.2016 kello on 22:02
Tuolla perusteluita sanoisin, unohda halpaversiot ja laita jarrullinen. Maa-aineksilla ja puukuormilla lastattuna painot on aina toisella tonnilla.
Tarkoitus on pysyä lain sallimissa massoissa ja sitä paitsi nykyään ainakin täällä Porissa hiekkaa/mursketta/multaa myydät liikkeet on niin fiksuja että kuormaajan vaaán mukaan lastaavat vain sallitun kuorman jarruttomiin kärryihin. Jos tarvitsen multaa tai hiekkaa enemmän se tuodaan kuorma-autolla.
Puukuormat on kuivaa puuta, lukuunottamatta painekyllästettyä puutavaraa. Kun kuljetusmatkatkin on lyhyitä, 5-10 km, puutavaraliikkeisii n voi tarvittaessa tehdä parikin reissua.
Jarrullinen vaunu vaatii katsastuksen joka toinen vuosi. Jos tarvetta on jarrulliselle kärrylle niitä saa vuokrattua satunnaiseen tarpeeseen niillä rahoilla, jotka katsastuksista säästyy.
Jarrulliset ja telikärryt ei tule kysymykseen. Telikärryä on vaikea käsitellä kotipihan nurmikolla tai mökin piha-alueella, joka on epätasainen hiekka-alusta puunjuurineen tai nurmikkoa.
Kirjoitti: JariS - 18.03.2016 kello on 22:07
http://www.nettivaraosa.com/kuljetuskalusto/1649238#yritys=jtmotors
PRO -malleissa on hitsaamalla kasattu ja kuumasinkitty runkokehä, tosin laidat ja muut on pulteilla kiinnitetty, hintaisekseen hyvin varusteltu , valmiiksi rekisteröity ja jopa kuomu asennettuna, kärryt myydään yleensä kuomu irrallaan. Autokangas näytti Porissa myyvän.
Minä hänelle kärryjä silloin valkkasin ja tätä suosittelin kun oli jälleen myyjäkin lähistöllä, mut maku asioita......nuo karhut on aika karun näköisiä, osa pohjaakin on ohutta pelliä, vissiin käytetty samaa pohjalevyä joka mallissa, joten isommissa on pitänyt jatkaa pellillä....
Kovin on kilpailtua tuo edullisten kärryjen myynti, joten isoja eroja ei ole, kannattaa käydä tutustumassa muutamaan eri merkkiin jos vaan suinkin on mahdollista.
Pitkä ja korkea kuomu on raskas käsitellä, vaikka niissä on jousikevennys.
Kirjoitti: pamaus - 18.03.2016 kello on 22:09
http://www.nettivaraosa.com/kuljetuskalusto/925099
Juuri vedin Katinkultaan ei ongelmia, täysin eleetön perässä, kippi kahdella kaasujousilla.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458331813.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1458331832.jpg)
Kirjoitti: HiTec - 18.03.2016 kello on 22:16
Kirjoitti: tsahkali - 19.03.2016 kello on 10:01
Kaverilla on joku kotimainen, telillä. Vaihdoin siihen jouset ja nyt kulkee puuta enemmän kuin laki sallii.
Kuomujen käsittely on helppoa, kun nykyisissä on kaasujouset.
Kirjoitti: Oulaa - 19.03.2016 kello on 11:08
Halvimmasta päästä olevat kärryt kun kuormasi moottoripyörällä (300kg) pikkusen epäkeskeisesti jopa runko antoi periksi niin paljon
ettei kuomu mennyt kunnolla kiinni :o
Jätimpä vielä toistaiseksi ostamatta kun olen saanut rautakauppaostoksil leni kaupasta kärryn lainaksi .
Meneehän siinä tupla matka kun joutuu kärryn palauttamaan heti samana päivänä.
Kirjoitti: Yrjö - 19.03.2016 kello on 14:21
Jos nyt ostaisin, valitsisin painavan, kastamalla sinkityn, jossa ei ole käytetty sähkösinkittyjä pultteja. Valot pitäisi olla hyvin suojatut, kuomu korkea/tukeva.
Suosikkimerkkiä mulla ei oo. :(
Kirjoitti: Wiki - 19.03.2016 kello on 16:57
Näyttäisi olevan sama minkä merkkisen kärryn valitsee. Väärän valinnan tekee joka tapauksessa. Kaikki ne tuossa keskustelussa on haukuttu vuoronperään. ;D
Kaksi koulukuntaa näyttä olevan kokoonpanon osalta. Toiset eivät hyväksy lainkaan pultti/niittikiinnityksiä vaan kokonaan pitäisi olla hitsaamalla tehty.
Kirjoitti: Aakku - 19.03.2016 kello on 17:23
Mun kärry on korkealaitainen, jotta saa röhnät pysymään lavalla. Siksi lisälaidat.
Mahdollisuus ottaa takalaita auki yhdessä, tai kahdessa osassa. Hyvä pitkälle tavaralle.
Matalampi kuomu vastaavasti, jotta kevyempi käsitellä. Paljon sopusuhtaisempi, kuin matalat laidat ja korkea kuomu.
Kuomu jousilla, niin eipähän kuoleennu pumput.
Kippi ja oikea sisäkorkeus mahdollistaa moottoripyörän lavalle ajon.
Muuta kuormaa kestää reilu 500kg ja pitkää lautatavaraa päädyt poistettuna.
Lehtijouset. Ei pompota tyhjänäkään.
Yksiakselinen, jotta on helppo käännellä lastattuna, eikä vie hyötykuormasta kiloja.
Nokkapyörä helpottaa käsittelyä.
Eipä juuri ruostetta 15 käyttövuoden ajalta. Hapertuneet renkaat vaihdettu ja laakerit kerran rasvattu. Kuomu kuin uusi.
Yksinkertainen paljon valmistettu Muuli. Varsinainen perävaunujen Tojota.
(http://karavaanari.org/kuvat/1458400230.jpg)
Kirjoitti: JariS - 19.03.2016 kello on 17:26
Kelkka-lehden foorumia tässä lueskellut. Yli 70sivua peräkärryistä.Jep, näinhän se on, jos nyt itselle kärryä laittaisin, toden näköisesti ostaisin pulteilla kasaan kyhätyn, ihan parinsatasen säästön vuoksi, tutuilla on noitakin , eivätkä ole matkalle jääneet, tuossahan Aakun kuvassa yhdet suosituimmista pulttikasatuista, sivurunkokin särmätty laidasta, joten ei ole turhaa painoa.
Näyttäisi olevan sama minkä merkkisen kärryn valitsee. Väärän valinnan tekee joka tapauksessa. Kaikki ne tuossa keskustelussa on haukuttu vuoronperään. ;D
Kaksi koulukuntaa näyttä olevan kokoonpanon osalta. Toiset eivät hyväksy lainkaan pultti/niittikiinnityksiä vaan kokonaan pitäisi olla hitsaamalla tehty.
Jos sysi p@skoja olisivat, niin kai olisivat lailla kieltäneet.
Kirjoitti: 88k5 - 19.03.2016 kello on 20:11
(http://karavaanari.org/kuvat/1458410359.jpg)
Meinannut jo pariin otteeseen myydä kärryn - viimeks yks kelkkailija olis halunnut. Kippaava, takalauta ramppi, teleskooppiaisa 1m venytyksellä - kulkee 6m IV-kanavakin kyydissä ilman perälippua.. Aito hitsattu ja uppokastamalla galvanoitu rungollinen kärry. Lisälaidat pitäis kantata, niin sais vielä sisäkorkeutta 1.3m. Kuomu, lisälaidat 40cm ja veneenkuljetusvarus teet olleet otteessa alusta asti..
Kirjoitti: HiTec - 19.03.2016 kello on 21:07
Joissain kärryissä on nykyään 'peltiaisoja', jotka ei oikein herätä luottamusta. Yx rytkäsy ja iso kuorma....No pelkkä kantattu peltihän se aisa on tuossa JT:kin, mutta niin vaan on kestänyt "pienoiset" ylikuormatkin mukisemati 8)
Ainoa mutti on sen aisan ja kipin kiinnittävän poikkipalkin välinen liitos. Tuossa kärryssä kun on kuormaa päällä ja vetäset sillä hidastepaakkuun, niin koko kärryn massahan heilahtaa auton eturenkaiden ja takarenkaiden ylittäessä tuon paakun. Ainut joka tuota kippiä kiinni tuossa heilahduksessa pitää on tuo poikkipalkki = melkoiset kuormat juurikin tuossa liitoksessa. 1. versiossa tuosta palkista sekin oli vain pellin pääty ja 2. vahvistetussa versiossa palkin päätyyn on leikattu muoto, joka menee tuonne aisapokkauksen sisään. Itselläkin tuo 1. repesi ja takuuseen tuli postissa 2. versio, joka sitten onkin jo jokusen vuoden kestänyt moitteetta Thumb
Kirjoitti: Petrooli - 19.03.2016 kello on 22:34
http://www.nettivaraosa.com/kuljetuskalusto/1674763
Se on siitä kiva, kun viskelee klapeja kyytiin, niin ne ei sitä mukaa tippuile toiselta puolelta maahan. Lisäksi moottoripyörä ja tourinki moottorikelkka mahtuu tuulilaseineen reilusti kyytiin.
Vuonna 2007 ostin JT-Trailerin 300 cm pitkän kuomukärrin. Talonrakennuksen logistiikka hoidettiin sillä ja talvella sporttikelkan siirtelyt. Kärri oli ihan hyvä, niin uskalsin ostaa saman merkkisen mutta isomman tilalle. Entisestä kärristä sain myydessä 200 euroa vähemmän kuin olin siitä uutena maksanut. Eli kuuden vuoden rankka käyttö maksoi 200 euroa.
Kirjoitti: pamaus - 20.03.2016 kello on 06:56
Minä vaihdoin 2013 entisen kärryn tällaiseen JT-Trailerin kärryyn 50 cm korkealla laidalla.
http://www.nettivaraosa.com/kuljetuskalusto/1674763
Se on siitä kiva, kun viskelee klapeja kyytiin, niin ne ei sitä mukaa tippuile toiselta puolelta maahan. Lisäksi moottoripyörä ja tourinki moottorikelkka mahtuu tuulilaseineen reilusti kyytiin.
Vuonna 2007 ostin JT-Trailerin 300 cm pitkän kuomukärrin. Talonrakennuksen logistiikka hoidettiin sillä ja talvella sporttikelkan siirtelyt. Kärri oli ihan hyvä, niin uskalsin ostaa saman merkkisen mutta isomman tilalle. Entisestä kärristä sain myydessä 200 euroa vähemmän kuin olin siitä uutena maksanut. Eli kuuden vuoden rankka käyttö maksoi 200 euroa.
Katselin samaa. Valitsin Pakun noin 5 vuotta sitten, koska Pakussa silloin oli pyörän laakerointi parempi ja tupla kaasujouset kipissä.
Pakussa, Knott vesitiiviit huoltovapaat pyörän navat. Lisäksi nokkapyörä oli pakussa omalla "palkissa kiinni" JT:llä nokka pyörä kiinni tuossa koukkuosassa. Molemmat hyviä kärryjä. Tuossa oli ne asiat mikä minuun silmään otti kärryn ostovaiheessa.
Kirjoitti: 0yxxy0 - 20.03.2016 kello on 07:17
Kirjoitti: HiTec - 20.03.2016 kello on 09:14
Vuonna 2007 ostin JT-Trailerin 300 cm pitkän kuomukärrin.Itsellä on juuri tämä "pienempi" 150x300 lavalla, 35 laidalla ja 1m kuomulla Thumb
Se mitä ihmettelen niin kukaan valmistaja ei mainosta että kuomun sisällä valot.Eikös tuon saisi helpoiten ihan vain liimaamalla kuomun takaosaan, kattoon sellaisen paristokäyttöisen LED-valon, jota painamalla saa valot päälle ja pois, tai laiskemmalle miehelle PIR-tunnistimella niin ei tartte painellakaan. Tuollainen ei montaa euroa maksa ja kuomun ollessa ylhäällä paistelee just sieltä korkeimmasta kohtaa = valaisee koko kärryn ???
Kirjoitti: Ossi66 - 20.03.2016 kello on 09:44
Eikös tuon saisi helpoiten ihan vain liimaamalla kuomun takaosaan, kattoon sellaisen paristokäyttöisen LED-valon, jota painamalla saa valot päälle ja pois, tai laiskemmalle miehelle PIR-tunnistimella niin ei tartte painellakaan. Tuollainen ei montaa euroa maksa ja kuomun ollessa ylhäällä paistelee just sieltä korkeimmasta kohtaa = valaisee koko kärryn ???
:laugh: ja vaunun kaappeihin samanlaisia paristokäyttöisiä? :laugh:
Kirjoitti: Petrooli - 20.03.2016 kello on 22:40
Ite laitoin kärryn laitaan pistokkeen kärryn etuosaan johon parkista syöttö, siihen sitten pistotulppa josta irrottaa jos poistaa kuomun.
Onks kukaan oikeasti viitsinyt irrottaa kuomua? :D
Kirjoitti: 0yxxy0 - 21.03.2016 kello on 06:30
Onks kukaan oikeasti viitsinyt irrottaa kuomua? :D
Satunnaisesti mutta erittäin painavasta syystä, esim hiekkakuorma ;D kun koneella saa kuorman tehtyä ja kyse sellaisesta erästä ettei kannata nuppikuormaakaan ottaa. Ei kyllä monesti mutta tympiä alkaa johdon kans vekslaan.
Kirjoitti: HiTec - 21.03.2016 kello on 09:24
Onks kukaan oikeasti viitsinyt irrottaa kuomua? :D
Maakuormia noutaessa usein pitää irrottaa, sillä käyttämäni noutopaikat eivät suostu kuomullisia kärryjä lastaamaan. Toki menisihän se itse lapioidenkin käsipelillä, mutta laiska irrottaa kuomun ja antaa kuormaajan lastata, varsinkin jos on tiedossa useampi noutokerta lähiaikoina 8)
En sitten tiedä voisiko tuota kuomun saranamekaniikkaa hieman tuunata s.e. kuomun saisi ihan täysin pystyyn vaikka aisan päälle siksi aikaa, mutta... ???
Kirjoitti: MCL - 21.03.2016 kello on 09:35
Yli tonnin! Sitä ei mikään sarjavalmisteinen kevytperäkärry kestä vaurioitumatta, laittomuudesta puhumattakaan.
Kirjoitti: 88k5 - 21.03.2016 kello on 09:41
..Mulla tuo mekanismi on sellainen, että aisaa ottaa kiinni kun ihan ylös nousee.. ärsyttävä ominaisuus kun yli lavan mittaista pitkää puutavaraa vaikka yksin pistelee kyytiin (kun pelkän etulaidan kippaa auki). Oli keksittävä aina jotain auki pitoon.. Seuraavat kaasujouset laitoin 50mm lyhyemmät, niin ei ihan ylös nouse, ja jää 10cm rako aisan ja kuomun väliin.. nooh, sitt ei tietty kuomu nouse akselin kohdalle asti vapaaksi kuormaajalla lastattavaksi. Niiksi kerroiksi olen ottanut kaasujouset pois kokonaan kun todennäköistä on maa-ainesten kanssa noiden kaasupumppujen särkyminen. Kukkuran päällähän pitää olla kansi, niin ei sitomaton kuljetus kaikkia kiinnosta :P
En sitten tiedä voisiko tuota kuomun saranamekaniikkaa hieman tuunata s.e. kuomun saisi ihan täysin pystyyn vaikka aisan päälle siksi aikaa, mutta... ???
Kirjoitti: Ossi66 - 21.03.2016 kello on 09:58
Kevytperäkärryllä maakuormia??? Paljonko painaa hiekkaa 20cm 150cm x 300cm lavalla?
Normi hiekka painaa lähemmäs 1500kg/kuutio eli vähintään 1200kg kuormaa+omapaino.
Yli tonnin! Sitä ei mikään sarjavalmisteinen kevytperäkärry kestä vaurioitumatta, laittomuudesta puhumattakaan.
Kyllä muuten kestää. Osta vanha Lap-poni ;) Valitettavasti uusia ei ole saanut reiluun pariinkymmeneen vuoteen.
Ne meni aikanaan pääosin koneyrittäjille, tielaitokselle ja asfalttifirmoille, joten akselisto mitoitettiin kestämään vähintään 1000kg akselipari. Joku asfalttifirma kuskasi kaksiakselisella jarruttomalla kärryllä pientä tiejyrää ja useilla koneyrittäjillä oli kärryssä 1500 litran farmisäiliö.
Ja laittomuudet on tietysti jokaisen oma asia - valmistaja vastasi vaan siitä että kalusto kestää sen tarpeen johon se on hankittu ;D
Kirjoitti: MCL - 21.03.2016 kello on 10:03
Normi hiekka painaa lähemmäs 1500kg/kuutio eli vähintään 1200kg kuormaa+omapaino.
Kyllä muuten kestää. Osta vanha Lap-poni ;) Valitettavasti uusia ei ole saanut reiluun pariinkymmeneen vuoteen.
Ne meni aikanaan pääosin koneyrittäjille, tielaitokselle ja asfalttifirmoille, joten akselisto mitoitettiin kestämään vähintään 1000kg akselipari. Joku asfalttifirma kuskasi kaksiakselisella jarruttomalla kärryllä pientä tiejyrää ja useilla koneyrittäjillä oli kärryssä 1500 litran farmisäiliö.
Ja laittomuudet on tietysti jokaisen oma asia - valmistaja vastasi vaan siitä että kalusto kestää sen tarpeen johon se on hankittu ;D
Olipa kerran, mutta ei ole enää.... ;D
Kirjoitti: HiTec - 21.03.2016 kello on 10:08
Kevytperäkärryllä maakuormia??? Paljonko painaa hiekkaa 20cm 150cm x 300cm lavalla? Yli tonnin! Sitä ei mikään sarjavalmisteinen kevytperäkärry kestä vaurioitumatta, laittomuudesta puhumattakaan.
Hah! Painaa toki, mutta JT kuljettaa ^-^ Kuten sanoin, yksi OKT-projekti tuolla on jo tehty, siellä on kulkenut niin lavallinen leca-harkkoja, betonilaattoja, multaa, sepeliä... you name it ja jokainen noista kuormista on reippaasti 1tn tuolla puolen, puhumattakaan sitten niistä lukuisista kevyemmistä kuormista. Siksi ihan omalla kokemuksellakin uskallan tuota JT:tä suositella muillekin, tuota omaani on jo sen verran rääkätty ja silti kärry on yhä erittäin hyvässä kondiksessa, pohjavanerikin on yhä ehjä, alkuperäinen Thumb
Kirjoitti: MCL - 21.03.2016 kello on 10:29
Kuorma-autokuljetus on painaville tuotteille, vähääkään hintoja selvittävälle, niin edullista, että älyttömien riskien ottaminen, rikkoutumisten, sakkojen ja mahdollisten loukkaantumisten suhteen ei ole järkevää.
Kirjoitti: HiTec - 21.03.2016 kello on 11:28
älyttömien riskien ottaminen, rikkoutumisten, sakkojen ja mahdollisten loukkaantumisten suhteen ei ole järkevää.
Ja milloinkas nuo sitten muka olisi ylipäätään järkeviä, oli kyse sitten kärrystä tai vaikka as.autosta. Liika on aina liikaa, oli kyse sitten kaluston tahi ajokortin kantokyvystä tahi vaikka ajonopeudestakin :-X
Kirjoitti: MCL - 21.03.2016 kello on 11:44
Ja milloinkas nuo sitten muka olisi ylipäätään järkeviä, oli kyse sitten kärrystä tai vaikka as.autosta. Liika on aina liikaa, oli kyse sitten kaluston tahi ajokortin kantokyvystä tahi vaikka ajonopeudestakin :-X
Ei milloinkaan, mutta silti sellaisten riskien ottamisella kehuskellaan jopa keskustelupalstoill a. :)
Kirjoitti: tsahkali - 21.03.2016 kello on 12:38
Onks kukaan oikeasti viitsinyt irrottaa kuomua? :D
Muutaman kerran. Kun tein lisälaidat, tein samalla välipalan, jolloin kuomu irtoaa helposti.
Kirjoitti: HiTec - 21.03.2016 kello on 12:39
Ei milloinkaan, mutta silti sellaisten riskien ottamisella kehuskellaan jopa keskustelupalstoill a. :)
Minä yritin kehua kyllä vain pelkkää kärryä, sen hyvää rakennetta vaikka ns. pulttikasattu onkin :-[
Kirjoitti: retkeilijä - 21.03.2016 kello on 13:13
Kirjoitti: Wiki - 21.03.2016 kello on 13:51
Kerran katselin puutavaraliikkeessä kun joku lastasi vanhan C-mersun perään korkealaitaiseen pikkukärryyn (pituus noin 1,5 m ja reunat 0,5 m) tuoretta 3,5 m kestopuuta reilun kuorman niin, että puiden päät olivat lavan sisällä etupäästä ja tulivat lavanreunan yli pari metriä vinosti ylöspäin. Aisapainoa oli tosi paljon ja sora lensi kun mersu lähti liikkeelle kun takapyörät juuri ja juuri ottivat maahan kiinni.
Alkuperäiseen aiheeseen liittyen nyt on ehdolla vahvimmin AKUn 301*148 cm kärry 40 cm laidoilla. Tuntuu tukevalta ja ainoa heppoinen osa on ohuet peltiset kurakaaret mutta onneksi niiden molemmin puolin on hitsattu astinlauta. Se on kätevä kun lavan reunan korkeus on 40cm. Kuomuna metrin korkuinen Nakkilassa tehty Gansi.
Tästä kärrystä paikallinen yrittäjä teki kohtuu edullisen tarjouksen ja hyvittäisi vielä jotakin vanhasta kärrystäkin.
Pohjanmaalta saisi vielä vähän edukkaammin kärryjä mutta hakumatkaa tulisi edestakaisin noin 400 km.
Kirjoitti: Oulaa - 21.03.2016 kello on 15:59
Ja milloinkas nuo sitten muka olisi ylipäätään järkeviä, oli kyse sitten kärrystä tai vaikka as.autosta. Liika on aina liikaa, oli kyse sitten kaluston tahi ajokortin kantokyvystä tahi vaikka ajonopeudestakin :-XVuonna 1986 sain ostaa työkaverilta "omavalmiste" kevytperäkärrin jonka hän oli itse tehnyt .
Siinä oli Ford Transitin etunavat ja vanteet 195R14C renkailla ja Transun etulehtijouset .
Katsuri ei antanut kärriin kokonaispainoa kuitenkaan kuin 550kg ,varmuuden vuoksi .
25kpl sementtisäkkiä kuormana jousille jäi vielä yli viisi senttiä joustovaraa ^-^
Silloin oli nuo säkit kai "keveämpiä " kuin nykyisin :-X
1000l vesikontin kuljetus oli piis of keik :-[
Ei uskaltanut kyllä koukkua irroittaa ennen kun oli kuorman purkanut 8)
Kirjoitti: ------- - 21.03.2016 kello on 16:55
Normi hiekka painaa lähemmäs 1500kg/kuutio eli vähintään 1200kg kuormaa+omapaino.
Kyllä muuten kestää. Osta vanha Lap-poni ;) Valitettavasti uusia ei ole saanut reiluun pariinkymmeneen vuoteen.
Ne meni aikanaan pääosin koneyrittäjille, tielaitokselle ja asfalttifirmoille, joten akselisto mitoitettiin kestämään vähintään 1000kg akselipari. Joku asfalttifirma kuskasi kaksiakselisella jarruttomalla kärryllä pientä tiejyrää ja useilla koneyrittäjillä oli kärryssä 1500 litran farmisäiliö.
Ja laittomuudet on tietysti jokaisen oma asia - valmistaja vastasi vaan siitä että kalusto kestää sen tarpeen johon se on hankittu ;D
Juu, rehi kestää myös..
Kirjoitti: tsahkali - 21.03.2016 kello on 19:40
Off-Topic:Kerran katselin puutavaraliikkeessä kun joku lastasi vanhan C-mersun perään korkealaitaiseen pikkukärryyn (pituus noin 1,5 m ja reunat 0,5 m) tuoretta 3,5 m kestopuuta reilun kuorman niin, että puiden päät olivat lavan sisällä etupäästä ja tulivat lavanreunan yli pari metriä vinosti ylöspäin. Aisapainoa oli tosi paljon ja sora lensi kun mersu lähti liikkeelle kun takapyörät juuri ja juuri ottivat maahan kiinni.
Minä kans kerran Köyhien Stokkan pihassa yritin yhdelle sanoa, että taitaa tulla vähän takapainoinen kuorma...
'Näin mää onn aina viäny, eikä koskaan oo ollu mitään ongelmia....'
Siellä se sitten oli, muutaman 100metrin päässä lepikossa, poliisikkin puhuttelemassa.
Kirjoitti: Rölli - 21.03.2016 kello on 19:55
aloittajan käyttöön tukeva perus kärry , helppo testata ku pistää koukkuun ja satakilonen istahtaa takanurkkaan ei saa mennä punneelle, kaveri kattoo takkaapäin ja vartaa etu ja taka laitaa
Kirjoitti: Pertti K - 22.03.2016 kello on 08:11
Kirjoitti: Turhan Höpöttäjä - 22.03.2016 kello on 09:21
Kerran katselin puutavaraliikkeessä kun joku lastasi vanhan C-mersun perään korkealaitaiseen pikkukärryyn (pituus noin 1,5 m ja reunat 0,5 m) tuoretta 3,5 m kestopuuta reilun kuorman niin, että puiden päät olivat lavan sisällä etupäästä ja tulivat lavanreunan yli pari metriä vinosti ylöspäin. Aisapainoa oli tosi paljon ja sora lensi kun mersu lähti liikkeelle kun takapyörät juuri ja juuri ottivat maahan kiinni.
Samanlaisen kuorman lastasin minäkin purkutalotyömaalta Datsun 100a:n peräkärryyn. Jo katukiveykseltä laskeutuessani, peräkärry nakkasi 100a:n poikittain. Pikkuhiljaa yönkähmyssä kuorman vein kuitenkin mökille. :D
Kirjoitti: Oulaa - 22.03.2016 kello on 09:21
Kirjoitti: 88k5 - 22.03.2016 kello on 09:39
Ja pilkulleen lakia noudattava muistaa, että vetoauton jarrullinen kytkentämassa määrää myös jarrutoman massan - eli jarruton on enintään puolet jarrullisesta, luki oteessa mitä vain tai ei mitään.. siis väh. 1500kg pitää saada jarrullista viedä, jotta täyttä 750kg jarrutonta saa edes haaveilla :)
Kirjoitti: tsahkali - 22.03.2016 kello on 09:52
Ja pilkulleen lakia noudattava muistaa, että vetoauton jarrullinen kytkentämassa määrää myös jarrutoman massan - eli jarruton on enintään puolet jarrullisesta, luki oteessa mitä vain tai ei mitään.. siis väh. 1500kg pitää saada jarrullista viedä, jotta täyttä 750kg jarrutonta saa edes haaveilla :)
Mikäs pykälä tuo on??
Kirjoitti: Ossi66 - 22.03.2016 kello on 10:01
^
Ja pilkulleen lakia noudattava muistaa, että vetoauton jarrullinen kytkentämassa määrää myös jarrutoman massan - eli jarruton on enintään puolet jarrullisesta, luki oteessa mitä vain tai ei mitään.. siis väh. 1500kg pitää saada jarrullista viedä, jotta täyttä 750kg jarrutonta saa edes haaveilla :)
Pääsääntö jarrutomalle perävaunulle on max. puolet auton omapainosta eli alle 1500kg omapainoisessa ei pitäisi olla 750kg jarrutonta vetomassaa. Jarrullisen massatkin on heikkotehoisissa rajoitettu alemmas, joten jarruttoman vetomassa voi olla yli puolet jarrullisen vetomassasta.
Eli noilla ei ole suoraan mitään verrantoa keskenään.
Kirjoitti: 88k5 - 22.03.2016 kello on 10:11
^^
Joo, missähän ajatus oli kun tuota aiempaa kirjoitin - puolet vetoauton omamassasta saa olla jarruttoman pv:n kytkentämassa 8)
Eli väh. 1.5tn, jos tappiinsa 750kg haluaa, kuten Ossi kirjoitti..
Kirjoitti: HiTec - 22.03.2016 kello on 10:32
jos tappiinsa 750kg haluaa
Vaan jarruttomien maksimi massojahan tässä ihan hiljan juuri nostettiin => perinteinen 750kg ei ole enää jarruttoman kärryn maksimi kokonaismassa vaan 825kg, jos suinkin vain kärryn ja veturin rek.otteet sen sallii => veturin omamassa min. 1650kg Thumb
Kirjoitti: 88k5 - 22.03.2016 kello on 10:34
Vaan jarruttomien maksimi massojahan tässä ihan hiljan juuri nostettiin => perinteinen 750kg ei ole enää jarruttoman kärryn maksimi kokonaismassa vaan 825kg, jos suinkin vain kärryn ja veturin rek.otteet sen sallii ThumbKytkentämässä edelleen 750kg vaikka kärryn kok.massa 825kg - siis kun aisapaino 75kg.
Kirjoitti: tsahkali - 22.03.2016 kello on 10:36
Joo, missähän ajatus oli kun tuota aiempaa kirjoitin - puolet vetoauton omamassasta saa olla jarruttoman pv:n kytkentämassa 8)
Tai sen verran kun auton valmistaja sallii, pienemmän ollessa määräävä.
Kirjoitti: Wiki - 22.03.2016 kello on 10:59
Kuomullinen ja kipillinen AKU ollut nyt n. 7 vuotta, välillä aika kovassakin käytössä raksalla ja painoipa lumikuormakin kuomun kerran lyttyyn. Silti on vielä ominaisuuksiltaan (ja ulkonäöltäänkin lähes) uutta vastaava. Koko (oliko 285*125 tai jtn.) taitaa olla kysyjälle liian pieni mutta onhan niitä isompiakin.
AKU on tosiaan varteenotettava vaihtoehto. Paikallinen myyjä teki melko hyvän tarjouksen kolmen metrin vaunusta ja vanhasta kärrystä jotakin hyvittänee. Rakenne aika paljon järeämpi kuin Akun halpiskärry Karhussa ja laidan korkeudessakin 15 cm ero.
Renautl Masterin vetopainot 750 kg jarruton ja 2000 kg jarrullinen eli massat ei tuota ongelmia. Toisen auton farkku Meganen vetopainoa en muista tarkkaan mutta jarrullinen taisi olla 1200 kg ja jarruton n. 600 kg. Meganen oma massa on noin 1200kg.
Hankinta tarkoitus tehdä tuossa kuun vaihteen jälkeen.
Kirjoitti: Topelius - 22.03.2016 kello on 11:31
Normi hiekka painaa lähemmäs 1500kg/kuutio eli vähintään 1200kg kuormaa+omapaino.Kyllä kestää. Itsellä Farmi pro kärry, ja sillä on vedetty jopa hieman yli 1200kg kuormia ympäri Suomea...
Kyllä muuten kestää. Osta vanha Lap-poni ;) Valitettavasti uusia ei ole saanut reiluun pariinkymmeneen vuoteen.
Ne meni aikanaan pääosin koneyrittäjille, tielaitokselle ja asfalttifirmoille, joten akselisto mitoitettiin kestämään vähintään 1000kg akselipari. Joku asfalttifirma kuskasi kaksiakselisella jarruttomalla kärryllä pientä tiejyrää ja useilla koneyrittäjillä oli kärryssä 1500 litran farmisäiliö.
Ja laittomuudet on tietysti jokaisen oma asia - valmistaja vastasi vaan siitä että kalusto kestää sen tarpeen johon se on hankittu ;D
http://www.peravaunukeskus.fi/tuotteet/02-kaksi-akseliset-jarruttomat-peravaunut/01-302
Kirjoitti: jva61 - 22.03.2016 kello on 12:38
Aikonaan lastasin jarruttomaan kärryyn kunnollisen multa kuorman omistajan pyynnöstä, Seatin jarrut ei sitte riittäneetkään risteyksessä vaan suoraan yli risteyksen, onneksi tie jatku eteenkin päin ja muita ei ollu liikenteessä. Seuraavaa kuormaa pyysi pienempänä
Kirjoitti: HiTec - 22.03.2016 kello on 12:51
Tuossa ylipainoon kuormaamisessa vain pitäis ottaa huomioon myös turvallisuus, ainoat jarrut kun on siinä veturissa.
Ne jarrut on mitotettu vähintäänkin veturin kokonaismassa + jarruton kokonaismassa. No nyt jos veturi on about tyhjänä kuormasta, ei tuota massaa nyt sentään ihan hirveitä ole enempää pysäytettäväksi jos lainkaan, vai mitä. Eli aika ontuva selitys syyttää kärryä jos jarrutus menee pitkäksi, ellei sitä kuormaa ole todella reippaasti liikaa ja/tai jarrut jo muutenkin vähän hiinä ja hiinä :-X
Kirjoitti: jva61 - 22.03.2016 kello on 12:54
Enkä minä kärryä syytä vaan ylikuormasta johtuvaa painon lisäystä joka on syytä ottaa huomioon
Kirjoitti: Wiki - 22.03.2016 kello on 13:02
Kyllä kestää. Itsellä Farmi pro kärry, ja sillä on vedetty jopa hieman yli 1200kg kuormia ympäri Suomea...
http://www.peravaunukeskus.fi/tuotteet/02-kaksi-akseliset-jarruttomat-peravaunut/01-302
"Farmi 757T
Tasaista kyytiä
1700,00 € (sis. alv)
Koko: 150x300x41 keinuteli
Eco laakerit, 2x4 lehtijouset ja iskunvaimentimet, 12mm muovipinnoitettu filmivaneri, kippi, vahvistettu takalaita/ajosilta,nokkapyörä, saranoitu ja irroitettava etu-ja takalaita.
Kokonaispaino 750kg, omapaino 370kg ja kantavuus 380kg.
Tosi vahva hitsattu runko. sivulaidat tuetut ja lokasuojan tuki.
100cm kuomu asennettuna 820€."
Kyllä tuo varmasti kestää reilut ylikuormat mutta kun kantavuus on laillisesti vain 380kg niin mietityttää mikä on tuollaisen kärryn tarkoitus.
Kärryn omapaino ja kantavuus ovat samaa luokkaa. Miksi noin järeä rakenne ja teli kun kuormaa saa ottaa vain 380kg? Tuota ei tyhjänäkään ole helppo käsitellä jos maasto on vähänkin epätasainen, kiviä ja juuria yms. Ei meidän mökkipihassa ainakaan aina mahdu kärryä autolla kääntämään ja siirtämään ja sama tilanne kaupunkitontilla. Talon nurkalla niin jyrkkä käännös, ettei autolla saa peruutettua niin jyrkkää mutkaa.
Kirjoitti: ihaa - 22.03.2016 kello on 13:13
Miksi noin järeä rakenne ja teli kun kuormaa saa ottaa vain 380kg?
Tuossa ylempänähän se on mainittu, ylikuormia silmällä pitäen tällä kärryllä onnistuu lähes kuorma kuin kuorma. ;D
Kirjoitti: Wiki - 22.03.2016 kello on 13:24
Tuossa ylempänähän se on mainittu, ylikuormia silmällä pitäen tällä kärryllä onnistuu lähes kuorma kuin kuorma. ;DTuo on totta, mutta miksi jarruton kärry kun tuollaisissa 1-1,5 tonnin hiekka/soralasteissa pitäisi olla jo oman turvallisuudenkin vuoksi jarrullinen kärry. Varsinkin kun useimmissa henkilöautoissa jarrullisen peräkärryn suurin massa on alle 1500 kg ja jarruttoman vain 500-750 kg.
Kirjoitti: Ossi66 - 22.03.2016 kello on 13:30
Tuossa ylempänähän se on mainittu, ylikuormia silmällä pitäen tällä kärryllä onnistuu lähes kuorma kuin kuorma. ;D
Sehän se on syynä. Silloin kun meillä perheyritys valmisti perävaunuja, sen huomasi.
Hyvää kärryä ei voi rakentaa normipainoja silmälläpitäen laillisen kantavuuden maksimoiden. Sellainen kärry tuo negatiivista julkisuutta kun ei kestä sitä mitä omistaja haluaa sillä tehdä. Normiasiakkaalle on parempi kun vehkeet kestää, vaikka lailliset kantavuudet on pieniä. Valmistaja ei ota vastuuta ylikuormista.
Jos haluaa sellaisen, jolla voi kuskata suurimman laillisen kuorman, kannattaa ostaa se jolla on paperilla suurin kantavuus. silloin se on yleensä sellainen jonka runko ei kestä sitä painoa kuin tasaisesti koko pohjan alalle kuormattuna ja muutenkin rakenne on esim. sinkatusta millin pellistä niittaamalla kasatut laidat jne.
Elämä on valintoja ;)
Kirjoitti: MCL - 22.03.2016 kello on 13:31
Olin kerran apumiehenä, kun jykevällä maasturilla tuttu lähti hakemaan "ilmaisia" polttopuita jarruttomalla peräkärryllä. En lähtenyt toista kertaa, muutama ylipitkäksi venynyt jarrutus riitti pelkääjän penkillä.
Kirjoitti: "Masi" - 22.03.2016 kello on 13:37
Ja kun oikealla kuljetus välineellä tavarat tilaa ei tule hiki purkaessa tai lastatessa.
Kirjoitti: ihaa - 22.03.2016 kello on 13:51
Niin, minulla ei ole yhdessäkään henkilöautossa vetokoukkua juuri siitä syystä että henkilöauto on henkilöauto.
Jos tarvitset vaikkapa kolmekymmentä kappaletta pihalaattoja jotka painavat 15 kiloa kappale, eli 450 kiloa. Viitsitkö tuollaisen määrän takia tilata kuorman toimittajalta vai tyhjennätkö sitten Bavarian takatallin tavaroista ja haet laatat sillä kun henkilöautoon ne ei taida mahtua. Ellet ole sitten vaihtanut sitä C3 Plurieliä tilavampaan ?
Tuossa yksi syy miksi valitsin edelleen farkun, pystyy sisällä tuomaan vaikka yli 230 senttisen viihdetason, ei tarvitse aina olla peräkärryä mukana vetämässä. :-\
(http://karavaanari.org/kuvat/1458647695.jpg)
Kirjoitti: "Masi" - 22.03.2016 kello on 14:02
Ai se ei koske se harraste homma subbea vaan se on normi romun rahtaus vehe.
Häpeäisit pikkasen, kohta uusi auto aivan naarmuilla vaikka kuinka koittaisi varoa.
Minä osta huonekalut aina paikalleen, en kuljetattavaksi tai arkarteluun. ;)
Kirjoitti: ihaa - 22.03.2016 kello on 14:08
Ai se ei koske se harraste homma subbea vaan se on normi romun rahtaus vehe.
Häpeäisit pikkasen, kohta uusi auto aivan naarmuilla vaikka kuinka koittaisi varoa.
Minä osta huonekalut aina paikalleen, en kuljetattavaksi tai arkarteluun. ;)
Tuo kuva oli Toyotasta ja ei autoon naarmuja tule kun vaan huolellisesti peittelee. Thumb
Ja voisit laittaa kuvia niistä muistakin autoista kuin Plurielista, eihän sitä muuten tiedä millä mennään. Ja noita suomalaisia (Laulumaan) huonekaluja on ihan mukava askarrella lasten kanssa, jotain tekemistä.
Kirjoitti: Catiska - 22.03.2016 kello on 14:31
Ne jarrut on mitotettu vähintäänkin veturin kokonaismassa + jarruton kokonaismassa. No nyt jos veturi on about tyhjänä kuormasta, ei tuota massaa nyt sentään ihan hirveitä ole enempää pysäytettäväksi jos lainkaan, vai mitä. Eli aika ontuva selitys syyttää kärryä jos jarrutus menee pitkäksi, ellei sitä kuormaa ole todella reippaasti liikaa ja/tai jarrut jo muutenkin vähän hiinä ja hiinä :-X
Asia ei aina ole ihan noin yksoikoinen. Monessa autossa on takajarrupiiri kuorman tunteva, eli jos autossa ei ole perällä kuormaa rajoitetaan takajarrujen jarrupainetta voimakkaastikin.
Tässä tapauksessa kun kuormaan onkin tuplasti mitä autolle (oletuksia tietty kun en ollut itse näkemässä) on varmaankaan kokonaiskantavuuten a suunniteltu mutta niin että kuorma ei olekaan autossa itsessään joten jarrutus tehdään pääosin etujarruilla ilman että takajarrut välttämättä paljoakaan osallistuu koko operaatioon.
Eli, tietyissä tilanteissa en ihmettelisi ollenkaan jos näin on tapahtunut.
Itse olen päätynyt jarrulliseen kärryyn jossa on kantavuutta reilusti yli oman tarpeen, näin ei pääse turhia turvallisuusriskejä tulemaan. Katsastus ei ole kummoinen homma ja tavaraakin kulkee sen mitä tarvitsen. Liekkö koskaan minulla ollut kärryssä yli 1500kg kuormaa ja kärryssä on kuitenkin kantavuutta n. 2000kg, kokonaispainon ollessa 2700kg.
Kuskaan sillä sitten joulukuusesta kíihdytysautoon omia rojujani. Upposinkitty kärry irroitettavalla pressukapellilla. Edellinen oli kiinteällä alumiinikorilla mutta vaihdoin tällaiseen koska tämä antaa enemmän joustavuutta kuormaamisen suhteen.
Kirjoitti: Ossi66 - 22.03.2016 kello on 14:45
Asia ei aina ole ihan noin yksoikoinen. Monessa autossa on takajarrupiiri kuorman tunteva, eli jos autossa ei ole perällä kuormaa rajoitetaan takajarrujen jarrupainetta voimakkaastikin.
Tässä tapauksessa kun kuormaan onkin tuplasti mitä autolle (oletuksia tietty kun en ollut itse näkemässä) on varmaankaan kokonaiskantavuuten a suunniteltu mutta niin että kuorma ei olekaan autossa itsessään joten jarrutus tehdään pääosin etujarruilla ilman että takajarrut välttämättä paljoakaan osallistuu koko operaatioon.
Eli, tietyissä tilanteissa en ihmettelisi ollenkaan jos näin on tapahtunut.
ja kun se jarruton kärry puskee perää, se nostattaa vielä lisää ja takajarruteho huononee entisestään - joissain tapauksissa vielä peräpainoinen kuorma kärryssä...
Kirjoitti: Oulaa - 22.03.2016 kello on 14:50
Kirjoitti: Aakku - 22.03.2016 kello on 17:55
(http://karavaanari.org/kuvat/1458662092.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1458662121.jpg)
Kirjoitti: pamaus - 22.03.2016 kello on 18:04
No joskus saattaa olla hieman takapainoinen......
Mersustakin oli kilvet ruuvattu irti :D
Kirjoitti: Pertti K - 22.03.2016 kello on 19:03
Noista jarruista, niin kyllä minä uskon että se Seatti pysähtyy kärry perässäkin, mutta ei likikään samalla matkalla kuin ilman. Kun jarrulevyjä tai jarruttavia pyöriä ei ole yhtään sen enempää, ja kuten todettua takajarrujen teho voi olla vähäisempikin kuin pelkällä autolla. Jos kuski ei tuota huomio niin pitkäksihän se menee. Vielä jos kärry alkaa työntää perää sivulle niin vaistomaisesti jarrujalka kevenee.
Kirjoitti: pamaus - 22.03.2016 kello on 19:18
Kyllä kestää. Itsellä Farmi pro kärry, ja sillä on vedetty jopa hieman yli 1200kg kuormia ympäri Suomea...
Suhteutetaampas tämä asuntovaunun massan ylityksiin.
Eli farmi kärry Kokonaispaino 750kg, omapaino 370kg ja kantavuus 380kg.
Kärry omapaino 370 kg ja lasti 1200 kg yhteensä 1570 kg
Jos tämä suhteutetaan perus yksi akseliseen kokonaismassaltaan 1600 kg asuntovaunuun, niin niin
Vaunun esim omapaino 1300 kg ja lasti samassa suhteessa 3,2 kertainen eli 4160 kg = 5460 kg.
Vaikka lasti olisikin vain sen saman 1200 kg niin kokonaismassa 2500 kg.
Johtopäätelmä. Aivan älyttömiä lasteja viedään kevytkärryillä suhteessa, mitä vaunuilla viedään.
Kirjoitti: volvo - 22.03.2016 kello on 22:10
Sehän se on syynä. Silloin kun meillä perheyritys valmisti perävaunuja, sen huomasi.samaa mieltä, kevyttä ja kestävää ei ole. järkevämpää olisi poistaa pikku e kokonaan ja samalla 750kg raja. eli jarrullinen kärry sen mukaan mitä veto-auto antaa myöden b kortilla.
Hyvää kärryä ei voi rakentaa normipainoja silmälläpitäen laillisen kantavuuden maksimoiden. Sellainen kärry tuo negatiivista julkisuutta kun ei kestä sitä mitä omistaja haluaa sillä tehdä. Normiasiakkaalle on parempi kun vehkeet kestää, vaikka lailliset kantavuudet on pieniä. Valmistaja ei ota vastuuta ylikuormista.
Jos haluaa sellaisen, jolla voi kuskata suurimman laillisen kuorman, kannattaa ostaa se jolla on paperilla suurin kantavuus. silloin se on yleensä sellainen jonka runko ei kestä sitä painoa kuin tasaisesti koko pohjan alalle kuormattuna ja muutenkin rakenne on esim. sinkatusta millin pellistä niittaamalla kasatut laidat jne.
Elämä on valintoja ;)
Kirjoitti: Wiki - 22.03.2016 kello on 22:53
järkevämpää olisi poistaa pikku e kokonaan ja samalla 750kg raja. eli jarrullinen kärry sen mukaan mitä veto-auto antaa myöden b kortilla.Ei nuo nykyiset ajokorttisäädökset oikein järkeviltä tunnu.
Kesällä oli tilanne, jossa kaverilla oli tarve laittaa Maxi-Ducaton (kuorma-autoksi rekisteröity, 3550kg) perään jarrullinen 2000kg peräkärry mutta kuskilla, ammatiltaan autonkuljettaja, "vain" C-kortti. Oltiin samaan suuntaan menossa ja mulla oli Renault Masterin (pakettiauto, 3500kg) perässä jarruton 750 kg peräkärry ja kortti on ABe (hankittu silloin kun ilmoitusasiana sai vaihtaa AB:n ABe-kortiksi). Vaihdettiin kärryt keskenämme ja voitiin laillisesti ajaa. Tuskin olen sen parempi kuljettaja tuollaiselle yhdistelmälle, jossa 3500 kg vetoauto ja perässä 2000 kg kärry kuin ammatikseen paketti/kevyt kuorma-autoja ajava ABC-kortin omistaja.
Ajokortissani olisi ollut pelivaraa vielä 1500 kg mutta auton maksimi perävaunupaino on 2000kg eli se oli maksimissaan.
Kirjoitti: seppoko - 22.03.2016 kello on 23:10
Ei nuo nykyiset ajokorttisäädökset oikein järkeviltä tunnu.
Kesällä oli tilanne, jossa kaverilla oli tarve laittaa Maxi-Ducaton (kuorma-autoksi rekisteröity, 3550kg) perään jarrullinen 2000kg peräkärry mutta kuskilla, ammatiltaan autonkuljettaja, "vain" C-kortti. Oltiin samaan suuntaan menossa ja mulla oli Renault Masterin (pakettiauto, 3500kg) perässä jarruton 750 kg peräkärry ja kortti on ABe (hankittu silloin kun ilmoitusasiana sai vaihtaa AB:n ABe-kortiksi). Vaihdettiin kärryt keskenämme ja voitiin laillisesti ajaa. Tuskin olen sen parempi kuljettaja tuollaiselle yhdistelmälle, jossa 3500 kg vetoauto ja perässä 2000 kg kärry kuin ammatikseen paketti/kevyt kuorma-autoja ajava ABC-kortin omistaja.
Ajokortissani olisi ollut pelivaraa vielä 1500 kg mutta auton maksimi perävaunupaino on 2000kg eli se oli maksimissaan.
Mihin sitten se raja pitäisi laittaa?
Olipa se raja missä tahansa, niin aina joku sanoo, että "hölmöjä nuo rajat, 50:stä kilosta kiinni".
Kirjoitti: Wiki - 22.03.2016 kello on 23:15
Mihin sitten se raja pitäisi laittaa?
Olipa se raja missä tahansa, niin aina joku sanoo, että "hölmöjä nuo rajat, 50:stä kilosta kiinni".
En osaa sanoa mihin rajat pitäisi laittaa mutta ainakin tuo C tai C1-kortilla oikeus vetää vain alle 750kg peräkärryä pitäisi muuttaa samaksi mikä on rajana ABe-kortissa eli 3500kg.
C-kortit on suoritettu autokoulussa mutta pikku-e ei edellyttänyt mitään ajokoetta tai opetustunteja aikanaan.
Kirjoitti: "Masi" - 22.03.2016 kello on 23:23
Kirjoitti: 88k5 - 22.03.2016 kello on 23:30
http://www.trafi.fi/tieliikenne/minulla_on_ajokortti/suomessa_kaytossa_olevat_ajokorttimallit
Kirjoitti: seppoko - 22.03.2016 kello on 23:34
C-kortit on suoritettu autokoulussa mutta pikku-e ei edellyttänyt mitään ajokoetta tai opetustunteja aikanaan.
Se "pikku-een" sai ns. lahjaksi kun silloin tapahtui ajokorttimuutos. Sitä ennenkin oli ollut oikeus ns.pikku-eehen, vaikkei sitä kortissa näkynytkään. Vähän sama juttu oli mulla kun sain A-BE-CE kortin, vaikka olin ajanut autokouluni ihan tavallisella kuorma-autolla. Ja se kortti oikeutti ajamaan vaikka 63(?) tonnista perävaunurekkaa. Koskaan en ole sellaista kuitenkaan ajanut enkä enää aja.
Kirjoitti: jva61 - 22.03.2016 kello on 23:39
Kirjoitti: 88k5 - 22.03.2016 kello on 23:43
Sehän oli se aiempi ajokorttiuudistus - taisi olla
Lainaus
1970-luvulle saakka auton ajokortit jaettiin yksityis- ja ammattiajokortteihi n; jälkimmäinen vaadittiin siltä, joka kuljetti henkilö-, paketti- tai kuorma-autoa ammattimaisessa liikenteessä tai hankki pääasiallisen toimeentulonsa autonkuljettajana toisen palveluksessa sekä siltä, joka kuljetti linja-autoa. Vaatimukset ammattiajokortin saamiseksi olivat yksityisajokorttia tiukemmat mm. auton rakenteen ja sitä koskevien määräysten tuntemisen osalta. Vuoteen 1969 saakka oli voimassa määräys, jonka mukaan ammattiajokorttia ei voitu myöntää henkilölle, joka oli menettänyt kansalaisluottamuks ensa. Vuonna 1972 voimaan tulleen ajokorttiasetuksen nojalla ajokortit luokiteltiin kirjaintunnuksin sen mukaan, millaisia ajoneuvoja kukin ajokortti oikeutti kuljettamaan.https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajokortti
Kirjoitti: jva61 - 22.03.2016 kello on 23:48
Kirjoitti: seppoko - 23.03.2016 kello on 07:45
Millon ison En on lahjaksi saanu? sehän ns. rekkakortti ja sen saaminen vaati ainakin 80 luvulla ajokokeen ja jo pohjalle Ceen eli kuorma autokortin
Ajoin korttini -62, eikä se ollut edes mikään "ammattiajokortti". Taksin ajoluvan hankin -69
Kirjoitti: Turhan Höpöttäjä - 23.03.2016 kello on 08:58
Millon ison En on lahjaksi saanu? sehän ns. rekkakortti ja sen saaminen vaati ainakin 80 luvulla ajokokeen ja jo pohjalle Ceen eli kuorma autokortin
-60 luvun lopussa pakkasella ajoin kuorma-autokortin vanhalla ohjaustehostimettom alla mersulla. Sitten -70 luvun alussa työntivät aakkosia kortin täyteen. No, en niitä juurikaan ole tarvinnut. Mutta onneksi aikonaan hommasin sen kuorma-autokortin. Ei ole tarvinnut kulkimen kanssa painoista vääntää. :D
Kirjoitti: HiTec - 23.03.2016 kello on 09:09
Ja kyllä, käyttöä on noilla kaikilla tässä vuosien varrella ollut, mutta olenko yhtään sen heikompi kuin A:n tahi e:n ajotutkinnolla suorittaneet, jaa-a. Ehkä tuo kerätty kokemuskin jotain oppia on jo tuonut, joten homma lienee ilman "muodollista pätevyyttäkin" siis tältä osin handussa 8)
Kirjoitti: ihaa - 23.03.2016 kello on 09:17
Ja nyt helmikuun alussa kun uusin tuon ison muovilätkän pieneksi EU-kortiksi Trafin uudella nettipalvelulla "huimaan" 20€ hintaan.
Jos en nyt pahasti väärin muista niin tuon pienen muovikortin sai ensimmäisen kerran v. 2001 ja hetihän se piti silloin hankkia kun pussissakin oli paremmin paikkoja noille pienille korteille. Muistan kun Kreikassa auton vuokrasin niin se vuokraamon kaveri ihmetteli tuota pientä EU-ajokorttia, oli kuulemma ensimmäinen tuollaista mallia.
Nyt alkaa jo tuo kortissa oleva kuva näyttämään ihan erinäköiseltä kuin peiliin katsoessa, tukka ohentunut mutta parrakkaampi. ;D
Kirjoitti: tsahkali - 23.03.2016 kello on 10:28
Nyt alkaa jo tuo kortissa oleva kuva näyttämään ihan erinäköiseltä kuin peiliin katsoessa, tukka ohentunut mutta parrakkaampi. ;D
Mulla on pahvikortti, arvaas miltä se kuva näyttää... :laugh:
Kirjoitti: HiTec - 23.03.2016 kello on 10:35
Off-Topic:Ja nyt helmikuun alussa kun uusin tuon ison muovilätkän pieneksi EU-kortiksi Trafin uudella nettipalvelulla "huimaan" 20€ hintaan.
On muuten melko näpsä tuo palvelu kun se käyttää suoraan passin valokuvaa & allekirjoitusta => tilaus & maksu netin kautta sisään ja uusi kortti tulee muutamassa päivässä kotiin postissa Thumb
Kirjoitti: Wiki - 14.04.2016 kello on 23:09
http://www.bestnet.fi/aku-300lp (http://www.bestnet.fi/aku-300lp)
(http://www.bestnet.fi/sites/default/files/imagecache/store_product_full/aku_cp_300_l.jpg)
Kuvan kärrystäpoiketen molemmin puolin kurakaarta on astinlaudat. Yllättävän suuria eroja eri jälleenmyyjien hinnoissa on.Naapuriliike olisi myynyt pelkän kärryn samaan hintaan kuin toinen myi kuomun kanssa.
Kirjoitti: kimi - 15.04.2016 kello on 00:51
Kirjoitti: Ossi66 - 15.04.2016 kello on 07:17
Heinäkuussa 1990 olen ajanut pikku Een, en muista miksi sen silloin ajoin.
Aloittelija ;D
Toinen inssi oli marraskuussa 1987. Veturina Mitsubishi Carter, 3500kg 5*2,3m lavalla ja perävaununa lainavaunu.
Inssin jälkeen perässä yleensä 2.3*8m lavalla varustettu 2500kg kärry. Yhdistelmän kyydissä parhaimmillaan toistakymmentä kevytperävaunua ;)
Kirjoitti: Aakku - 15.04.2016 kello on 07:23
^
Harva sitä ajelee toistakymmentä perävaunua perässä yhtä aikaa.... :)
Kirjoitti: kimi - 15.04.2016 kello on 11:05
Aloittelija ;D
Toinen inssi oli marraskuussa 1987. Veturina Mitsubishi Carter, 3500kg 5*2,3m lavalla ja perävaununa lainavaunu.
Inssin jälkeen perässä yleensä 2.3*8m lavalla varustettu 2500kg kärry. Yhdistelmän kyydissä parhaimmillaan toistakymmentä kevytperävaunua ;)
Miksi tuo piti ajaa? Sitä en muista koska vaunua ja erilaisia kevytyhdistelmiä olin siihenkin asti ulkoiluttanut.
Olds veturina ja vaimon Corolla trailerin päällä minä tuon ajoin, muutama viikko sitten löysin kuvan tuosta yhdistelmästä.
Kirjoitti: Ossi66 - 15.04.2016 kello on 13:00
Miksi tuo piti ajaa? Sitä en muista koska vaunua ja erilaisia kevytyhdistelmiä olin siihenkin asti ulkoiluttanut.
Olds veturina ja vaimon Corolla trailerin päällä minä tuon ajoin, muutama viikko sitten löysin kuvan tuosta yhdistelmästä.
Sehän oli niin helppo ja halpa homma, että kannatti ajaa vaikka varmuudenvuoksi, jos iso veturi tai iso kärry. Silloinhan alettiin hyväksyä yli omapainon olevia vetopainoja ja nelivetoiselle max. kaksinkertaista - piti olla BE, jos vedettävän paino oli yli auton omapainon.
Täällä ei muistaakseni silloin hyväksytty traileriyhdistelmää, kun ei tarpeeksi estänyt näkyvyyttä taakse - periaatteessa piti olla vaunu. Sehän oli sitä aikaa kun katsastusmies oli lähinnä kuninkaasta seuraava ja sai käyttää täysin omaa mielivaltaa siitä mikä on hyväksyttyä ja mikä ei ;D
Helpoin olisi ollut ajaa sillä firman omalla yhdistelmällä, kun oli "sopivasti" mittaa akseliväleillä ;)
Kirjoitti: "Masi" - 15.04.2016 kello on 13:14
Sehän oli niin helppo ja halpa homma, että kannatti ajaa vaikka varmuudenvuoksi, jos iso veturi tai iso kärry. Silloinhan alettiin hyväksyä yli omapainon olevia vetopainoja ja nelivetoiselle max. kaksinkertaista - piti olla BE, jos vedettävän paino oli yli auton omapainon.Kyllä se oli jo silloin laissa että peräkärryn täytyy olla niin korkea ettei sen ylitse voi katsoa.
Täällä ei muistaakseni silloin hyväksytty traileriyhdistelmää, kun ei tarpeeksi estänyt näkyvyyttä taakse - periaatteessa piti olla vaunu. Sehän oli sitä aikaa kun katsastusmies oli lähinnä kuninkaasta seuraava ja sai käyttää täysin omaa mielivaltaa siitä mikä on hyväksyttyä ja mikä ei ;D
Helpoin olisi ollut ajaa sillä firman omalla yhdistelmällä, kun oli "sopivasti" mittaa akseliväleillä ;)
Ja on edelleen. Eli ei se katsastusmies sitä keksinyt itse.
Kirjoitti: Ossi66 - 15.04.2016 kello on 13:19
Kyllä se oli jo silloin laissa että peräkärryn täytyy olla niin korkea ettei sen ylitse voi katsoa.
Ja on edelleen. Eli ei se katsastusmies sitä keksinyt itse.
Oli oli, mutta joissain paikoissa hyväksyttiin tuo traileri+auto, täällä ei. Ja se oli laissa että todellisen painon pitää olla inssissä yli 3500kg, joten iso tyhjä umpikärrykään ei ollut hyväksytty, jos keveä veturi.
Kirjoitti: kimi - 15.04.2016 kello on 13:20
Kirjoitti: 88k5 - 15.04.2016 kello on 14:16
2001 ajoin C1En yhdistelmällä VW Crafter+3.5tn minikaivurilavetti tyhjänä. Kelpasi sellaisenaan 600kg riippa..
Kirjoitti: 0yxxy0 - 15.04.2016 kello on 16:13
^
Harva sitä ajelee toistakymmentä perävaunua perässä yhtä aikaa.... :)
Veturikuski tai lentokenttätyönteki jä
Kirjoitti: K.E.V - 15.04.2016 kello on 16:28
Ne on nuo ajo- ja käsittelykokeessa vaadittavien yhdistelmien ominaisuudet vaihdelleet eri vuosina.-90 luvulla Steppari isolohkolla ja Astro 7000 , pakkohankinta jotta sai tuota koppia kuskaa.
2001 ajoin C1En yhdistelmällä VW Crafter+3.5tn minikaivurilavetti tyhjänä. Kelpasi sellaisenaan 600kg riippa..
Kirjoitti: Ossi66 - 15.04.2016 kello on 16:43
Veturikuski tai lentokenttätyönteki jä
Jos kuitenkin perävaunutehdas ja kuljetuskalusto ;)
Kirjoitti: pamaus - 22.04.2018 kello on 08:44
Kärry olisi 350 pitkä ja 50 levyisillä laidoilla.
Paku trailer 1790 € Jaxal kuomulla
https://www.nettivaraosa.com/kuljetuskalusto/1702928#yritys=pakutrailergroup
(https://karavaanari.org/kuvat/1524376104.jpg)
Tai Jt trailer 1690 € Gansi kuomulla
https://www.nettivaraosa.com/kuljetuskalusto/1710787
(https://karavaanari.org/kuvat/1524376124.jpg)
Onko joku perehtynyt, mitä eroa on nyt uudella Gansi kuomulla vs Jaxal kuomulla.
Tuo uusi Gansi kuomuhan on aikalailla kopio tuosta Jaxalin kuomusta.
Vai olisiko joku muu kärry samassa hintaluokassa ja samaa kokoa ?
Kirjoitti: Lerssinen - 22.04.2018 kello on 08:51
Kummankaan kyljet ei tosin kestä mitään ilman vanerointia joka on jarruttomissa suoraan kantavuudesta pois.
Kirjoitti: pamaus - 22.04.2018 kello on 08:55
Paku railerissa on yksinkertaiset laidat pienillä pokkauksilla, jt-ssä suorat kyljet sisällä ilmeisesti vanerointi.
Kummankaan kyljet ei tosin kestä mitään ilman vanerointia joka on jarruttomissa suoraan kantavuudesta pois.
Molemmissa etulevyssä pokkaus ja takalevyssä vanerointi. Kyljissä ei kummassakaan vanerointia, eikä etulaidassa.
Pakussa 2 kaasujousta, Jt:ssä yksi. Myös koukun kiinnityksessä eroja.
Kirjoitti: Lerssinen - 22.04.2018 kello on 09:20
Ainakin mainoskuvissa jt-n kyljet on sileät sisältä eli jotain kakskerros-systeemiä siinä ? Nuo vastaavat kärryt mitä olen käpistellyt ovat niin pierunohutta peltiä että ne on kaikki laidat solmussa alta aikayksikön jos kärryllä ajetaan muutakin kuin vaikkapa puun lehtiä.
Toista se on jollain Teuvan Metallin tekemällä Muulikärryllä :)
Kirjoitti: 0yxxy0 - 22.04.2018 kello on 09:29
Kirjoitti: Joko - 22.04.2018 kello on 10:23
Sitten on myös jj trailer pro malli missä hitsaamalla tehty ja kastamalla sinkitty runko:
https://m.nettivaraosa.com/kuljetuskalusto/1649228
Samankokoinen kärry ns pulttaamalla kasattu on noin 1800-1900e. Tuossa pulttaamalla tehdyssäkin on apurunko hitsattu ja kastamalla sinkitty. Apurunkoon kiinnittyy jouset, aisa ja iskarit. Tekee kärrystä tosi tukevan. Aisan kestävyydestä en olisi huolissaan. Ne on kaikki testattuja eu tyyppihyväksyntää varten ja kestävät aivan varmasti tuplasti sen mitä kärryyn saa lastata -jokamerkillä.
Kirjoitti: tsahkali - 22.04.2018 kello on 10:32
Nuo vastaavat kärryt mitä olen käpistellyt ovat niin pierunohutta peltiä että ne on kaikki laidat solmussa alta aikayksikön jos kärryllä ajetaan muutakin kuin vaikkapa puun lehtiä.
Katselisin enempi kärryjen aisoja.
On joissakin sellaisia, jotta kun puukuorma käy ekassa montussa, niin kärryä ei voi hinata kuin takaperin.
Kirjoitti: Joko - 22.04.2018 kello on 10:48
Tuo kuuspulttisuuden mainostus on vähän sellainen... Mainostus. 750 kilon kärryissä se ja sama onko 4 vai 40 pulttia.
Ainakin mainoskuvissa jt-n kyljet on sileät sisältä eli jotain kakskerros-systeemiä siinä ? Nuo vastaavat kärryt mitä olen käpistellyt ovat niin pierunohutta peltiä että ne on kaikki laidat solmussa alta aikayksikön jos kärryllä ajetaan muutakin kuin vaikkapa puun lehtiä.
Toista se on jollain Teuvan Metallin tekemällä Muulikärryllä :)
Suoraa peltiä ne laidat on kaikissa halvimmissa. Minulla on itsellä suoralaitainen 1800x3700 lavalla oleva ja jos siitä avaa etu ja takalaidan ja laskee kuomun alas (eli esim ajaa lautaa mikä tulee edestä ja takaa yli) niin uskoisin että jollainaikavälillä laidat retkahtaa. Mut tuo on ostettu kelkkakärryksi ja näinollen siihen ei ole vara laittaa mitään ylimääräistä (kantavuus loppuu muuten heti). Jos kärry tulee ammattikäyttöön niin suosittelisin kirjoittamaan Googleen Rivakka perävaunu. On hitsaamalla kasattuja ja laidoilla monta pokkausta. Materiaali vahvempaa jne. Mut varjopuolena se että jarruttomana laillinen kantavuus pienempi eli melkein sais olla jarrullinenkin sit.
Kirjoitti: Joko - 22.04.2018 kello on 10:52
(https://karavaanari.org/kuvat/1524383419.jpg)
Hyvin on kulkenut 4 talvea lapinreissut tuolla kärryllä. Jj trailer 3700xl ja jaxalin kuomu. Hitsaamalla tehty runko ja koukkupainoksi kun laittaa noin 70kg niin kantavuus riittää just kahdelle kelkalle. Tankki pitää vain ajaa tyhjäksi ennen lähtöä (niin hyvää bensaa täällä ei ole että sitä kannattaisi 700km kuskata mukanaan lappiin)
Kirjoitti: Lerssinen - 22.04.2018 kello on 11:44
(https://karavaanari.org/kuvat/1524386659.jpg)
Maksimi yksiakselisen jarrukärryn kuorma, 1250kg.. Tai no ehkä vähän yli ku nuo painekyllästetyt oli litimärkiä :P
Lavalla oli noin 500 kiloa samaa sementtiä, ei voi oikein sanoa että lavadasse olisi ollut kovin hyökkäilevää sorttia..
Kirjoitti: pamaus - 22.04.2018 kello on 14:21
Ja sitten tällä alueella, joku tekee ne kärryjen rungot ja toimittaa näille kaikille samat runkoaihiot.
Sitten tämä kokoajat kokoavat pulteilla ja vähän hienosäätävät omiaan.
Kuka nuo rungot hitsaa, niin sitä en tiedä. Onko jollakin tietoa ?
(https://karavaanari.org/kuvat/1524396066.jpg)
Kirjoitti: T-Cat - 22.04.2018 kello on 20:18
(https://karavaanari.org/kuvat/1524383419.jpg)
Hyvin on kulkenut 4 talvea lapinreissut tuolla kärryllä. Jj trailer 3700xl ja jaxalin kuomu. Hitsaamalla tehty runko ja koukkupainoksi kun laittaa noin 70kg niin kantavuus riittää just kahdelle kelkalle. Tankki pitää vain ajaa tyhjäksi ennen lähtöä (niin hyvää bensaa täällä ei ole että sitä kannattaisi 700km kuskata mukanaan lappiin)
Meinaatko oikeasti että ei mene ylikuorman puolelle tuolla lastilla, paljonko kärryn omapaino kuomun kanssa?
Kirjoitti: Ossi66 - 22.04.2018 kello on 20:34
Varmaankin nämä Teuva,Lapua,Seinäjoki,Kauhajoki akselilla olevat kärryjen kokoajien laidat ja runkorakenteet valmistetaan Ruukin kuumasinkitystä teräksestä.
Ja sitten tällä alueella, joku tekee ne kärryjen rungot ja toimittaa näille kaikille samat runkoaihiot.
Sitten tämä kokoajat kokoavat pulteilla ja vähän hienosäätävät omiaan.
Kuka nuo rungot hitsaa, niin sitä en tiedä. Onko jollakin tietoa ?
(https://karavaanari.org/kuvat/1524396066.jpg)
Minä unohtaisin kaikki sinkatusta pellistä pulttiviritelminä tehdyt kärryt.
Mulla on pihassa kotifirmassa vuonna 1983 tehty kärry. Edelleen täysi työkalu.
Kun runko ja laidat hitsataan kasaan ja käytetään pakettina kuumasinkkauksessa, tulee melkeen ikuinen kärry.
Kirjoitti: HiTec - 22.04.2018 kello on 20:47
Meinaatko oikeasti että ei mene ylikuorman puolelle tuolla lastilla, paljonko kärryn omapaino kuomun kanssa?
Hinatessa saattaa myös veturin massat tulla yllättäen vastaan, jarruttomat kun on aika monessa jotain muuta kuin täydet 750kg :-\
Kirjoitti: T-Cat - 22.04.2018 kello on 20:50
Kirjoitti: Joko - 22.04.2018 kello on 23:01
Hinatessa saattaa myös veturin massat tulla yllättäen vastaan, jarruttomat kun on aika monessa jotain muuta kuin täydet 750kg :-\
Huoli pois 750kg jarrutonta ja 3 500kg jarrullista. 750kg ja aisapainoksi tulee se 75kg kun yamaha on etulaitaa vasten. 825kg- kärryn omapaino noin 320kg jää noin 500kg kantavuus. Tyhjillä tankeilla ei kyllä ylikuormaa ole. Kärryssä on c renkaat ja vahvemmat lehtijouset
Kirjoitti: mobileman - 23.04.2018 kello on 00:11
Minä unohtaisin kaikki sinkatusta pellistä pulttiviritelminä tehdyt kärryt.
Mulla on pihassa kotifirmassa vuonna 1983 tehty kärry. Edelleen täysi työkalu.
Kun runko ja laidat hitsataan kasaan ja käytetään pakettina kuumasinkkauksessa, tulee melkeen ikuinen kärry.
Ääni tälle Thumb
Itellä kokemusta Majavan kamppeista. Ovat kyllä olleet hyviä. Yksi 350cm avokärry, yksi 350cm gansin korotetulla kuomulla ja yksi jarruton venetraileri.
Kaikki käytössä statuksella työkalu ja oikeestaan mitään suurempaa vikaa noissa kyllä ole ollut.. kuomukärryyn on laitettu kertaalleen uudet renkaat ja iskarit.
Jämyt, kunnon aisat, kestävät laidat, kipit kaasujousim, hitsaamalla kasattu ja pakettina sinkitty. Maksaa tietty pikkasen enemmän kun nuo edellämainitut pulttikasatut mutta kun köyhällä ei oo varaa ostaa halapaa.
Kirjoitti: HiTec - 23.04.2018 kello on 08:39
Huoli pois 750kg jarrutonta ja 3 500kg jarrullista. 750kg ja aisapainoksi tulee se 75kg kun yamaha on etulaitaa vasten. 825kg
Mitenkäs se pykälä tässä kohtaa menikään, kun tuo 750kg oli sallittua sille jarruttoman kärryn akselille, johon sitten kärryä lastatessa keksi pilkkua viilaavat pykälänikkarit lisättäväksi tuon aisapainon max. 75kg => jarruttomalle kärrylle tulee siis kok.massaksi 825kg. Mutta veturipa saakin nyppiä yhä vain 750kg kok.massaista jarrutonta, niin... ::)
Kirjoitti: Joko - 23.04.2018 kello on 10:27
Mitenkäs se pykälä tässä kohtaa menikään, kun tuo 750kg oli sallittua sille jarruttoman kärryn akselille, johon sitten kärryä lastatessa keksi pilkkua viilaavat pykälänikkarit lisättäväksi tuon aisapainon max. 75kg => jarruttomalle kärrylle tulee siis kok.massaksi 825kg. Mutta veturipa saakin nyppiä yhä vain 750kg kok.massaista jarrutonta, niin... ::)Perässähinattavan massa mitataan akselimassasta. Jarrullinenkin se sais olla mutta ei kiinnosta kyllä katsastaa ja sitten on kärryn tyhjäpainokin paljon suurempi. Tarvitsen kahden kelkan kuljetusta kuitenkin vain kerran vuodessa. Muuten niitä on sielä 1kpl tai vaihtoehtoisesti kyytillä kulkee puutarhajätettä tms.
Kirjoitti: 88k5 - 23.04.2018 kello on 14:55
Mitenkäs se pykälä tässä kohtaa menikään, kun tuo 750kg oli sallittua sille jarruttoman kärryn akselille, johon sitten kärryä lastatessa keksi pilkkua viilaavat pykälänikkarit lisättäväksi tuon aisapainon max. 75kg => jarruttomalle kärrylle tulee siis kok.massaksi 825kg. Mutta veturipa saakin nyppiä yhä vain 750kg kok.massaista jarrutonta, niin... ::)Yli 750kg jarruttoman kärryn suurin sallittu nopeus 60km/h (rekisteriotteen kok.massa), ja sitten ajokorttiasiassa kevytkuorkilla/>3.5tn m-auto tarvii väh. C1E. B-kortin ajoneuvossa voi vaatia BE (kun 750kg kärryllä pelkkä B aina riittää ilman BE:tä). Ja yli 750kg jarrutontakärryä saa kytkeä vain kuorma-autoon.
Noita joitain 825kg O1-kärryjä ollut kaupan - kikka-voi-osua-omaan-nilkkaan.. jos pilkkuja ***jne..
Kirjoitti: HiTec - 23.04.2018 kello on 15:11
Noita joitain 825kg O1-kärryjä ollut kaupan - kikka-voi-osua-omaan-nilkkaan.. jos pilkkuja ***jne..
No sitä tässä olen vähän ihmetellyt, että onko tuossa nyt tuo lakimuutos 750>825 vaan jäänyt jotenkin puolitiehen kun sitten kuitenkaan juuri muita pykäliä ei olekaan päivitetty => tarvitaanko tässä taas kertaalleen sitten se pillkkua viilaava virkamies tienpäällä sakkolappua kirjoittamaan ja vastapuoleksi joku periaatteen varaan vannova lapun saajaksi, jotta homma saadaan vietyä oikeuteen, josta edelleen saadaan sitten aikanaan päätös nykyisen sekalain tulkinnasta ???
Kirjoitti: 88k5 - 23.04.2018 kello on 15:19
Ne on noi uudet 825 kärryt osin hävinneet markkinoilta. 825kg pitää olla rek.otteen kok.massa, eikä niin kuin joissa mainoksissa lukee "750+75kg"
Ei ollut ihan selvä juttu..
Tuossa pari sanaa https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/kommentti-tama-ajokorttiasia-ahdistaa-jopa-asiantuntijaa-hankalimmassa-tilanteessa-on-peravaunun-kayttaja/6357736 (https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/kommentti-tama-ajokorttiasia-ahdistaa-jopa-asiantuntijaa-hankalimmassa-tilanteessa-on-peravaunun-kayttaja/6357736)
Kirjoitti: pamaus - 23.04.2018 kello on 18:00
Pakkohan tuo hitsatun kärryn runko on upposinkitä, jos meinaa, että hitsaussaumat ei ruostu. Joten ruostesuojaus on kyllä hyvä.
Pulttiliitoksellaha n on erittäin hyvä kestävyys väsymissärkymisen suhteen. Esim eihän lentokoneissakaan ole hitsaussaumoja vaan ne kasataan pulteilla. Ja onhan se pulttikärrynkin runko yleensä kuumasinkittyä rautaruukin terästä, joten eihän siinäkään pitäisi mitään ruoste ongelmaa olla.
Minulla on ollut noin 5 vuotta Pakun 325 kärry, joka on tehty pulttiliitoksin. Ei siinä mitään ihmeellistä ole ollut ja hyvin on tullut perässä.
Joten todennäköisesti ostan uuden pulttiliitoskärryn 350x150 cm ja laidat 50 cm korkeat.
Ja vaikka kärry on kuinka upposinkitty, ei jouset eikä iskarit eikä akselin päät ole ruostesuojattu millään.
Joten noin 500 € euron erotus pulttikärryn versus hitsikärryn välillä on vähän niin ja näin. Ja varsinkin minulle, joka ei kärryä joka päivä tarvitse, eikä hiekkaa sillä kuljeta ja kärrykin on tallissa, niin pulttikärryt riittää hyvinkin.
Ja taitaa ne laidat olla ihan samaa kuumasinkittyä 1.5mm peltiä oli se kärryn runko sitten tehty hitsaamalla tai pulteilla.
Kirjoitti: HiTec - 23.04.2018 kello on 20:09
Ja varsinkin minulle, joka ei kärryä joka päivä tarvitse, eikä hiekkaa sillä kuljeta ja kärrykin on tallissa, niin pulttikärryt riittää hyvinkin.
Tuollaisella "pulttikärryllä" se on tämäkin OKT-projekti taputeltu, projektin 1. hankinta oli tuo kärry, eikä kärry ole vielä 8v ikäisenäkään moksiskaan = aika perusteetonta moinen "pulttikasattujen" mollaaminen ainakaan tälläisessä yksityiskäytössä - vai mennäänkö tässä taas sillä riittävä vs. paras, jossa tuo paras on selkeästi ylimitoitettu tarpeeseensa kun "vaatimattomampikin" (ja edullisempi) riittäisi vallan mainiosti ???
Kirjoitti: pamaus - 23.04.2018 kello on 20:23
(https://karavaanari.org/kuvat/1524504184.jpg)
(https://karavaanari.org/kuvat/1524504193.jpg)
Kirjoitti: Lerssinen - 23.04.2018 kello on 20:36
Kirjoitti: pamaus - 23.04.2018 kello on 20:40
Vetopää kuudella ja samalla aisat toisissaan kidalla kiinni, säästetty rakennuskustannuksi ssa taas ::)
Vähän vaikuttaa juuri toisinpäin jj-trailerin pulttikärryssä on tuo vetopää aisan päällä.
Kun taas jj-trailerin pro mallissa, joka on hitsattu niin vetopää on aisassa.
Ja taas jt-trailerissa 330 pitkissä malleissa ja pienemmissä vetopää on aisanpäällä ja 350 pitkissä malleissa vetopää on aisassa.
Ja mitä kalliimaksi kärry menee niin vetopää on pääsääntöisesti aisassa kiinni.
Kirjoitti: volvo - 23.04.2018 kello on 20:51
Kirjoitti: pamaus - 23.04.2018 kello on 20:57
"ei saa puhua autoissa" on vetopalkki tai vetopöytä pulteilla kiinni ja puhutaan aivan eri massoista. pultti liitos ei ole ongelma vaan materiaalin paksuus sen ympärillä.
Ei nyt aivan riitä ymmärrys. Siis onko niin, että vetopää on tuossa vetoaisan päällä siksi, että vetoaisan materiaali ei kestä tuota suoraa runko kiinnitystä.
Kirjoitti: megaman - 23.04.2018 kello on 21:31
Kirjoitti: volvo - 23.04.2018 kello on 21:53
Ei nyt aivan riitä ymmärrys. Siis onko niin, että vetopää on tuossa vetoaisan päällä siksi, että vetoaisan materiaali ei kestä tuota suoraa runko kiinnitystä.molemmat on pulteilla kiinni, ero on vain korkeudessa verrattuna runkoon.
Kirjoitti: Petrooli - 23.04.2018 kello on 23:01
Minulle ei ole vielä selvinnyt mitä käytännössä parempaa tuossa hitsatussa kärryssä on versus pulttiliitos kärryyn.
Pakkohan tuo hitsatun kärryn runko on upposinkitä, jos meinaa, että hitsaussaumat ei ruostu. Joten ruostesuojaus on kyllä hyvä.
Pulttiliitoksellaha n on erittäin hyvä kestävyys väsymissärkymisen suhteen. Esim eihän lentokoneissakaan ole hitsaussaumoja vaan ne kasataan pulteilla. Ja onhan se pulttikärrynkin runko yleensä kuumasinkittyä rautaruukin terästä, joten eihän siinäkään pitäisi mitään ruoste ongelmaa olla.
Minulla on ollut noin 5 vuotta Pakun 325 kärry, joka on tehty pulttiliitoksin. Ei siinä mitään ihmeellistä ole ollut ja hyvin on tullut perässä.
Joten todennäköisesti ostan uuden pulttiliitoskärryn 350x150 cm ja laidat 50 cm korkeat.
Ja vaikka kärry on kuinka upposinkitty, ei jouset eikä iskarit eikä akselin päät ole ruostesuojattu millään.
Joten noin 500 € euron erotus pulttikärryn versus hitsikärryn välillä on vähän niin ja näin. Ja varsinkin minulle, joka ei kärryä joka päivä tarvitse, eikä hiekkaa sillä kuljeta ja kärrykin on tallissa, niin pulttikärryt riittää hyvinkin.
Ja taitaa ne laidat olla ihan samaa kuumasinkittyä 1.5mm peltiä oli se kärryn runko sitten tehty hitsaamalla tai pulteilla.
(https://karavaanari.org/kuvat/1524512321.jpg)
Ostin kuvan kärrin tammikuussa 2013 kelkkakärriksi. Kärrillä on rahdattu harkkoja, klapeja, märkää ropsia, moottorikelkkaa ym. Ainut muutos siihen on perälautaan ruuvaamani 5 mm keltaiset filmivanerin suikaleet. Ne on sitä varten että suksiraudat ei nappaisi kiinni. Sitä on säilytetty ulkona. Käytetty kesät talvet. Kärry on 3,3 m pitkä ja lava on 1,5 m leveä. Laidat ovat normaalia korkeammat eli 50 cm. Laidat on vielä täysin suorat. Mikään paikka ei ole retkahtanut mihinkään suuntaan. Kuomu pysyy ylhäällä. Aisa on suora. Kärri on siis täyttänyt tarpeeni ihan täydellisesti. Thumb
Edellisen kuomukärrin ostin vuonna 2007 kun kävin rakentamaan taloa. Se oli saman valmistajan 3.0 m lavalla ja "vain" 35 cm korkeilla laidoilla. Sitäkin käytin runsaasti, eikä siinäkään ollut mitään moitittavaa kun sen myin tammikuussa 2013, kun tarvitsin pidempää ja korkeampaa kärriä. Sain muutes entisestä kärristä saman mitä olin uutena siitä maksanut. Thumb
Olen Pamauksen kanssa samaa mieltä, että tarvitseeko kevytperävaunun olla tämän järeämpi. Minulla on sitten soran ajoon traktorikärri erikseen. Pulttiliitokset ovat kestäneet hyvin. Olisiko hitsaussaumat kestänyt paremmin? Kevytperävaunun idea on siinä, että se on tehty suhteellisen kevyeksi, jotta sillä voi kohtuudella vielä jotain kulettaakkin ilman että vetomassa ylittää 750 kg.
Tuon yksiakselisen heikkokohta on se, että jouset ja laakerit ovat mitoitettu vain 750 kg. Seuraava kärri voisi olla kaksi akselinen, jolloin mahdollinen sallitun kokonaismassan ylitys ei tuntuisi missään. ;)
ps. kuomussa on kaksi kevennysjousta ja kipissä on kaasujousi pitämässä kippiä ylhäällä.
Kirjoitti: Oulaa - 24.04.2018 kello on 07:50
-86 vuosimallin Kertek muuntuu nyt traileriksi.
12" renkaat ja kantavuutta 300kg :-\,älkää kertoko kenellekkään
Runko ja laidat on niittaamalla ja pulttaamalla kiinni .
Örnvik 510HT:n alla se ol rantatrailerina ennen :-X
Kirjoitti: megaman - 24.04.2018 kello on 08:45
Kirjoitti: HiTec - 24.04.2018 kello on 08:49
ps. kuomussa on kaksi kevennysjousta ja kipissä on kaasujousi pitämässä kippiä ylhäällä.
Tuossa kuomussa tai paremminkin sen kevennyksissä suurin ongelma onkin silloin kun kuomua pitää irroittaa/kiinnittää. Täällä meillä päin jos menet vaikka multakuormaa hakemaan, niin multapisteellä kieltäytyvät lainkaan lastaamasta kuomukärryä = lapiohommiksi menee sitten lastauskin jos et kuomuosi ensin jo lähteissäsi irroita :-\ Ja varsinkin yksin sitten kun tuota kuomua lähdet yrittämään, niin melkoista ähellystähän se on juuri noiden kirjaimellisesti jousikevennettyjen saranoiden kanssa ja jos/kun se jousi sitten sieltä laukeaa, niin häkkyrän terävä alakulma ampuu kärryn lattiavanerista läpi kerrasta :-\
Eli pikkasen lisää suunnittelun paikkaa tuossa kuomun kiinnityksessä/irroituksessa olisi, jotta hommasta saataisiin helpompaa jopa yksin tehtäväksi 8)
Kirjoitti: Topelius - 24.04.2018 kello on 10:26
Kirjoitti: tsahkali - 24.04.2018 kello on 10:50
Tuossa kuomussa tai paremminkin sen kevennyksissä suurin ongelma onkin silloin kun kuomua pitää irroittaa/kiinnittää.
Pitää paikkansa.
Kärryyn kun tein lisälaidat, niin samalla tuli jousihässäkän alle kulma ja laitaan samanlainen.
Kumpikin puoli on kahdella ruuvilla kiinni ja irroitus on helppoa.
Kirjoitti: 88k5 - 24.04.2018 kello on 14:00
..Aika pieni pulkka se kuomu pitäisi sitten olla, jos yksin käpistelee. Mulla se painaa 75kg ja mitatkin 300x133x100cm - ei pelkästään takakahvasta nosta pois käsin. Puljannut kapuloilla olen, mutta takaisinlaitto pahasta - kaasujousien alamutterit molemmin puolin pois, 1 sokka / puoli, naksaus, työntö eteen 5cm - sitten saa nostaa pois jos jaksaa, tai jaksais kun sais jotenki käsillä kiinni.. no, kaivinkoneella menee yksinkin ;D
Eli pikkasen lisää suunnittelun paikkaa tuossa kuomun kiinnityksessä/irroituksessa olisi, jotta hommasta saataisiin helpompaa jopa yksin tehtäväksi 8)
Kirjoitti: Rauzi - 24.04.2018 kello on 14:32
Mutta.
Kolmiotukivarret, jarrut, varapyörä, ihan oikeet iskarit niissä ripustuksissa, kierrejouset.
Lasikuitu kansi, pöly ja vesitiivis. Sisäkorkeus vaivaset 60cm. Kannessa kattokaiteet ja taakkateline.
Järkyttävän hyvä niihin tarpeisiin mitä sillon oli. Ja tulee uskomattoman nätisti perässä.
Suomeen kun palasin niin rekisteröin sen jarruttomaksi ettei tartte jokavuos katsastella.
Kerran sitte ratsiassa tätä ihmeteltiin kun auton vetokyky jarruttomalle ei riittänyt, mutta siinähän on jarrut. Otteen mukaan ei ole. Virkamies näki papereista että jarruton, mutta ihan fyysisesti, onhan tässä.
Sanoivat että lähe äkkiä menemään. Nyt ei huvita ottaa selkoa.
Westfalia on loistovehje, mutta olis sen hinnalla saanu 5 muulia. Mutta, näin 30 vuoden jälkeenkin, paras mitä oon kevytperäkärryinä nähny.
Kirjoitti: HiTec - 24.04.2018 kello on 14:43
Mulla se painaa 75kg ja mitatkin 300x133x100cm - ei pelkästään takakahvasta nosta pois käsin.
No kertaalleen olen tuon oman JT-Trailerini 150x300x100 kuomun äheltänyt yksin niin pois kuin takaisin paikalleenkin ja siksi tiedänkin mitä "herkkua" se on. Suunnitelmissa olisikin hyödyntää jatkossa tuota katosta operaatioon s.e. katoksen katossa on joku talja-systeemi (vrt. suksiboxin säilytys tallin katossa), jolla kuomun saa nostettua/laskettua yksinkin. Mutta tässä kohtaa juuri nuo jouset tulee sitten ongelmiksi. Tai no jos ne etummaiset alapultit saa jousijalasta ja vaunun kyljestä ensin läpi, niin kyllähän tuon sitten taivasalla loppuunkin saa kiinni kun nostaa kuomun pystyyn noita taaimmaisia alapultteja varten 8)
Kirjoitti: Ossi66 - 24.04.2018 kello on 15:25
Kun aikoinaan piti asua millon missäkin maassa euroopan puolella, niin ostin saksasta peräkärryn. Westfalia. Siis tämönen normi 750 kiloa.
Mutta.
Kolmiotukivarret, jarrut, varapyörä, ihan oikeet iskarit niissä ripustuksissa, kierrejouset.
Lasikuitu kansi, pöly ja vesitiivis.
Westfalia on loistovehje, mutta olis sen hinnalla saanu 5 muulia. Mutta, näin 30 vuoden jälkeenkin, paras mitä oon kevytperäkärryinä nähny.
Et sitten Lap-ponia ole nähnyt ;D
Erillisjousitus, kierrejouset ja iskarit on joka mallissa, mitä sillä nimellä on maailmalle lähtenyt.
Kannet oli lasikuitua ja halutessaan san sai pölytiiviiksi tiivistettynä. Kuin myös jarrut yms. lisävarusteet sai tietenkin mitä asiakas halusi. ;)
Kirjoitti: tsahkali - 24.04.2018 kello on 15:43
Suomeen kun palasin niin rekisteröin sen jarruttomaksi ettei tartte jokavuos katsastella.
??
Ei ymmärrä.
Jos kokonaispaino on enintään 750kg, niin ei sitä tarvi katsastaa, vaikka olis jarrut.
Kirjoitti: tsahkali - 24.04.2018 kello on 15:44
Et sitten Lap-ponia ole nähnyt ;D
Nuuh, nuuh.... ;D
Kirjoitti: HiTec - 24.04.2018 kello on 16:14
Erillisjousitus, kierrejouset ja iskarit on joka mallissa, mitä sillä nimellä on maailmalle lähtenyt.
Faijallakin taisi olla joku tuollainen jostain 90-luvun alkupuolelta ja jo heti ekan multakuorman jälkeen oli renkaat v*turallaan kun oli tuon erillisjousituksen putket vääntyneet renkaiden navoista linttaan => moinen "erillisjousitus" muutetttiin jäykällä akselipalkilla perinteiseksi ja nyt tuli kärryllä multaa korotettujen laitojen tasallekin saakka mukisemati ;D Ja ihan on iskussaan tuo yksilö vieläkin, mitä nyt pohjavanerin on saanut jokusen kerran tässä vuosien varrella uusia, hällä kun on vain pressu kärryn peitteenä. Ja taidettiin tässä hiljan myös vetokitakin uusia, alkup. kun alkoi osoitelemaan "jo" murtumisen merkkejä 8)
Kirjoitti: Rauzi - 24.04.2018 kello on 16:53
??
Ei ymmärrä.
Jos kokonaispaino on enintään 750kg, niin ei sitä tarvi katsastaa, vaikka olis jarrut.
Sillon se kuulemma oli niin että jarrullinen katsastetaan. Näin rekisteröintikatsas tus meni.
Toisaalta, ihan sama kun homma on pulkassa.
Jos lapponi tekee tolleen myös niin hyvähän se.
Kirjoitti: Topelius - 24.04.2018 kello on 17:27
Kaikki ovat muuten tämän näköisellä vetopäällä. (https://uploads.tapatalk-cdn.com/20180424/9a1d58cd1f56e8cee3e1144ba108fa31.jpg)(https://uploads.tapatalk-cdn.com/20180424/44f358c9767f3160ad86e0acc48b9cea.jpg)
Kirjoitti: pamaus - 24.04.2018 kello on 17:48
Piti oikein käydä tehtaalla katsomassa noita JT-trailereita. Ovat kyllä ihan asiallisen näköisiä kärryjä. Aisassa pisti silmään tarra max 100km/h. Joko se laki on muuttunut?
Näin kirjoitettiin Moottori-lehdessä 30.3.2018
Hallituksen esitys uudeksi tieliikennelaiksi eteni viime marraskuussa eduskunnan valiokuntakäsittely yn. Tarkoitus on, että laki tulisi voimaan pääosin ensi vuoden aikana. Näin ollen myös peräkärryjen nopeusrajoituksen nostoa saataneen vielä odotella.
https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/perakarrylla-100-km-h-sujuvaa-vai-vaarallista/
Kirjoitti: Ossi66 - 24.04.2018 kello on 18:41
Faijallakin taisi olla joku tuollainen jostain 90-luvun alkupuolelta ja jo heti ekan multakuorman jälkeen oli renkaat v*turallaan kun oli tuon erillisjousituksen putket vääntyneet renkaiden navoista linttaan => moinen "erillisjousitus" muutetttiin jäykällä akselipalkilla perinteiseksi ja nyt tuli kärryllä multaa korotettujen laitojen tasallekin saakka mukisemati ;D Ja ihan on iskussaan tuo yksilö vieläkin, mitä nyt pohjavanerin on saanut jokusen kerran tässä vuosien varrella uusia, hällä kun on vain pressu kärryn peitteenä. Ja taidettiin tässä hiljan myös vetokitakin uusia, alkup. kun alkoi osoitelemaan "jo" murtumisen merkkejä 8)
Muuli kopioi Lap-ponin akselin joskus 90 paikkeilla. Siinä vaan oli senverran rakennetta muutettu että vääntöä tuli akseliputkelle paljon enemmän.
Lap-ponin akselisto kesti taatusti tonnin kuorman ja "telimallit" kaksi. "multakuormassa" painoa on äkkiä enemmän. Mutta eipä sen kevytperävaunun tarvii tuon enempää kestääkkään. ;D
Kirjoitti: Ossi66 - 24.04.2018 kello on 18:43
Jos lapponi tekee tolleen myös niin hyvähän se.
Huom. Teki ;)
Kirjoitti: tsahkali - 24.04.2018 kello on 18:56
Hallituksen esitys uudeksi tieliikennelaiksi eteni viime marraskuussa eduskunnan valiokuntakäsittely yn. Tarkoitus on, että laki tulisi voimaan pääosin ensi vuoden aikana. Näin ollen myös peräkärryjen nopeusrajoituksen nostoa saataneen vielä odotella.
Älytön esitys.
Jos nostettaisiin edes jarrullisten nopeutta....
NASTARENGASPAKKO on vähintä millä tilannetta voisi korjata.
Kirjoitti: 4ntti - 24.04.2018 kello on 20:21
Älytön esitys.Tarkoitatko nastarengaspakkoa jarruttomalle kärrille? :-\
Jos nostettaisiin edes jarrullisten nopeutta....
NASTARENGASPAKKO on vähintä millä tilannetta voisi korjata.
Kirjoitti: HiTec - 24.04.2018 kello on 20:31
Tarkoitatko nastarengaspakkoa jarruttomalle kärrille? :-\
No jos nyt edes talvirenkaat saisi jarruttomiin pakollisiksi, vaan ei. Siellä ne suvislikseillä tulla lipsuttelee talvikelissäkin - ja noiden nopeuksia pitäisi nyt sitten mukamas nostaa ja jättää jarrulliset nostamati. Jep jep >:(
Kirjoitti: 4ntti - 24.04.2018 kello on 20:49
No jos nyt edes talvirenkaat saisi jarruttomiin pakollisiksi, vaan ei. Siellä ne suvislikseillä tulla lipsuttelee talvikelissäkin - ja noiden nopeuksia pitäisi nyt sitten mukamas nostaa ja jättää jarrulliset nostamati. Jep jep >:(No on kyllä melko marginaalisia ne tilanteet, joissa jarruttomassa kärrissä olisi nastoista mitään iloa normaalissa ajossa.
Kirjoitti: 0yxxy0 - 24.04.2018 kello on 21:14
(https://uploads.tapatalk-cdn.com/20180424/9a1d58cd1f56e8cee3e1144ba108fa31.jpg)
Mitenkähän tuo vesitiiveys toteutetaan tämmösellä tuplajohdolla, todennäköisesti jonkin verran valskaa pistokkeen sisälle vettä. Ja mulla ainakin nastat jarruttomassa tällähetkelläkin, jos vaihtas samalla kun sitte autoistakin vapun aikaan.
Kirjoitti: Ossi66 - 24.04.2018 kello on 21:16
Mitenkähän tuo vesitiiveys toteutetaan tämmösellä tuplajohdolla, todennäköisesti jonkin verran valskaa pistokkeen sisälle vettä.
Huonosti
Kirjoitti: tsahkali - 24.04.2018 kello on 21:55
Tarkoitatko nastarengaspakkoa jarruttomalle kärrille? :-\
Jos niillä saisi ajaa satasta, niin kyllä.
Nykyinen 80:kin on kuorman kanssa liikaa, jos on huono keli.
Kirjoitti: 4ntti - 24.04.2018 kello on 22:48
Jos niillä saisi ajaa satasta, niin kyllä.Minkähänlaisessa kelissä ja ajotilanteessa nastarenkaista sitten on hyötyä? Harvalla tiellä saa Suomessa talvella 100 ajaa muutenkaan ja nämä tiet ovat joka tapauksessa 95% ajasta sulana. Nopea väistö ehkä ainut skenaario eikä siinäkään kyllä enää nastat auta jos kärry heilahtaa nopeasti sivulle.
Nykyinen 80:kin on kuorman kanssa liikaa, jos on huono keli.
Kirjoitti: Lerssinen - 25.04.2018 kello on 06:48
Kirjoitti: Oulaa - 25.04.2018 kello on 06:58
Mitenkähän tuo vesitiiveys toteutetaan tämmösellä tuplajohdolla, todennäköisesti jonkin verran valskaa pistokkeen sisälle vettä.Totta kai siellä vedonpoistokumirenk aassa pitää olla kaksi reikää. :-X
Kirjoitti: Ossi66 - 25.04.2018 kello on 07:39
Totta kai siellä vedonpoistokumirenk aassa pitää olla kaksi reikää. :-X
Onko?
Kirjoitti: Topelius - 25.04.2018 kello on 08:32
Mitenkähän tuo vesitiiveys toteutetaan tämmösellä tuplajohdolla, todennäköisesti jonkin verran valskaa pistokkeen sisälle vettä.
En tiedä vedenpoistosta, mutta ainakin itsellä Farmissa ihan samanlainen johtohässäkkä on kestänyt nyt reilun 10v ihan ongelmitta.
(https://uploads.tapatalk-cdn.com/20180425/b861006d86f71b5a9ca760513cf6a12f.jpg)
Kirjoitti: HiTec - 25.04.2018 kello on 09:27
Minkähänlaisessa kelissä ja ajotilanteessa nastarenkaista sitten on hyötyä? Harvalla tiellä saa Suomessa talvella 100 ajaa muutenkaan ja nämä tiet ovat joka tapauksessa 95% ajasta sulana. Nopea väistö ehkä ainut skenaario eikä siinäkään kyllä enää nastat auta jos kärry heilahtaa nopeasti sivulle.
Ja se nykypykälien mukainen 1.6mm kesärengas jarruttomassa on siis mukamas ihan OK noissakin nopeuksissa talvella? Vaikka olisi kulumisuraa, loskaa ja polannetta tuota kärryä pulkkana heittelemässä? Ja entäs sitten jos tulee se hätäjarrutus motarilla, nuppi hyvillä talvirenkailla pysähtyy, vaan jos aisa on vähänkään vinossa, niin se pulkka sieltä perästä ... onko se yhä nätisti siellä vai pyrkiikö sivulle ilman kunnon talvirenkaita? ???
Kirjoitti: 4ntti - 25.04.2018 kello on 10:18
Ja se nykypykälien mukainen 1.6mm kesärengas jarruttomassa on siis mukamas ihan OK noissakin nopeuksissa talvella? Vaikka olisi kulumisuraa, loskaa ja polannetta tuota kärryä pulkkana heittelemässä? Ja entäs sitten jos tulee se hätäjarrutus motarilla, nuppi hyvillä talvirenkailla pysähtyy, vaan jos aisa on vähänkään vinossa, niin se pulkka sieltä perästä ... onko se yhä nätisti siellä vai pyrkiikö sivulle ilman kunnon talvirenkaita? ???Esittämässäsi skenaariossa se kärry tulee sieltä ohitse oli siinä nastoja tai ei. Pointti tässä on juuri se että jarruttoman kärrin pysähtymiseen ne nastat eivät jarrutustilanteessa vaikuta tuon taivaallista.
Kirjoitti: 4ntti - 25.04.2018 kello on 10:20
On muuten tuo 95% ihan sitten skeidaa, elämää on muuallakin kuin helsingin kupeessa :-*Kyllä ne harvat 100 rajoituksella talvella pohjoisempanakin olevat tiet on pääosin sulina jo ihan sen takia että tienhoito edellyttää noilla suolausta.
Kirjoitti: HiTec - 25.04.2018 kello on 10:38
Esittämässäsi skenaariossa se kärry tulee sieltä ohitse oli siinä nastoja tai ei.
Nastoja ja nastoja, mikä ihmeen villitys sulla noihin nastoihin on, kun nyt saataisiin edes TALVIrenkaat niihin pakollisiksi, oli ne sitten piikilliset tahi eivät, mutta edes kuviota enempi kuin suvisliksin min 1.6mm 8)
Kirjoitti: Rauzi - 25.04.2018 kello on 11:05
Kirjoitti: tsahkali - 25.04.2018 kello on 11:17
Kyllä ne harvat 100 rajoituksella talvella pohjoisempanakin olevat tiet on pääosin sulina jo ihan sen takia että tienhoito edellyttää noilla suolausta.
Normaali talvina sula ja suolaus loppuu Oulun jälkeen, kevään mökäturistit näkee vain sulan tien.
Ja satasta löytyy.
On se jäisellä tiellä sellanen helevetin pulkka.
Näin on.
Jos perässä on jarruton slikseillä tai jarrullinen telillä ja nastoilla, ero on mykistävä.
Siksi onkin typerää sallia hempuloille lisää nopeutta.
Kirjoitti: pamaus - 24.05.2018 kello on 16:36
(https://karavaanari.org/kuvat/1527168982.jpg)
(https://karavaanari.org/kuvat/1527169015.jpg)
(https://karavaanari.org/kuvat/1527169036.jpg)
Kirjoitti: SilSam - 24.05.2018 kello on 16:50
PS. En ole ajellut kuorman kanssa maantiellä.
Kirjoitti: pamaus - 24.05.2018 kello on 18:10
Sama kuin minulla mutta mulla on pykälää matalammilla laidoilla. Tällä hetkellä noin kuutio multaa kyydissä ja se alkaa jo oleen vähän liikaa.
PS. En ole ajellut kuorman kanssa maantiellä.
Eikös nämä ole kevytperäkärryt ; )
Kirjoitti: megaman - 27.05.2020 kello on 19:05
https://youtu.be/k1ggx275joc
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/moottori-testasi-kevytperakarryt-vaistokoe-kaikki-eivat-kestaneet/
Kirjoitti: tsahkali - 27.05.2020 kello on 22:06
Vaarallinen Muuli. :o
Mistään ei selvinnyt, kenen tekemä se akseli oli.
Valmistajan selityskin oli kummallinen.
Autoliitto muuten taisi olla yksi, joka halusi sen 100km/h. ;D
Kirjoitti: seppoko - 27.05.2020 kello on 22:27
Mistään ei selvinnyt, kenen tekemä se akseli oli.
Valmistajan selityskin oli kummallinen.
Eikö akselin tekijä sitten ollut Juncar, joka jutussa mainittiin?
Kirjoitti: megaman - 27.05.2020 kello on 22:55
Eikö akselin tekijä sitten ollut Juncar, joka jutussa mainittiin?
"Juncar oy on yli 40 vuoden kokemuksellaan Suomen suurin autoperävaunujen valmistaja."
Eivätköhän käytä valmiita saatavilla olevia komponentteja. Akseli tuskin omaa tuotantoa.
Kirjoitti: 0yxxy0 - 28.05.2020 kello on 06:45
Kirjoitti: arska100 - 28.05.2020 kello on 07:12
Eikö akselin tekijä sitten ollut Juncar, joka jutussa mainittiin?4
Olisiko valmistaja kuitenkin BPW joka valmistaa nuita akseleita. Vaunussa oli mullakin.
Kirjoitti: Oulaa - 28.05.2020 kello on 07:21
Vaarallinen Muuli. :oToivottavasti kukaan ei nätyä vastaavaa kuvaa asuntovaunun alta kun vauhti on satasta :-X
https://youtu.be/k1ggx275joc
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/moottori-testasi-kevytperakarryt-vaistokoe-kaikki-eivat-kestaneet/
Kirjoitti: Ossi66 - 28.05.2020 kello on 07:30
Akselitumppi tehty pikkasen liian ohkaseksi - ei sitä kyllä saa mitenkään kestämään tuota vääntöä. Minusta tuo selvisi erinomaisesti tuosta testistä, kun ei kaatunut. Uusi akseli maksaa 220 eli pienellä vahingolla pääsee tuossa tapauksessa kun pysyi pystyssä.
Kirjoitti: Hesus - 28.05.2020 kello on 07:39
Kirjoitti: mattikoo - 28.05.2020 kello on 12:10
ois myös mielenkiintoista nähdä testejä, joihin etsitään suomen maanteiden isoimmat heitot ja montut, ajetaan niihin ensin tyhjänä 100kmh ja katsotaan kumpaan ojaan kärryt pomppii, ja sitten samoihin heittoihin 750kg täydellä painolla ja katsotaan mistä menee akselit ja mistä aisat vääriksi.
Tämä voisi olla vaikka jatko-osa Suomen Surkein Kuski -ohjelmaan. ;D
Kirjoitti: megaman - 28.05.2020 kello on 12:22
Tämä voisi olla vaikka jatko-osa Suomen Surkein Kuski -ohjelmaan. ;D
Tähän tyyliin:
https://www.youtube.com/watch?v=Z7Kfl97b57s
Kirjoitti: "Masi" - 28.05.2020 kello on 12:45
Jenkki kaataa noin 90 % ja eurooppa noin 10 % varmuudella.
Kirjoitti: megaman - 28.05.2020 kello on 12:48
Kirjoitti: jiikoo - 28.05.2020 kello on 12:50
Kirjoitti: Aakku - 28.05.2020 kello on 12:56
Tuossa pätkässä näkyy se ratkaiseva ero jenkki ja eurooppa vetosysteemin välillä.Entäs Venäjä...?
Jenkki kaataa noin 90 % ja eurooppa noin 10 % varmuudella.
Kirjoitti: Haapaniemen Paroni - 28.05.2020 kello on 13:20
Kirjoitti: Aakku - 28.05.2020 kello on 13:25
Onneksi löytyy vaunusta ajonvakatus järjestelmä ;) ;D ;DMihin sitä tarvitset...? :)
Olen ymmärtänyt, että vaunusi on enimmäkseen kausipaikalla.
Kirjoitti: mike - 28.05.2020 kello on 13:34
Kirjoitti: Haapaniemen Paroni - 28.05.2020 kello on 13:58
Vakauttaa antennin heilumista yh:n vierailulla :PEiks se ole hyvä, kun joku vaunu/auto firma ottaa huomioon kaikki ;) ;D ;D
Kirjoitti: Karabiilisti - 28.05.2020 kello on 15:16
Kirjoitti: tsahkali - 28.05.2020 kello on 17:12
Tuossa pätkässä näkyy se ratkaiseva ero jenkki ja eurooppa vetosysteemin välillä.
Jenkki kaataa noin 90 % ja eurooppa noin 10 % varmuudella.
Uusi satasen rajoitus tuo paljon lisää kaatoja, kun kansa rupee ajaan 120.
Kirjoitti: Aakku - 28.05.2020 kello on 18:27
Se liimattava 80 km tarra Muulin perässä on sitten ihan paikallaan ja saanee ymmärrystä.
Kirjoitti: Haapaniemen Paroni - 28.05.2020 kello on 18:53
Mitä jos akselit vääntyy kuten muulissa....antenni n heiluessa ... ;)Paino rajotus alle 80kg..
Kirjoitti: "Masi" - 28.05.2020 kello on 19:22
Paino rajotus alle 80kg..No voi harmi, en voi tulla emännän luo kylään kun painan yli tuon kaben kestävyysrajan ;)
Kirjoitti: mattikoo - 28.05.2020 kello on 19:44
Harvapa siinä teki oikean ratkaisun kun alkaa vatkaamaan, eli ottaa vauhtia pois.
Toisaalta tuon videon perusteella voisi päätellä myös siten, että katkeava akseli toimii turvalaitteena kiemurtelevassa perävaunussa. Vaappuminen loppuu pyörän irtoamiseen ja vauhtikin hidastuu siinä vaiheessa automaattisesti. Ylikuormituksesta katkeavat akselit voisi olla oikeastaan pakollinen ominaisuus perävaunuissa. :laugh:
Kirjoitti: 0yxxy0 - 28.05.2020 kello on 20:02
Kirjoitti: K.E.V - 28.05.2020 kello on 20:16
Onneksi löytyy vaunusta ajonvakatus järjestelmä ;) ;D ;DOnko Kabesi otsikon mukainen ?
Kirjoitti: foothillster - 28.05.2020 kello on 21:36
Uusi satasen rajoitus tuo paljon lisää kaatoja, kun kansa rupee ajaan 120.Kyllä toi on ollut jo vuosia normi vauhti ainakin tre-hki motarilla.
Tänäänkin satuin ohittamaan yli sataa menevän kärrykuljetuksen jossa kyydissä oli sitomatta 30x30 betonilaattoja eurolavan päällä...
Ja toinen veti ohi Tampereen ohitustiellä vaikka vauhtia rajoituksen mukaan 100.
Kirjoitti: aakoo - 28.05.2020 kello on 21:53
Kyllä toi on ollut jo vuosia normi vauhti ainakin tre-hki motarilla.
Tänäänkin satuin ohittamaan yli sataa menevän kärrykuljetuksen jossa kyydissä oli sitomatta 30x30 betonilaattoja eurolavan päällä...
Ja toinen veti ohi Tampereen ohitustiellä vaikka vauhtia rajoituksen mukaan 100.
Järkevästi ajaen ei vaikuta ajo-ominaisuuksiin onko nuo mainitsemasi betonilaatat sidottu tai sitomatta, jos laatat liikkuvat allansa olevaan kuormalavaan nähden, on ajettu liian rajusti.
Enemmän mua huolettaa nuo lautakuormat joissa kuorma on tuettu kärryn etuseinään ja sen johdosta peräylitystä on useampi metri ja kuorman painopiste takana ja sen seurauksena syntyy heiluri joka paljastaa luontonsa vasta kun vauhtia on riittävästi.
Kirjoitti: Kumisimo - 28.05.2020 kello on 22:11
Onko Kabesi otsikon mukainen ?
Kyllä se taitaa kevyt pv:ksi mennä:
Paino rajotus alle 80kg..
Kirjoitti: foothillster - 29.05.2020 kello on 07:08
Järkevästi ajaen ei vaikuta ajo-ominaisuuksiin onko nuo mainitsemasi betonilaatat sidottu tai sitomatta, jos laatat liikkuvat allansa olevaan kuormalavaan nähden, on ajettu liian rajusti.
Ei ajo-ominaisuuksiin niinkään, olihan ne nätisti akselin päällä.
Mutta kun tuosta satasesta olisi joutunut vetämään liinat kiinni niin siinäpä olisi kuski ihmetellyt kuka koputtelee peräkonttiin.
Noita lautavirityksiä ei onneksi noilla isommilla teillä näy, taitaa noita alan kauppoja olla tarpeeksi tiheässä.
Kirjoitti: Aakku - 29.05.2020 kello on 07:39
Tuo on niin totta...
Ei ajo-ominaisuuksiin niinkään, olihan ne nätisti akselin päällä.
Mutta kun tuosta satasesta olisi joutunut vetämään liinat kiinni niin siinäpä olisi kuski ihmetellyt kuka koputtelee peräkonttiin.
Noita lautavirityksiä ei onneksi noilla isommilla teillä näy, taitaa noita alan kauppoja olla tarpeeksi tiheässä.
Kuorma pitää sitoa, tai tukea niin, että se kestää hidastuvuuden 10m/s2. Tarkoittaa sitä että auto pysähtyy jarrutuksen aloituksesta satasen nopeudesta alle 3 sekunnin. Silloinkin kuorman pitää pysyä paikoillaan.
Elikä se matkaaminen sitomattomalla kuormalla perustunee enemmänkin onneen, kuin järkevyyteen. Moni hoitaa häiritsevän ongelman laskemalla kuomun kuorman päälle. Ongelma on silloin piilossa.
Kirjoitti: Hesus - 29.05.2020 kello on 07:40
Järkevästi ajaen ei vaikuta ajo-ominaisuuksiin onko nuo mainitsemasi betonilaatat sidottu tai sitomatta, jos laatat liikkuvat allansa olevaan kuormalavaan nähden, on ajettu liian rajusti.
jaajaa, eli sen takia kevytkärrylijät ei sido kuormiaan, kun "ajavat järkevästi" Thumbd
Se onnettomuustilanne tai äkkijarrutus kun ei kysy kuskin halua ajaa järkevästi.
Ja lakikin muuttuu tältä osin sitten 1.6, kitkaa ei saa enää laskea kuorman varmistamiseen ellei kuormaa ei ole sidottu, eli sakot on varmat. Sikäli kun sheriffit vaan jaksais noita kevytkärrylijöitä ratsata.
Kirjoitti: megaman - 29.05.2020 kello on 07:44
https://youtu.be/3XLfyatbtGo
Irtonaisilla betonilaatoilla ei varmaan suostuisi testaamaan kuin crash test dummies. :o
Kirjoitti: Lerssinen - 29.05.2020 kello on 08:16
(https://karavaanari.org/kuvat/1590729379.jpg)
Enemmän mua huolettaa nuo lautakuormat joissa kuorma on tuettu kärryn etuseinään ja sen johdosta peräylitystä on useampi metri ja kuorman painopiste takana ja sen seurauksena syntyy heiluri joka paljastaa luontonsa vasta kun vauhtia on riittävästi.
Kirjoitti: Hesus - 29.05.2020 kello on 08:22
ei montaa euroa maksa, on helpompaa ja huomattavasti parempaa sitomista.
Kirjoitti: Jeppe - 29.05.2020 kello on 08:37
(https://karavaanari.org/kuvat/1590730540.jpg)
Topicin aiheeseen :).
Huolimatta nopeusrajoituksista, kukin keskenään osaa varmasti sovittaa nopeutensa kuorman mukaan, eli 5m lankkukuormassa olevaa muulia ei kannata yrittää vetää 100km/h.
Johan sen itsesuojeluvaisto pitäis kertoa.
Kirjoitti: Aakku - 29.05.2020 kello on 09:15
(https://karavaanari.org/kuvat/1590732794.jpg)(https://karavaanari.org/kuvat/1590732912.jpg)
Kirjoitti: HiTec - 29.05.2020 kello on 09:20
Mulla lähti pystyseinä solikka vatkaamaan 35v sitte, sen aikaisella autolla ei tarvinu jarrutella niin vauhti hidastui automaattisesti 80=>50km/h jolloin vatkaaminen loppui kun aloin pykältämään pienemmälle vaihteella.Itse kanssa muksuna kun vanhempien kanssa vaunuiltiin, niin kerran faija päästi mutsin ajamaan vaunun kanssa, Asconan perässä joku pikku solikka muistaakseni, niin suoralla tiellä eräässä alamäessä alkoi kummasti heijaamaan ja siitäkös mutsi paniikkiin, faija tarraa rattiin kiinni, käsijarrulla vauhtia pois ja tien sivuun stopille. No selvittiin siis säikähdyksellä, mutta jälkiä kun käytiin katsomassa niin aika komiaa mustaa käärmestä oli jo vaunun renkaat tiehen piirrelleet, joten kovin kaukana ei ne vakavammatkaan enää olleet. Oli muuten mutsin tasan eka ja vika kerta kun hän vaunua ikinä on vedellyt ;D
Mutta kun tuosta satasesta olisi joutunut vetämään liinat kiinni niin siinäpä olisi kuski ihmetellyt kuka koputtelee peräkonttiin.Ja mitenkäs noin ylipäätään meinasit laattoja sitoa? Irtonaisia, raskaita, pienehköjä kpl kuitenkin, niin jostain liinoistakin luikahtaa stopissa niin nätisti välistä ettei tosikaan. Ja joku verkkokin, niin siinä aletaan ihan oikeasti jo kysymään myös sen sidontalenkin kestävyyttä, joku onneton lenkura ohkaseen kärryn kylkipeltiin pultattuna kun lähtee noissa voimissa jo sen laattakuorman mukaan aika hätäseen ???
Kirjoitti: Aakku - 29.05.2020 kello on 09:33
Ja mitenkäs noin ylipäätään meinasit laattoja sitoa? Irtonaisia, raskaita, pienehköjä kpl kuitenkin, niin jostain liinoistakin luikahtaa stopissa niin nätisti välistä ettei tosikaan. Ja joku verkkokin, niin siinä aletaan ihan oikeasti jo kysymään myös sen sidontalenkin kestävyyttä, joku onneton lenkura ohkaseen kärryn kylkipeltiin pultattuna kun lähtee noissa voimissa jo sen laattakuorman mukaan aika hätäseen ???Tuollainen laattakuorma yleensä tuetaan...
Itse tuon kohtapuoleen pyöreitä laattoja Muulilla. Ei ole iso vaiva latoa, tai levittää ne kärryn pohjalle niin, että ne tukeutuu laitoihin.
Kuorma-autoikuljetuksissa lavalliset voi tukea asettamalla ja sitomalla vaikka tyhjän kuormalavan pystyyn eteen.
Kirjoitti: Ossi66 - 29.05.2020 kello on 09:43
(https://karavaanari.org/kuvat/1590729379.jpg)
Lap-poni rassukka. Ei auta vaikka on kunnon kärry, jos on väärä käyttäjä.
( ;) Meidän vanhan perheyrityksen tuotantoa )
Kirjoitti: Hesus - 29.05.2020 kello on 09:55
Ja mitenkäs noin ylipäätään meinasit laattoja sitoa? Irtonaisia, raskaita, pienehköjä kpl kuitenkin, niin jostain liinoistakin luikahtaa stopissa niin nätisti välistä ettei tosikaan. Ja joku verkkokin, niin siinä aletaan ihan oikeasti jo kysymään myös sen sidontalenkin kestävyyttä, joku onneton lenkura ohkaseen kärryn kylkipeltiin pultattuna kun lähtee noissa voimissa jo sen laattakuorman mukaan aika hätäseen ???
sidontalenkit pitää olla mitoitettu siten, että niillä voidaan kuorma sitoa lain edellyttämällä tavalla ko. kuljetusyksikköön.
Niitä betonilaattoja kun ei saa 3tonnia siihen 750kg muuliin lastata... eli siellä ei tarttekaan olla mitään 10tonnin sidontapisteitä.
Äkkipysäyksessä saakin sidontapisteet ja sidonnat pettää(tietty suotavaa jos kestäisi), mutta ei äkkijarrutuksessa.
Kirjoitti: tsahkali - 29.05.2020 kello on 10:19
Huolimatta nopeusrajoituksista, kukin keskenään osaa varmasti sovittaa nopeutensa kuorman mukaan, eli 5m lankkukuormassa olevaa muulia ei kannata yrittää vetää 100km/h.
Johan sen itsesuojeluvaisto pitäis kertoa.
Ei se kerro.
Kerran mentiin Pohjanmaata etelään ja tien varressa vaihdettiin rengasta.
Oli vielä isompi kuorma, mitä Lerssin kuvassa.
Piti sitten pysähtyä hetkeksi ja lautakuorma meni ohi melkoista vauhtia...
Hetken päästä saavutimme sen, kun taas oli mennyt rengas! :laugh:
Kirjoitti: foothillster - 29.05.2020 kello on 10:34
Ja mitenkäs noin ylipäätään meinasit laattoja sitoa? Irtonaisia, raskaita, pienehköjä kpl kuitenkin, niin jostain liinoistakin luikahtaa stopissa niin nätisti välistä ettei tosikaan. Ja joku verkkokin, niin siinä aletaan ihan oikeasti jo kysymään myös sen sidontalenkin kestävyyttä, joku onneton lenkura ohkaseen kärryn kylkipeltiin pultattuna kun lähtee noissa voimissa jo sen laattakuorman mukaan aika hätäseen ???
Kasa matalaksi, muutama kakkosnelosen pätkä ja eurolava alta päälle, sillä jo tukevoittaa kummasti.
Lähinnä pointtina tuossakin tapauksessa oli vauhti ja reittivalinta. Vieressä meni vanha kolmonen jossa voisi ajella turvallisempaa vauhtia ja vähemmillä kanssakulkijoilla.
Kirjoitti: "Masi" - 29.05.2020 kello on 10:44
Ja mitenkäs noin ylipäätään meinasit laattoja sitoa? Irtonaisia, raskaita, pienehköjä kpl kuitenkin, niin jostain liinoistakin luikahtaa stopissa niin nätisti välistä ettei tosikaan. Ja joku verkkokin, niin siinä aletaan ihan oikeasti jo kysymään myös sen sidontalenkin kestävyyttä, joku onneton lenkura ohkaseen kärryn kylkipeltiin pultattuna kun lähtee noissa voimissa jo sen laattakuorman mukaan aika hätäseen ???
Lakihan on aivan yksi selitteinen eli ne on sidottava. Ja jos ei siihen kykene, kännykkä käteen ja tilaa ammattilaisen paikalle.
Ja toisekseen betonilaatat 30 x 30 x 5 cm eli painoa noin 11 kg/ kpl vaikka kooltaan on aika helppo niputtaa esimerkiksi 5 nippuun se määrä mikä normikevyt kärryyn mahtuu eli noin 10 nippua.
Ja niput onkin jo paljon helpompi tunarinkin sitoa kiinni ;)
Kirjoitti: foothillster - 29.05.2020 kello on 18:19
https://youtu.be/n6nI6oF7dJQ
Kirjoitti: Kumisimo - 29.05.2020 kello on 20:41
Tätä päivittäin motarilla.Se on ihan yhtä päivittäistä motarilla ja muuallakin että kotipoliisit kuvailee puhelimella ajaessaan.
https://youtu.be/n6nI6oF7dJQ
Kirjoitti: Kumisimo - 29.05.2020 kello on 20:49
sidontalenkit pitää olla mitoitettu siten, että niillä voidaan kuorma sitoa lain edellyttämällä tavalla ko. kuljetusyksikköön.Näin on, virkavalta laskee kuola suupielestä valuen kuormaliinojen määrän ja vahvuuden riittävyyttä mutta eivät tajua että liinan koukut on kiinni reikäkiskoissa jotka on vain pop-niiteillä kuormakorin lasikuituseinään kiinnitetty.
Kirjoitti: foothillster - 29.05.2020 kello on 21:24
Se on ihan yhtä päivittäistä motarilla ja muuallakin että kotipoliisit kuvailee puhelimella ajaessaan.Tätä vähän odotinkin, nettipoliisia
Eikun oikeasti, mä ajan keskimääräisesti vain n. 120 km / arkipäivä motarilla ja lähes joka toinen päivä noita näkee. Onneksi ei ole vahinkoja sattunut kohdalle...
Kirjoitti: Aakku - 29.05.2020 kello on 21:48
"Juncar oy on yli 40 vuoden kokemuksellaan Suomen suurin autoperävaunujen valmistaja."https://muuli.fi/media/wysiwyg/muuli-ajankohtaista/200527_Juncar_asiakastiedote_v0.2.pdf
Eivätköhän käytä valmiita saatavilla olevia komponentteja. Akseli tuskin omaa tuotantoa.
Kirjoitti: seppoko - 29.05.2020 kello on 22:03
Eikö akselin tekijä sitten ollut Juncar, joka jutussa mainittiin?
Kiitos Aakku.
https://muuli.fi/media/wysiwyg/muuli-ajankohtaista/200527_Juncar_asiakastiedote_v0.2.pdf
Sama asia, jonka totesin lehden artikkelista:
Lainaus
Juncar on suunnittelussa lähtenyt siitä, että akseli pysyy yhtenäisenä rajussakin väistötilanteessa, mutta sille sallitaan taipumaa, jolloin akseli ylijäreän rakenteen sijasta toimii ikään kuin hitaana sulakkeena.
Mutta kaikki eivät ilmeisesti olleet huomanneet?
Kirjoitti: aakoo - 29.05.2020 kello on 22:15
Asetus ajoneuvon käytöstä tiellä sanoo:
47 §
Kuorman varmistaminen
1. Kuorma ei saa kuormakorissa siirtyä siten, että se voi haitata ajoneuvon liikenneturvallista käyttöä. Kuorma ei saa oleellisesti liikkua kuormakoriin nähden, kun kuormaan vaikuttaa eteenpäin voima, joka vastaa kiihtyvyyttä 10 m/s2, tai sivulle tai taaksepäin voima, joka vastaa kiihtyvyyttä 5 m/s2.
2. Kuorman varmistamiseksi tulee käyttää kuorman tuentaa, sitomista, lukitsemista tai peittämistä. Kuorman varmistuksen lujuutta määritettäessä saa kitkan tarjoaman pidätyskyvyn ottaa huomioon.
3. Kuorma on suojattava kuormapeitteellä, jos on vaara, että kuorma pölyää tai varisee tielle ajoviiman vaikutuksesta.
Kirjoitti: Aakku - 29.05.2020 kello on 22:35
Kuormaa ei lain mukaan tarvitse sitoa.Eipä niin...
Sorakuormaakin on aika vaikea sitoa ja ylöspäin sidontaa ei kaiketi tarvita. Kunhan ei tuuli vie.
Kirjoitti: kimi - 29.05.2020 kello on 23:14
Eipä niin...
Sorakuormaakin on aika vaikea sitoa ja ylöspäin sidontaa ei kaiketi tarvita. Kunhan ei tuuli vie.
Miten niin vaikea:
(https://karavaanari.org/kuvat/1590783262.jpg)
Kirjoitti: Aakku - 29.05.2020 kello on 23:37
Miten niin vaikeaaNo ei mahoton, mutta melko vaikeaa.... :)
Tämä kuorma on hiukka helpompi sitoa.
(https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn%3AANd9GcRbBfLtiFALLcLZltjfc_AiDcb_-EQrsdwHLpk3TXImc800y8Ua&usqp=CAU)
Kirjoitti: svc - 30.05.2020 kello on 09:39
(https://karavaanari.org/kuvat/1590820252.jpg)
Kevytkärryjen suunnitelijoiden ikuisuusongelma on juurikin optimoida tuo omamassan ja kantavuuden suhde. Eli miten tehdä riittävän luja kärry mahdollisimman isolla kantavuudella.
Kirjoitti: megaman - 30.05.2020 kello on 10:05
Se on ihan yhtä päivittäistä motarilla ja muuallakin että kotipoliisit kuvailee puhelimella ajaessaan.
Ja kylä/nettipoliisi tarttuu tähänkin... :P
Kirjoitti: 99 - 30.05.2020 kello on 10:15
Elikä se matkaaminen sitomattomalla kuormalla perustunee enemmänkin onneen, kuin järkevyyteen.
Meinaat tämmöistä kuormaa?
Näköjään kuski siirtää lankkuja ja sorasäkkejä (jotka olivat lautojen päällä pitelemässä niitä paikoillaan) kun ottivat tuttavuutta takaluukkuun kesken matkan.. No, eihän matkaa ollut kuin muutama kilometri kaupasta.
(https://karavaanari.org/kuvat/1590822939.jpg)
Kirjoitti: Hesus - 30.05.2020 kello on 14:30
Kuormaa ei lain mukaan tarvitse sitoa.
Ei tartte ei, mutta kuten jo aikaisemmin kirjoitin, 1.6 alkaen kitkaa ei saa enää laskea mukaan kuorman varmistamiseen, ellei kuorma ole sidottu myös ylöspäin
Se kitka on todella tärkeä tekijä kuorman varmistamisessa..
Kirjoitti: Aakku - 30.05.2020 kello on 15:19
Se kitka on todella tärkeä tekijä kuorman varmistamisessa..Onhan se tärkeä ainakin ratsiassa, jos sidonta menee tarkalle...
Yleensä suositellaan, että lasti tuetaan ja sidotaan riittävästi. Kitka on sitten sellainen laskennallinen lisä, jonka varaan ei tulisi laskea mitään.
Laskennallisesti voidaan tulkita, että kitkakertoimen ollessa 0,5, niin kuormaa ei tarvitsisis sitoa lainkaan taakse ja sivulle liikkumisen estämiseksi. Riittäisi siis, että kumipyöräinen lasti lavalla tuettaisiin vain etupäätyyn. Kaikkihan me ymmärrämme että se kumipyöräinen lasti ensimmäisessä kaarteessa nostaisi tassua ja kellahtaisi kuormasta. Siksi tänäpäivänäkin vaaditaan sidonta, tai tuenta kitkan lisäksi.
Kirjoitti: SeaSharky - 30.05.2020 kello on 16:09
Tilasin tämän suoraan tehtaalta Kauhavalta ja lähettivät Lahteen Postin rahtikeskukseen josta kävin hakemassa mökkireissulla, todella toimiva ja edullinen toimitustapa.
Kirjoitti: megaman - 30.05.2020 kello on 19:00
Sellanen panssarikärry, että jos joku törmää, toiseksi jää. 😂
Kirjoitti: Ossi66 - 30.05.2020 kello on 19:38
Aikanaan meillä tehdyissä rakenne laskettiin varmanpäälle, tuhat kiloa/akselipari. Kun ne kuormat on kuitenkin (jarruttomassa) sitä luokkaa. Asiakkaat olikin sitten pääasiassa koneyrittäjä, asfalttifirmoja, tielaitos ja yksityiset jotka halus oikeasti kestävän kärryn. Konemiehille ja asfalttifirmoille tehtiin yleensä vielä vahvistettuja akselistoja, kun kahden akseliston normaali 2000kg ei tahtonut riittää (jarruttomassa). Olishan se ollut järkevää minimoida paino ja kestävyys, mutta sellaisia haluavat ostivat muuta merkkejä.
Muulin ja kumppaneiden kanssa ei kilpailtu hinnalla vaan kestävyydellä.
Muulikin kopioi meidän akseliston yhteen malliinsa, mutta ei ollut menestys.
Kirjoitti: aakoo - 30.05.2020 kello on 20:13
Ei tartte ei, mutta kuten jo aikaisemmin kirjoitin, 1.6 alkaen kitkaa ei saa enää laskea mukaan kuorman varmistamiseen, ellei kuorma ole sidottu myös ylöspäinMistä tulee vaatimus kuorman varmistamisesta ylöspäin maantiellä 1.6. alkaen? Laita linkkiä, kiinnostaa Thumb
Se kitka on todella tärkeä tekijä kuorman varmistamisessa..
Kirjoitti: Kumisimo - 30.05.2020 kello on 20:18
Mistä tulee vaatimus kuorman varmistamisesta ylöspäin maantiellä 1.6. alkaen? Laita linkkiä, kiinnostaa ThumbKokeileppa vaikka Googlettaa " kuorman varmistus 1.6.20 ""
Kirjoitti: Tarvasjoki - 30.05.2020 kello on 20:25
Kirjoitti: Ossi66 - 30.05.2020 kello on 20:36
Kirjoitti: Tarvasjoki - 30.05.2020 kello on 20:37
Eihän jarrullisella saa, jos kokonaispaino yli 750kg - ylihuomennakaanOK
Kirjoitti: tsahkali - 30.05.2020 kello on 20:44
Konemiehille ja asfalttifirmoille tehtiin yleensä vielä vahvistettuja akselistoja, kun kahden akseliston normaali 2000kg ei tahtonut riittää (jarruttomassa).
Olen aina ihmetellyt, miksei raskaan likenteen nopeuksia valvota.
Pitäisi siis valvoa kaikkea muutakin 'ammattimaista'. >:D
Kirjoitti: tsahkali - 30.05.2020 kello on 20:46
Eihän jarrullisella saa, jos kokonaispaino yli 750kg - ylihuomennakaan
Ei ja pitäisi olla juuri toisinpäin.
Jarruton, kevyt kärry liukkaalla kuorman kanssa on yhtä helvettiä.
Kirjoitti: aakoo - 30.05.2020 kello on 21:33
Kirjoitti: El Maco - 30.05.2020 kello on 21:40
Kirjoitti: Ossi66 - 30.05.2020 kello on 23:18
Olen aina ihmetellyt, miksei raskaan likenteen nopeuksia valvota.
Pitäisi siis valvoa kaikkea muutakin 'ammattimaista'. >:D
Kai ne on ne kärryt käyttäny loppuun kohta 30 vuodessa. Vissiin joutuvat nykyään turvautumaan jarrullisiin kun muut ei kestä 😉
Kirjoitti: svc - 31.05.2020 kello on 07:16
Eihän jarrullisella saa, jos kokonaispaino yli 750kg - ylihuomennakaanJuuri näin. Kokonaismassa ratkaisee, ei jarrut.
Tosin jarrullisia kevytperävaunuja on todella harvassa. Asuntovaunuja taitaa olla olla Poksin lisäksi joku muukin.
Kirjoitti: svc - 31.05.2020 kello on 07:49
Kai ne on ne kärryt käyttäny loppuun kohta 30 vuodessa. Vissiin joutuvat nykyään turvautumaan jarrullisiin kun muut ei kestä 😉Juuri viime viikolla vaihtui vm. -84 peltirunkoinen Muuli 500X uuteen Trailermateen. Wanhus oli muuten kunnossa, mutta kumijousien kumit oli niin kivikovat, että kun kärryyn lastasi sallitut 440 kg pihalaattoja, jousitus painui n. 10 mm. 10" renkaat joustivat enemmän.
Tyhjänä kun ajoi korotetun suojatien yli, kärry pomppasi puoli metriä ilmaan ja mökille mennessä, viimeisellä parin kilometrin soratien pätkällä tyhjän kärryn pyörät olivat kiinni tiessä ehkä 500 m matkalla. ;D
En olisi uskaltanut vetää sitä satasta ainakaan tyhjänä.
Kirjoitti: SeaSharky - 31.05.2020 kello on 08:36
Kirjoitti: HiTec - 31.05.2020 kello on 08:55
Eihän jarrullisella saa, jos kokonaispaino yli 750kg - ylihuomennakaanMikä on ihan suolesta jos siinä jarrullisessa kärrissä on ATC. On taatusti huomattavasti turvallisempi noissa nopeuksissa kuin mikään jarruton nyyttäri >:(
Sen reissun jälkeen hankin tuon Tekno-Trailerin, sillä sama kuorma tulee ilman mitään heilumista.Tuota "samaa" pulttikasattua kärryähän saa monelta muultakin valmistajalta heidän omalle merkilleen printattuna. Ei mitä, itselläni on ollut jo 10v tuollainen JT-Trailer ja kun ottaa huomioon mitä kaikea silläkin on jo kuskattu mm. OKT-projektikin aikana, niin aivan loistava kapine on ollut! Thumb
Kirjoitti: Aakku - 31.05.2020 kello on 09:39
Mikä on ihan suolesta jos siinä jarrullisessa kärrissä on ATC. On taatusti huomattavasti turvallisempi noissa nopeuksissa kuin mikään jarruton nyyttäri >:(Tuossa avainsana on "jos"....
Lakia on aika vaikea säätää yksittäisen ajoneuvon tekniikan perusteella. Ehkä tulevaisuudessa voitaisiin yksilöllisesti katsastaa eri nopeudelle. Onko se sitten sekoittava vai tasaava juttu liikenteessä?
Kirjoitti: tsahkali - 31.05.2020 kello on 10:34
Lakia on aika vaikea säätää yksittäisen ajoneuvon tekniikan perusteella.
Ei lainkaan.
Saihan osalla autoja jo ajaa satasta...
Kirjoitti: Aakku - 31.05.2020 kello on 12:07
Ei lainkaan.Nimenomaan sai...
Saihan osalla autoja jo ajaa satasta...
Nythän saa lähes kaikilla ajaa satasta. Kyse lienee siitä, halutaanko taas normeja, kun juuri puhuttiin norminpurkutalkoist a. Sitten kun liikenteessä on vaikkapa riittävä määrä kaikilla herkuilla varustettuja vaunuja, niin saattaa yhtenäinen nopeuden nostokin tulla kysymykseen. Oletan, että lainlaatija ei ole nykyisellään kiinnostunut jollekin yksittäiselle vaununvetäjälle annettavasta poikkeuksesta. Norminpurku tuntuu tarkoittavan nykyisellään, joko kaikille, tai ei kenellekään.
Onko siinä järkeä, tai oikeudenmukaisuutta, niin siitä ollaan varmaan montaa mieltä.
Kirjoitti: pamaus - 31.05.2020 kello on 14:02
Hyvin se on perässä roikkunut ja lapin reissut kestänyt.
(https://karavaanari.org/kuvat/1590922906.jpg)
(https://karavaanari.org/kuvat/1590922907.jpg)
Kirjoitti: Ipana - 1.06.2020 kello on 05:27
Kirjoitti: Ossi66 - 1.06.2020 kello on 07:16
Juuri viime viikolla vaihtui vm. -84 peltirunkoinen Muuli 500X uuteen Trailermateen. Wanhus oli muuten kunnossa, mutta kumijousien kumit oli niin kivikovat, että kun kärryyn lastasi sallitut 440 kg pihalaattoja, jousitus painui n. 10 mm. 10" renkaat joustivat enemmän.
Tyhjänä kun ajoi korotetun suojatien yli, kärry pomppasi puoli metriä ilmaan ja mökille mennessä, viimeisellä parin kilometrin soratien pätkällä tyhjän kärryn pyörät olivat kiinni tiessä ehkä 500 m matkalla. ;D
En olisi uskaltanut vetää sitä satasta ainakaan tyhjänä.
Arvaat miksi oikeisiin perävaunuihin laitettiin jo 80-luvulla kierrejouset ja iskarit ;)
Mun oma on perävaunu vuodelta -83 ja pysynee käytössä vielä vuosikymmeniä ;D
Kirjoitti: 99 - 1.06.2020 kello on 07:38
Arvaat miksi oikeisiin perävaunuihin laitettiin jo 80-luvulla kierrejouset ja iskarit ;)
Missä kevytperävaunussa on kierrejouset?
Kirjoitti: Ossi66 - 1.06.2020 kello on 07:47
Missä kevytperävaunussa on kierrejouset?
Lap-ponissa on kaikissa malleissa - ja Muulin tekemässä kopiossa 80-90 luvun vaihteessa
Valitettavasti Lap-ponia on hankala saada, kun firma kaatui 90-luvun lamaan ja omistajat ei yleensä halua luopua kärryistään kellä sellainen on ;)
Kirjoitti: 0yxxy0 - 1.06.2020 kello on 08:30
Kirjoitti: Aakku - 1.06.2020 kello on 09:12
Miun muulissa on lehtijouset, renkaat on enempi maassa kuin ilmassa. Voihan se johtua ajotyylistäkin. ;DMullakin on Muulissa lehtijouset....
Muulia sai sekä kierrejousilla, sekä lehtijousilla. Muuten sama vaunu.
Mulle annettiin ostovaiheessa ymmärtää, että lehtijouset olisivat parhaimmat. Taisipa olla jopa hieman kallimmpikin, kuin kierrejousitettu malli.
Kirjoitti: HiTec - 1.06.2020 kello on 09:20
Lakia on aika vaikea säätää yksittäisen ajoneuvon tekniikan perusteella. Ehkä tulevaisuudessa voitaisiin yksilöllisesti katsastaa eri nopeudelle. Onko se sitten sekoittava vai tasaava juttu liikenteessä?
No justhan se tänään poistui, millä matkailuautolla sai ajaa 100km/h ja millä vain 80km/h. Ja tuokin erotus oli tasan tarkkaan vain ja ainoastaan sen auton tekniikkaan ja varusteisiin sidottu feature, piti olla ABS ja kuskin airbag. Mikä ihme siitä siis mukamas tekisi asuntovaunujen kanssa jotenkin hankalaa? Isketään noihin ATC:llisiin vaunuihin se 100km/h lätkä persuuksiin, samaten otteen lisäteksteihin kyseinen merkintä kuten oli as.autoissakin ja ei kun menox. Ei luulisi olevan tuon kummallisempaa, vai ???
Kirjoitti: "Masi" - 1.06.2020 kello on 09:27
Isketään noihin ATC:llisiin vaunuihin se 100km/h lätkä persuuksiin, samaten otteen lisäteksteihin kyseinen merkintä kuten oli as.autoissakin ja ei kun menox. Ei luulisi olevan tuon kummallisempaa, vai ???Noihan se on saksasassa toteutettu määrätty varustus vaunussa ja käydään paikallisen katsurin juttusilla, tulee rekisteriotteeseen
merkintä varusteista ja nopeudesta, tarra takaseinään.
Tosin jonkun alle kaksi tonnisen peräsässä yli tonninen vaunu on aina huono asia.
Kirjoitti: Ossi66 - 1.06.2020 kello on 09:28
Mullakin on Muulissa lehtijouset....
Muulia sai sekä kierrejousilla, sekä lehtijousilla. Muuten sama vaunu.
Mulle annettiin ostovaiheessa ymmärtää, että lehtijouset olisivat parhaimmat. Taisipa olla jopa hieman kallimmpikin, kuin kierrejousitettu malli.
Ehdottomasti - siksihän kaikki autotkin tehdään nykyään lehtijouset joka nurkkaan ;D
Kirjoitti: tsahkali - 1.06.2020 kello on 10:07
Ehdottomasti - siksihän kaikki autotkin tehdään nykyään lehtijouset joka nurkkaan ;D
Älä yritä.
Kärry kierrejousilla on sellainen pomppukone, että menee ilman kunnon iskareita kun ajokoira.
Lehtijousi toimii itekseenkin.
Kirjoitti: Ossi66 - 1.06.2020 kello on 11:00
Älä yritä.
Kärry kierrejousilla on sellainen pomppukone, että menee ilman kunnon iskareita kun ajokoira.
Lehtijousi toimii itekseenkin.
Äläpä ite yritä - minä tiedän ehkä hieman enemmän kierrejousikärryist ä kuin sinä - vaikka sehän on käytännössä mahdotonta :laugh:
Olisko siinä kärryssä sitte jotain vikaa, jos iskarit on rikki?
Kerroppa, kun lehtijousi on kerran noin hyvä, miksei niitä ole laitettu henkilöautoihin 70-luvun jälkeen?
Kun toimisivat vielä ilman iskareitakin ;D
Kirjoitti: megaman - 1.06.2020 kello on 11:21
Kirjoitti: Kullervo - 1.06.2020 kello on 12:06
Ehdottomasti - siksihän kaikki autotkin tehdään nykyään lehtijouset joka nurkkaan ;D
Minulla on tuollainen kierrejousilla varustettu kärry minkä päälle tein paljun ja mielestäni tulee perässä kyllä aika hyvin pomppimatta.
Kirjoitti: tsahkali - 1.06.2020 kello on 13:13
Kerroppa, kun lehtijousi on kerran noin hyvä, miksei niitä ole laitettu henkilöautoihin 70-luvun jälkeen?
Kun toimisivat vielä ilman iskareitakin ;D
Ensin keksittiin 'itsekantava' kori, siitä se alkoi...
Ei nykyisiin henkilökuljettimiin sovi kun vietereitä. :D
PS. Jos nyt oikein muistan, eikä siitä ole takeita, niin joskushan ei lehtijousellisiin kärryihin edes vaadittu iskareita?
Kirjoitti: retkeilijä - 1.06.2020 kello on 13:50
Kirjoitti: 99 - 1.06.2020 kello on 14:05
Kerroppa, kun lehtijousi on kerran noin hyvä, miksei niitä ole laitettu henkilöautoihin 70-luvun jälkeen?
Volvo XC90? Corvette c5?
Kirjoitti: El Maco - 1.06.2020 kello on 14:25
Kirjoitti: svc - 1.06.2020 kello on 15:25
Rakenteena kumijousi on halvin, ja sillä saa tehtyä hyvinkin matalan kärryn.
Lehtijousiakseli tarvitsee tilaa rungon ja akselin väliin. Kierrejousi vaatii vielä enemmän tilaa pystysuunnassa ja erillisen pyörän/akselin tuennan.
Vääntösauvajousi on käytännössä suoraksi vedetty kierrejousi, ja vaatii vaimentimen siinä missä kierrejousi tai yksilehtinen lehtijousikin. Monilehtisessä jousessa lehtien välinen kitka toimii vaimentimena. Samoin kumijousen sisäinen kitka toimii vaimentimena.
Kierrejousitus on monimutkaisempi valmistaa mutta sillä saa toteutettua hyvän jousitusgeometrian. Esim. Soliferinkin 80-luvun puoliväliin asti käyttämässä B&B alustassa oli vinoheilurituenta säädettävillä kierrejousilla. Etuna oli se, että pyörän Camber-kulma pysyi vakiona tiehen nähden vaikka vaunu kallisteli. Jäykkä lehtijousiakseli tekee saman, mutta runko tulisi väkisinkin korkeammalle akseliin nähden.
Vääntösauvajousituk sessa yhdistyy kierrejousen edut ja kumijousiakselin mataluus.
Kirjoitti: Aakku - 1.06.2020 kello on 15:33
Ne oli mukavan pehmeät, mutta painuivat sorakuorman alla pohjaan. Lisäsin sinne kierrejouset väliin, niin tuli jämäkämpi.
Miksiköhän sellaista rakennetta sanottaisiin?
Kirjoitti: svc - 1.06.2020 kello on 15:45
Mulla oli kotikutoisessa peräkärryssä aikoinaan lehtijouset...Se kierrejousi on tässä tapauksessa "apujousi".
Ne oli mukavan pehmeät, mutta painuivat sorakuorman alla pohjaan. Lisäsin sinne kierrejouset väliin, niin tuli jämäkämpi.
Miksiköhän sellaista rakennetta sanottaisiin?
Kirjoitti: Hesus - 1.06.2020 kello on 21:30
Mistä tulee vaatimus kuorman varmistamisesta ylöspäin maantiellä 1.6. alkaen? Laita linkkiä, kiinnostaa Thumb
ei missään niin luekaan.
vaan kuten sanoin, kitkaa ei voi laskea kuorman varmistamiseen enää jos ei ole sidottu myös ylöspäin. Eli jos on tukemalla tehty kuorma tällaiseen kevytkärryyn, niin etulaidan pitää kestää kuorman paino(sivu ja takalaidan puolet). eli jotain 500kg vai mitä noissa kantavuutta on? ei taidan kestää.
edit; tää on siitä todella huono laki, kun en ole itse ainakaan vielä löytänyt määrettä sille, millä voimalla se tarvitsee sitoa ylöspäin? kuorman painon verran? puolet? vai riittääkö jos sitoo kengännarulla? sidottuhan se silloinkin on... No toisaalta oikeita kuormansidontaliino ja kun käyttää niin tulee varmasti varmistettua tarpeeksi paljon. Ennenhän tilanne on ollut se, että se ylöspäin sidonta on ollut kilomäärällisesti suurin, vaikka ei ole lain puitteissa edes tarvinnut sitoa niin, mutta käytännössä lähes aika sidonta on vaatinut sen että kuorma vedetään liinoilla kärryyn kiinni.
Kirjoitti: svc - 2.06.2020 kello on 00:18
Kitkaa saa käsittääkseni ottaa huomioon sen verran, kuin kuorman kiinnityksestä tulee. Eli kuormaliinan kiristysvoima kerrottuna kitkakertoimella. Sopivassa töyssyssä kuorman lavaan kohdistama voima ilman sidontaa voi olla nolla, jolloin jäljelle jää vain kiinnityksen tuottama kitkavoima.
vaan kuten sanoin, kitkaa ei voi laskea kuorman varmistamiseen enää jos ei ole sidottu myös ylöspäin. Eli jos on tukemalla tehty kuorma tällaiseen kevytkärryyn, niin etulaidan pitää kestää kuorman paino(sivu ja takalaidan puolet). eli jotain 500kg vai mitä noissa kantavuutta on? ei taidan kestää.
edit; tää on siitä todella huono laki, kun en ole itse ainakaan vielä löytänyt määrettä sille, millä voimalla se tarvitsee sitoa ylöspäin? kuorman painon verran? puolet? vai riittääkö jos sitoo kengännarulla? sidottuhan se silloinkin on...
Kirjoitti: SeaSharky - 2.06.2020 kello on 13:16
Kirjoitti: SeaSharky - 2.06.2020 kello on 13:20
Kirjoitti: Ossi66 - 2.06.2020 kello on 13:21
Katselin tuossa Trafin sivuilta noita omien kärryjen tietoja, niin vanhan Muulin kantavuus on 750kg eli sillä saa kiireinen posotella satasta, mutta tuo teli Tekno-Trailerin kantavuus on 825kg, jolloin saa ajaa vain 80km/h?, mutta eipä minulla ole tarvetta kovempaa ajellakkaan, muuta kuin että ei rekat aja siinä 5m päässä puskurista.
Tuo satanen on sidottu ajoneuvoluokkaan eikä tarkasti tuohon kokonaispainoon. Eli tuon "virheellisen" 825kg merkinnän omaava kärry on kuitenkin samaa ajoneuvoluokkaa kuin 750kg kokonaispainoiset, joten satasta saa vetää.
Sallittu kuormahan on molemmissa sama, jos omapaino on sama. ;)
Kirjoitti: Ossi66 - 2.06.2020 kello on 13:22
Saisivat laittaa noihin peräkärryihin sellaisen taka-akseliston jota voisi ruuvata taaksepäin vaikka 50cm, jolloin saisi paremmin kuljetettua pitkää tavaraa ja saisi tarpeeksi aisapainoa, ei pitäisi olla mahdoton toteuttaa.
Onhan ne sellaisia tehnytkin ainakin ennen nykynormituksia - sanovat jatkopuomiksi ;)
Kirjoitti: 88k5 - 2.06.2020 kello on 13:40
Juu, mulla esim Juhta merkkinen lehtijousin oleva 1-aks kärry, jossa 1m teleskooppiaisa (2 pulttia), jolla 3m lavalla tuo 6m putkea, lautaa, harjaterästä tms ilman että punalippua tarttee perään laittaa. Tietty reilu 2.5m aisa ei kauheita kuormia kanna..
On noita siirrettävällä akselistolla olevia kärryjä, esim. venetraikkuja, jossa akseliston paikkaa voi tasapainon hakemiseksi voi siirtää useita kymmeniä senttejä. Tandemakselikelkka rungossa u-pultein. Jarruvaijerin mitoitetttu siirtelyyn. Tosin ei ihan lainassa kannata säädellä, mutta oman purren alle passattu hyväksi..
Niin, O1 luokan kärryt ovat luokitusmassaltaan 750kg (=tiehen kohdistuva massa pyörien välityksellä). Aisapaino voi olla huomioitu kärryn tekniseen kokonaismassaan, eli siten 825kg mahdollinen, ja kuorma isompi..
Kirjoitti: tsahkali - 2.06.2020 kello on 13:40
Tuo satanen on sidottu ajoneuvoluokkaan eikä tarkasti tuohon kokonaispainoon. Eli tuon "virheellisen" 825kg merkinnän omaava kärry on kuitenkin samaa ajoneuvoluokkaa kuin 750kg kokonaispainoiset, joten satasta saa vetää.
Sallittu kuormahan on molemmissa sama, jos omapaino on sama. ;)
Lainaus
O1-luokan ajoneuvon (kevyt perävaunu) luokittelumassa on enintään 0,75 tonnia;Mikä sitten lienee 'luokittelumassa'?
Kirjoitti: Lerssinen - 2.06.2020 kello on 20:16
https://www.tori.fi/lappi/Muuli_1600l_70233923.htm?ca=2&w=2
Kaikkea ne ihmiset yrittää kaupata..
Kirjoitti: megaman - 2.06.2020 kello on 20:41
Kirjoitti: aakoo - 2.06.2020 kello on 20:46
Oma kärry on merkiltään TE-HO ja hyvää siinä on n.3cm pohjavaneri ja lattiassa olevat läpipultatut sidontalenkit jotka kestää vaikka sitoo ihan kunnolla eikä sakkojen pelossa.
Kirjoitti: Ossi66 - 2.06.2020 kello on 20:48
Niin, O1 luokan kärryt ovat luokitusmassaltaan 750kg (=tiehen kohdistuva massa pyörien välityksellä). Aisapaino voi olla huomioitu kärryn tekniseen kokonaismassaan, eli siten 825kg mahdollinen, ja kuorma isompi..
Ei se kuorma ole yhtään isompi, kun 750kg on molemmissa max paino renkaiden alta + aisapaino.
Kirjoitti: 88k5 - 2.06.2020 kello on 21:17
Ei se kuorma ole yhtään isompi, kun 750kg on molemmissa max paino renkaiden alta + aisapaino.Jos otteessa "tekninen suurin sallittu kokonaismassa" on 825kg ja samassa otteessa "Suurin kokonaismassa liikenteessä" on 750kg, niin silloin kärryn arvokilvessä pitäisi olla max 825kg..
Jos taas molemmissa kohdin otteessa seisoo 750kg, niin kärryn kilvessäkin sama. Jos renkaiden alta mitataan 750kg ja aisalta 75kg = ylikuormaa 10% ;D
Kirjoitti: Hesus - 2.06.2020 kello on 21:21
Jos laillinen kuorma on 500 kg luokkaa ja käytössä asianmukaiset kuormansidontavälin eet ja sidontapisteet niin kitkalla ei ole tuossa touhussa mitään tekemistä.
mitä tarkoitat? tarkoitatko että ei tarvitse miettiä, kun sidonta riittää, vai eikö sinusta muka kitkalla ole mitään merkitystä sidonnan suhteen?
Kyllä se vaan on yksi ihan peruspilari. On hieman eri asia ottaa kuorma vaikkapa puhtaalle vanerille kuin jäiselle vanerille. Eikä sillä jäiselläkään vanerilla kitka ole lähekään nollaa.
Nollan kitka on sellainen, että kuorma ei pysy paikallaan jos kärry on 0,001asteen vinolla pinnalla.. En itse ainakana haluisi kuskata tavaraa missä kitka on nolla, pelottaisi vaikka miten sitoisi.
Poliisithan sitä halusi että kitkaa ei enää laskettaisi lainkaan. No se ei ole eka asia kun poliisit haluisi olla jumalasta seuraavia ylöspäin ja kumota jopa fysiikan lait.
Se olisi ollut hullunkurista, jos esim samanpainoinen lautanippu ja joku jarruton henkilöauto tarttis sitoa samalla voimalla kyytiin. Se lautanippu kun pysyy kyllä paremman paikallaan kuin se renkailla oleva..(vaikka ei siinäkään kitka nollaa ole)
Kirjoitti: aakoo - 2.06.2020 kello on 21:39
mitä tarkoitat? tarkoitatko että ei tarvitse miettiä, kun sidonta riittää, vai eikö sinusta muka kitkalla ole mitään merkitystä sidonnan suhteen?Jos esim 500 kg painava lautanippu tai mopoauto tai ihan mikä vaan sidotaan niin että sidontavälineet pitää sen 500 kg eteen ja 250kg sivuille ja taakse niin miksi kitkaa pitäisi huomioida?
Kyllä se vaan on yksi ihan peruspilari. On hieman eri asia ottaa kuorma vaikkapa puhtaalle vanerille kuin jäiselle vanerille. Eikä sillä jäiselläkään vanerilla kitka ole lähekään nollaa.
Nollan kitka on sellainen, että kuorma ei pysy paikallaan jos kärry on 0,001asteen vinolla pinnalla.. En itse ainakana haluisi kuskata tavaraa missä kitka on nolla, pelottaisi vaikka miten sitoisi.
Poliisithan sitä halusi että kitkaa ei enää laskettaisi lainkaan. No se ei ole eka asia kun poliisit haluisi olla jumalasta seuraavia ylöspäin ja kumota jopa fysiikan lait.
Se olisi ollut hullunkurista, jos esim samanpainoinen lautanippu ja joku jarruton henkilöauto tarttis sitoa samalla voimalla kyytiin. Se lautanippu kun pysyy kyllä paremman paikallaan kuin se renkailla oleva..(vaikka ei siinäkään kitka nollaa ole)
Kirjoitti: Ossi66 - 2.06.2020 kello on 21:50
Jos otteessa "tekninen suurin sallittu kokonaismassa" on 825kg ja samassa otteessa "Suurin kokonaismassa liikenteessä" on 750kg, niin silloin kärryn arvokilvessä pitäisi olla max 825kg..
Jos taas molemmissa kohdin otteessa seisoo 750kg, niin kärryn kilvessäkin sama. Jos renkaiden alta mitataan 750kg ja aisalta 75kg = ylikuormaa 10% ;D
Ei pidä paikkaansa.
Aisapainoa ei mitata painoon. Homma on täsmälleen sama kuin vaunujen kanssa.
Kirjoitti: Aakku - 2.06.2020 kello on 22:09
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/usein-kysyttya-peravaunujen-massojen-saantelysta
Kirjoitti: tsahkali - 2.06.2020 kello on 23:21
Täällä vähän pohdintaa 825 kg massasta Traficomin sivuilta...
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/usein-kysyttya-peravaunujen-massojen-saantelysta
Mahdollisemman sekava...
Jos oikein ymmärsin, 'luokittelumassa' on aina 750kg mutta niillä 825 kiloisilla pitää kytätä e-kortin tarvetta.
Kirjoitti: Jeppe - 3.06.2020 kello on 06:58
Ei pidä paikkaansa.
Aisapainoa ei mitata painoon. Homma on täsmälleen sama kuin vaunujen kanssa.
Juu, näin ne ainakin meidän konttorilla sanoivat. Sekaannusten välttämiseksi, ei kuulemma ainakaan täälläpäin merkata 825kg teknistä massaa otteeseen, vaan eka sivulla on se 750kg ja kakkossivulla lukee aisapaino 75kg.
Kirjoitti: HiTec - 3.06.2020 kello on 08:19
Jos esim 500 kg painava lautanippu tai mopoauto tai ihan mikä vaan sidotaan niin että sidontavälineet pitää sen 500 kg eteen ja 250kg sivuille ja taakse niin miksi kitkaa pitäisi huomioida?
Mitenkäs ne lautanipun keskellä olevat pätkät pysyy paikallaan kun niitä ei ole yksittäin jokaista sidottu? Eiköhän se ole se kitka joka pitää senkin pätkän siellä nipun sisällä paikallaan, vai ::)
Kirjoitti: 99 - 3.06.2020 kello on 09:31
Kirjoitti: Kumisimo - 3.06.2020 kello on 10:17
Ei pidä paikkaansa.Näin on. Ratkaiseva massa on se joka kohdistuu tiehen akselilta / akseleilta renkaiden kautta.
Aisapainoa ei mitata painoon. Homma on täsmälleen sama kuin vaunujen kanssa.
Kirjoitti: svc - 3.06.2020 kello on 11:09
825 kg todellinen kytkentämassa on siis ollut sallittu aina, mutta nyt se vaan merkitään valmiiksi otteelle.
Keskiakseliperävaun un oma- ja kokonaismassaksi lasketaan vain sen akseli(e)n välityksellä tiehen kohdistuva massa. Loppu on vetoauton kuormaa, eli ajoneuvoluokan (O1, O2, O3) määrää akselimassa.
Pari esimerkkiä:
Uuden, EU-tyyppihyväksytyn vm. 2020 kevytkärryn otteella löytyy etusivulla:
Ajoneuvoluokka: O1
Teknisesti suurin sallittu kok. massa: 825 kg
Ajoneuvon omamassa: 289 kg
Tieliikenteessä suurin sallittu kok. massa: 825 kg (=750+75)
Tieliikenteessä sall. akselimassa: 750 kg
Kakkossivulla:
Vetolaitteelle kohdistuva omamassa: 27 kg
Vetolaitteelle kohdistuva kokonaismassa: 75 kg
Huomautuksissa
Perävaunun massa kuormaamattomana: 316 kg (=289+27)
Vastaavasti tuo minun Solifer Artic 450 -89, jonka tyyppitiedoista puuttuu nuo aisapainot:
Ajoneuvoluokka: O2
Teknisesti suurin sallittu kok. massa: 1 000 kg
Ajoneuvon omamassa: 680 kg
Tieliikenteessä suurin sallittu kok. massa: 800 kg
Tieliikenteessä sall. akselimassa: 800 kg
Kakkossivulla ei ole Soliferin otteella muuta kuin akseliväli ja renkaat, mutta nykyään massat merkittäisiin näin:
Etusivulla:
Tieliikenteessä suurin sallittu kok. massa: 880 kg (=800+80)
Kakkossivulla olisi uutena tietona:
Vetolaitteelle kohdistuva omamassa: 40 kg
Vetolaitteelle kohdistuva kokonaismassa: 80 kg (= 10% suurimmasta akselimassasta tai pienin, jonka vetopää ja auton vetokuula sallii)
Huomautuksissa
Perävaunun massa kuormaamattomana: 720 kg
(Peitzin valmistama alusta sallisi 1 000 kg kokonaismassan ja vetopää 100 kg aisapainon, mutta massat on aikanaan kikkailtu ja ilmoitettu pienemmiksi 80-luvun kytkentäsääntöjen takia.)
Jos joku huomaa virheen, korjatkoon. Olen pyöritellyt näitä enemmän viimeksi ~20 v sitten
Kirjoitti: Aakku - 3.06.2020 kello on 11:47
Niille jotka epäilee kitkan merkitystä, voivat verrata kivikuution ja märän jääkuution sitomista keskelle lavaa, niin että pysyvät paikoillaan kaikissa ajotilanteissa.Voip olla, että sen jääkuution sidonta löystyy jossain vaiheessa näillä helteillä...
No jos on tonnin jääkuutio, tai kivikuutio, niin kitkaa ei tarvitse ottaa huomioon, jos sidontalujuus on koko taakan massan kestävä eteen ja puolet sivuille, sekä taakse. Kivikuutio taitaa kuitenkin painaa jotakin 1,4 tonnia. Niin ja se ääri ajotilanne on kova jarrutus, tai väistö. Ei esimerkiksi ulosajo tieltä.
Itse lähden siitä ajatuksesta, että sidontaa, tai tuentaa en vähennä kitkan perusteella.
Kirjoitti: megaman - 3.06.2020 kello on 11:50
Kirjoitti: 99 - 3.06.2020 kello on 12:49
Kirjoitti: Aakku - 3.06.2020 kello on 13:21
Kannattaa myös muistaa se tosiasia, että sidontaliinojen pidätyskyky perustuu pelkästään kitkaan.No ei kannata siihen kitkaan nyt niin paljon panostaa...
Tottakai kitka on kaikessa osaltaan mukana. Myös siinä sidonnassa, vaikka se laskennallisesti peustuu vaikkapa sidontaliinan vetolujuuteen. Kitkaa siellä räikässäkin on, jotta rulla ei höltyisi. Toisaalta pystysuorassa sidonnassa ei sidontalujuudeksi kelpuutetakaan kuin 25% sidonnan vetolujuudesta.
Kirjoitti: El Maco - 3.06.2020 kello on 14:21
Mutta joo, ymmärrän hyvin, miksi kitkaa ei saisi huomioida. Voin kuvitella minkälaisia selityksiä ja laskelmia poliisille on esitetty sakkojen välttämiseksi. Nyt asia on simppelimpi, tavallaan. Lautapinkka on kyllä haastava sidottava, jos kitkaa ei voi huomioida.. Tosin, poliisi tuskin ajattelee asiaa tältä kannalta.
Kirjoitti: 99 - 3.06.2020 kello on 14:57
No ei kannata siihen kitkaan nyt niin paljon panostaa...
Sidontaliinan kiinnitys räikkään perustuu vain ja ainoastaan kitkaan, joten kitka on aika merkittävässä osassa ko. sidontaa.
Kirjoitti: Aakku - 3.06.2020 kello on 16:18
Sidontaliinan kiinnitys räikkään perustuu vain ja ainoastaan kitkaan, joten kitka on aika merkittävässä osassa ko. sidontaa.Niinhän minä taisin kirjoittaakin...
Kitka on aika merkittävässä osassa kaikkeen. Olisi se vain aika metkaa kurvailla matkailuautollakin, jos kitkaa ei olisi.
Kirjoitti: tsahkali - 3.06.2020 kello on 19:18
Sidontaliinan kiinnitys räikkään perustuu vain ja ainoastaan kitkaan, joten kitka on aika merkittävässä osassa ko. sidontaa.
Nyt menee pilkun päällä makaamiseksi...
Kun liina työnnetään keskitapin läpi ja pyöräytetään kierros, kitkaa on senverran, että liina katkeaa ensimmäiseksi.
Onhan se siten 'merkittävää', se kitka.
Kirjoitti: Hesus - 3.06.2020 kello on 19:42
Jos esim 500 kg painava lautanippu tai mopoauto tai ihan mikä vaan sidotaan niin että sidontavälineet pitää sen 500 kg eteen ja 250kg sivuille ja taakse niin miksi kitkaa pitäisi huomioida?
lautanippua voisin vetää hyvillä mielin tuolla sidonnalla, pyörillä olevaa en. Vaikka just just siis lain mukaan olisikin laillinen. Kyllä sitoisin paremmin.
Kirjoitti: Hesus - 3.06.2020 kello on 19:47
Itse lähden siitä ajatuksesta, että sidontaa, tai tuentaa en vähennä kitkan perusteella.
ollaan molemmat ammattikuljettajia, mutta minä lähden siitä, että sidon sitä paremmin mitä liukkaampaa tavara on tai jos se on pyörillä.
Käytän usein myös kitkamattoja kuorman alla - myös siviilissä. Peräkärryä en omista, mutta pikkarin muovinen lavakaukalo on todella liukas ilma kitkamattoja.
Kirjoitti: aakoo - 3.06.2020 kello on 21:21
lautanippua voisin vetää hyvillä mielin tuolla sidonnalla, pyörillä olevaa en. Vaikka just just siis lain mukaan olisikin laillinen. Kyllä sitoisin paremmin.Käytännössä, oikeasti, jos hienostella halutaan niin ammattiliikenteessä joskus joutuu miettimään sidontavälineiden ja sidontapisteiden lujuuksia, sidontavälineen kulmaa liikesuuntaan nähden, etuseinämän lujuutta eri tuentakorkeuksilla ja kitkaakin käytetään hyväksi eikä Pohjoisatlantin aallonkorkeuksiakaa n sovi laskelmista unohtaa mutta ketjun aiheena oli kevytperävaunun hankinta ja oikeassa elämässä kun Corollan vetämässä Muulissa on kyydissä rautakauppa kuorma niin kunhan on liinat yli ja kiristetty niin sillä hyvä.