Karavaanarin keskustelufoorumi

Tekniikkakeskustelut => Matkailuvaunut => Aiheen aloitti: Yojimbo - 10.05.2018 kello on 18:57

Otsikko: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Yojimbo - 10.05.2018 kello on 18:57
Tietämätön kysyy taas ja tietää kyllä, että aisapainosta on paljon täällä keskusteltu..

Eli meille tuli vaunu, m-auton tilalle. Vaunuilu on ihan uusi juttu ja sitä kautta nämä aisapainoasiat myös. Koska haluan että meno on vakaata ja painot kohdillaan, hommasin sellaisen mekaanisen aisapainovaa'an joka laitetaan vetopään kuppiin, toinen pää maata vasten ja sitten nostetaan nokkapyörä maasta. No, vein "peruskamat" vaunuun, eli kaasupullot paikalleen, harmaavesisäiliö keulakoppaan ja ulkotuolit sekä johtokelan sängynalustilaan joka on akselin etupuolella. Astiat yms. menivät paikoilleen, eli pääasiassa akselin päälle. Kun sitten mittasin aisapainon niin sehän hyppäsi 100kg huitteille! Poistamalla tuolit ja johtokelan pääsin johonkin n.87kg:n aisapainoon. Voiko tuo mittaus olla jotenkin pielessä? Eihän tuossa ole mitään ideaa että varastotilan pitää olla tyhjänä kun kaasupullot ovat paikallaan. Toinen niistä jopa tyhjänä. Takana on säilytystilaa lähinnä sohvaryhmän penkkien alla, mikä ei ole kovin kätevä paikka säilyttää esim. leiriytymisvälineit ä.

Vaunu on Bürstner Averso 510TK Plus, eli sellainen hieman normaalia korkeampi jossa on keulassa kerrossängyt ja perässä iso sohvaryhmä ja laskettava parisänky (sellainen kuin joissakin m-autoissa).
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: pamaus - 10.05.2018 kello on 19:18
Kyllä sinun havainnot ovat ihan oikein

Yksi akselisessa se aisapaino tahtoo nousta juuri, kun säilytystilat ovat edessä.  Paripyöräisessä vaunussa aisapaino helpommin hallittavissa.

Minä aikoinaan Soliferin kanssa, kun aisapaino alkoi nousemaan, niin ensiksi laitoin keulaan yhden alumiinipullon, kelat ym auto peräluukkuun. Tällä saa jo aisapainoa reippaat 20 kg pois.

Ja parisängyn alle markiisin seinät ym.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Jeppe - 10.05.2018 kello on 20:12
Alupullot on kyllä hyvä konsti.

Kaikki ylimääräiset romut, pois etulaatikosta, karsii tehokkaasti mukana kuskattavan "ylimääräisen" tavaran pois.

Meillä oli Kabessa aisapaino, kun punnittiin 128kg, saatiin se sitten näillä konsteilla 85kg paikkeille.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Yojimbo - 10.05.2018 kello on 20:37
Mitenkäs komposiittipullot? Kierre->Painoventtiiliadapt erin saa esim. vapaa-aika.comista 35e:lla. Tuossahan säästää painoa 8kg per pullo.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Ossi66 - 10.05.2018 kello on 20:39
Joo.
Edellisessä vaunussa oli parisänky ja vessa etupäässä. Kuin myös vesisäiliö. Ekalla punnituksella aisapainon 130kg. Sitten vesisäiliön vaiennus puolilleen, toinen kaasupullo pois ja jotain sopivaa kamaa takapään kerrossängyn alle. Kuin myös varapyörä etukotelosta akselin takapuolelle alustan telineeseen, niin päästiin 60kg paikkeille.

Nykyisessä parisänky, vessa ja vesisäiliö akselin takapuolella. Hankala saada aisapaino yli 30 kilon. Laitoin toisen 20 litran vesisäiliön etupäähän ja ison säiliön tyhjäksi aina matkalla. Kuin myös vessan vesi max puoleen ajossa. Toista kaasupulloa joutuu kuskaamaan vain lisäpainona...
Ei se ole helppoa, mutta kaiken kanssa voi oppia tulemaan toimeen.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: K.E.V - 10.05.2018 kello on 20:41
Komposiittipullo ei pakkasella tyhjene kuin 2/3 tilavuudesta. Kaasu ei höyrysty. Alupullot tulee tyhjäksi.
Itse käyttänyt alupulloja "miesmuistin" eli ehkä 15v. Mutta jos haluaa kai niitä voi käyttää.
Mulla taitaa olla uusi painoventtiiliadapt eri 15€ , paketissaan.


Joo.
Edellisessä vaunussa oli parisänky ja vessa etupäässä. Kuin myös vesisäiliö. Ekalla punnituksella aisapainon 130kg. Sitten vesisäiliön vaiennus puolilleen, toinen kaasupullo pois ja jotain sopivaa kamaa takapään kerrossängyn alle. Kuin myös varapyörä etukotelosta akselin takapuolelle alustan telineeseen, niin päästiin 60kg paikkeille.

Nykyisessä parisänky, vessa ja vesisäiliö akselin takapuolella. Hankala saada aisapaino yli 30 kilon. Laitoin toisen 20 litran vesisäiliön etupäähän ja ison säiliön tyhjäksi aina matkalla. Kuin myös vessan vesi max puoleen ajossa. Toista kaasupulloa joutuu kuskaamaan vain lisäpainona...
Ei se ole helppoa, mutta kaiken kanssa voi oppia tulemaan toimeen.

Minulla on jätevesi ja vessa , sänky minkä alla romua jne akselin takapuolella , raikasvesi etupuolella. Ei probleemia vaikka etulaatikossa kaikenlaista.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Lerssinen - 10.05.2018 kello on 20:59
Mulla on kaasupullo vastapainona takanurkassa, sais painaa vaikka enempi  :D
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Yojimbo - 10.05.2018 kello on 21:08
Mistäs noita alumiinipulloja yleensä saa? Pikaisella etsinnällä ei oikein missään näyttänyt olevan suoraan tarjolla. Vain terästä ja komposiittia.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: jak900 - 10.05.2018 kello on 21:20
Eikö se mennyt niin että kun raavas mies ( nainenkin käy ) jaksaa nostaa aisan koukkuun niin aisapaino on kohdillaan, joku täällä näin joskus irvaili  :) :)
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: MRi - 10.05.2018 kello on 21:23
Mistäs noita alumiinipulloja yleensä saa? Pikaisella etsinnällä ei oikein missään näyttänyt olevan suoraan tarjolla. Vain terästä ja komposiittia.

Itse ostin ihan ABC:ltä kun noita käytin. Ja näyttää saavan Kodin Terrastakin.

Nykyään käytän komposiittipulloja painoventtiiliadapt erin kanssa. Itsellä kun ei ole talvikäyttöä ja suurin osa kaasusta kuluu grillatessa.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Yojimbo - 10.05.2018 kello on 21:28
Itse ostin ihan ABC:ltä kun noita käytin. Ja näyttää saavan Kodin Terrastakin.

Nykyään käytän komposiittipulloja painoventtiiliadapt erin kanssa. Itsellä kun ei ole talvikäyttöä ja suurin osa kaasusta kuluu grillatessa.

Kodin Terroissa näytti olevan vain kahden valikoimissa, eikä kumpikaan ole tässä lähistöllä  :(
ABC:ltä voisi käydä kysymässä, nettisivut puhuivat pääasiassa teräs ja kaasupulloista, mutta toisaalta AGA:n sivuilla mainittiin että voisi saada. Eli kysymään siis. Pihagrilliä varten on tosin pari noita komposiittipulloja jo olemassa, niin kiire ei ole, kunhan adapterin saa. Ehdin hädissäni jo tilaamaan, joten jää tuo KEVin nurkissa lojuva sinne edelleen. Joskus on huono olla nopea...  ;D
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: K.E.V - 10.05.2018 kello on 21:34
Mistäs noita alumiinipulloja yleensä saa? Pikaisella etsinnällä ei oikein missään näyttänyt olevan suoraan tarjolla. Vain terästä ja komposiittia.
Esim http://my.aga.fi/nestekaasu/#slide=2
Sekä monia muita pisteitä esim ABC:t , Kodin Terra jne
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: HiTec - 10.05.2018 kello on 22:08
Yksi akselisessa se aisapaino tahtoo nousta juuri, kun säilytystilat ovat edessä.

Riippuu vaunusta, sillä meillä voidaan tasapainoilla vaunussa myös takatallin täyttämisellä, krs.sängyn alapeti perinteisesti pystyyn ja tavaraa sivuluukusta ineen 8)
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Yrjö - 11.05.2018 kello on 21:34
  Meillä oli kans tuo ongelma.
  Siirsin akun edestä perään ja laitoin toisenkin akun. Myös vesisäiliön kyhäsin perään, harmaavesisäiliön myös laitoin akselin taa alustaan.
  Kaasupullona on kesällä 11 kg teräs varalla 2 kg. teräs painoventtiilli painoventtiilisääti mellä, talvella 11kg.varalla takakontissa kun ei tarvita ulkokalusteita.
  Ekan kauden oli perässä rautapainot pultilla lattiassa kiinni. ;D
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Alan - 11.05.2018 kello on 22:06
^
^^

Kun tätä aloittelevat karavaanaritkin lukevat, niin pakko sanoa, että noita touhuja ei voi suositella kenellekään.

Kaikki raskas pitää lastata akselin päälle. Ihan yleisesti on tiedossa ja ollut SFC:n valituksen kohteena, että kuormaamalla noin syntyy vaakailmiö vaunun ryhtyessä keikkumaan perä ja keula ylös-alas, mikä johtaa herkästi hallinnan menetykseen. Mitä kevyempi veturi suhteessa vaunun painoon sen vaarallisempaa.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Ossi66 - 11.05.2018 kello on 22:26
^
^^

Kun tätä aloittelevat karavaanaritkin lukevat, niin pakko sanoa, että noita touhuja ei voi suositella kenellekään.

Kaikki raskas pitää lastata akselin päälle. Ihan yleisesti on tiedossa ja ollut SFC:n valituksen kohteena, että kuormaamalla noin syntyy vaakailmiö vaunun ryhtyessä keikkumaan perä ja keula ylös-alas, mikä johtaa herkästi hallinnan menetykseen. Mitä kevyempi veturi suhteessa vaunun painoon sen vaarallisempaa.

Sivusuuntainen heiluri on pahempi ja syntyy samasta syystä. Aisapaino pitää korjata painoa siirtämällä, niin paljon kuin mahdollista. Ei vastapainoa lisäämällä.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Lerssinen - 11.05.2018 kello on 22:28
https://www.youtube.com/watch?v=4jk9H5AB4lM

https://www.youtube.com/watch?v=nd-hUX8memY

Laittakaahan aisalle vaan mieluummin.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Alan - 11.05.2018 kello on 22:35
Pannaan tuohon jokunen suomalainen routaheitto, niin lopputulos on vielä selkeämpi. Sivusta se ei työnnä vaan laskee ja nostaa aisaa.

Jos iskunvaimennus on huonossa kunnossa, niin sitä varmemmin.

Mulla 30-40 litraa vettä takaseinässä lähes kiinniolevassa säiliössä muutti huomattavasti Touranilla vedetyn 500 Knausin ajo-ominaisuuksia, vaikka vaunussa oli massaa reissukunnossa 1300-1500 kg ja autossakin matkustajineen lähes kaksi tonnia. Aisapaino oli silti yli 50 kg, jos ei vettä niin huomattavasti enemmän.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Hesus - 11.05.2018 kello on 23:57
mitä pidempi vaunu, niin sitä enempi vaikuttaa aisapainoon mitä kaasupullokotelossa on.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Alan - 12.05.2018 kello on 00:11
Ja mitä takana on. Omien kokemusten mukaan reipas asiapaino lisäsi turvallisuutta, mutta jossain vaiheessahan koukun kiinnitys ei kestä.

Sinänsä mun vaunu ei ollut kuin keskikokoinen. Samaa kokoa kuin Hitecin, mutta pidempi kuin Yrjön.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: HiTec - 12.05.2018 kello on 08:50
Kaikki raskas pitää lastata akselin päälle. Ihan yleisesti on tiedossa ja ollut SFC:n valituksen kohteena, että kuormaamalla noin syntyy vaakailmiö vaunun ryhtyessä keikkumaan perä ja keula ylös-alas, mikä johtaa herkästi hallinnan menetykseen. Mitä kevyempi veturi suhteessa vaunun painoon sen vaarallisempaa.

No onhan tästä jo useampi topic täälläkin, kuinka tuosta 1-akselisesta vaunusta tulee noihin päihinsä kuormaamalla ikäänkuin "vauhtipyörä" juurikin noissa aisan ylös-alas -liikkeissä => aisapaino voi heittää hetkellisesti aika rajustikin ja liian pienestä (kuten selvästi liian suurestakin) tulee sitten ne omat ongelmansa. Kun taasen sen suurimman massan ollessa suoraan akselin päällä, on tuo "vauhtipyöräkin" pienempi ja näin nuo aisapainon heitotkin pienempiä sekä määrältään että ajalliselta kestoltaan = vakaampi vedettävä 8)

Vaan käytännössä jotkut teltan teräsputketkin on pikkasen arkoja asetella jonnekin vaunun keskikäytävällekään pitkittäin kiinnityspisteiden puuttuessa ja jarrutuksessa kun ne sieltä sitten sinkoaa päädyt edellä, niin... :'( Noihin patteihin ja ylös-alas -heittoihin voin useinkin edes jotenkin myös itse vaikuttaa esim. ajonopeudellani tai ajolinjani valinnalla, mutta tuohon äkkipysäykseen harvemmin, eihän se muuten mikään hätäjarrutus edes olisi vaan hallittu hidastaminen. Tämän vuoksi itse jatkan siis yhä tuota vaunun "tasapainottamista" noiden säilytystilojen täyttämisellä ja näin voin olla varma että se tavara myös pysyy siellä missä kuuluukin vaikka hieman hätäsemmin pitäisikin stopata 8)

Ja vaunun alustan suhteen, niin tuolla korotetulla kok.massalla (1300>1700kg) eiköhän tuo 500kg kantavuus ole ihan riittävä toleranssi ja näin vaunu ne muutamat teräsputket jaksaa huojumati ryhdikkäästi kantaa. Tässä "jämäkyydessä" on juuri se syy miksi tuon korotetun halusin, ei tartte tosiaankaan pelätä että vaunu alkaisi lastatunakaan perässä nuljuamaan massansa alla, sillä "ihan" noin paljoa ei sitä tavaraa ole kyllä edes meilläkään mukana ;D
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: pamaus - 12.05.2018 kello on 08:55
Minä olen yrittänyt olla täyttämättä tuota etulaatikkoa.

Siellä on etuteltan maapressu, etuteltan maakiiloja, kauppakasseja/roskapusseja ja polkupyöräteline, yksi alumiinipullo, pesuharja ja vesikannu.

Ei mitään kovinkaan raskasta.

(https://karavaanari.org/kuvat/1526104506.jpg)
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Joko - 12.05.2018 kello on 09:04
2 akselisessa on hankalampi saada täysin väärää aisapainoa. Pysyy tuo vetopään irti maasta vaikka ottaisi koko nokkapyörän pois. Tuntuu olevan koukun korkeudella enemmän vaikutusta kun kuormaamisella. Minulla on akselien takapuolella keittiö ja lämmitin ja vesisäiliö ja akselin etupuolella on parisänky ja wc sekä 2 11kg kaasupulloa. Näillä on vesisäiliö täyteen laitettuna aisapaino noin 60kg. En ole mitannut mitä se tyhjällä säiliöllä on ja eipä sillä oikeastaan ole merkitystä kun molemmat elää reissun aikana. Kaasun määrä ja vesisäiliön täyttöaste.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Rauzi - 12.05.2018 kello on 10:37
Onkin erotettava kolme tyyppiä. Yksiakselinen, kaksiakselinen, ja teli. Kaikkia noita löytyy. Käyttäytyvät eri tavoin.
No sitte seuraavaksi tuo aisapaino. Hiljasissa vauhdeissa voidaan ajatella asiaa kuten vaaka näyttää aisapainoksi. Kun nopeus kasvaa (ei maanopeus vaan ilmanopeus) niin ollaan toisenlaisen jutun äärellä. Auto on pääsääntöisesti matalampi kun vaunu, eli ilmamassa kohtaa vaunun yläosan ja painaa sitä. Vaunun perässä on "tyhjiö" joka jarruttaa vaunua.
Aisapainon voipi mittailla paikallaan, vauhdissa ei. Vaunun perän tyhjiön täyttyminen on mielenkiintoinen asia. Pienenkin heijauksen vaikutus kertautuu sillä. Esimerkkivideon heijaus on ihan varmasti tosiasia, mutta siinä ei vielä ole mukana tuo ilman ohjautuvuus kun vedetään niinkin virtaviivaista tiiliskiveä perässä kuin vaunu. Tilanne siis saattaa kopin kanssa olla paljon pahempikin kuin videon esimerkki. No sitte, auton perässä on vastaava tyhjiö, ja vaunun keulaan ei tule puhdas ilmavirta vaan se auton jättöilma. Kaikki tämä muuttaa aerodynamiikkaa merkittävästi.
Aprikoos, et siis voi tietää mikä on aisapaino 80km/h vauhdissa, vaikka olisit miten punninnut sitä paikallaan. Juttu on vaan mutu korjattava siten että sitä laitetaan aisapainoa "tarpeeksi".

Tuota takaosan tyhjiön täyttymistä ja sen vaihtelua puolelta toiselle, voipi kokeilla esim niin että meeppä sivutuulella ajamaan prätkällä rekan takana. On villit virtaukset. Ei kauaa viitti siinä ajella.

No nyt joku alkaa väittelyn telistä ja kaksiakselisesta. Otetaan esimerkki, vaikkapa matkaaja 8004 joka mullakin oli aikoinaan. Ei teliä vaan aidosti kaksiakselinen. Jos punnitset aisapainon juuri siinä koukun korkeudella niin saat jonkun lukeman. Sitte perhe autoon ja auton perä laskee vähäsen. Kaksiakselisessa tarkoittaa sitä että panoa siirtyy etummaiselle akselille enemmän, ja aisapaino pienenee. Ihan selvä juttu.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: savonhumu - 12.05.2018 kello on 21:20
Onkin erotettava kolme tyyppiä. Yksiakselinen, kaksiakselinen, ja teli. Kaikkia noita löytyy. Käyttäytyvät eri tavoin.
No sitte seuraavaksi tuo aisapaino. Hiljasissa vauhdeissa voidaan ajatella asiaa kuten vaaka näyttää aisapainoksi. Kun nopeus kasvaa (ei maanopeus vaan ilmanopeus) niin ollaan toisenlaisen jutun äärellä. Auto on pääsääntöisesti matalampi kun vaunu, eli ilmamassa kohtaa vaunun yläosan ja painaa sitä. Vaunun perässä on "tyhjiö" joka jarruttaa vaunua.
Aisapainon voipi mittailla paikallaan, vauhdissa ei. Vaunun perän tyhjiön täyttyminen on mielenkiintoinen asia. Pienenkin heijauksen vaikutus kertautuu sillä. Esimerkkivideon heijaus on ihan varmasti tosiasia, mutta siinä ei vielä ole mukana tuo ilman ohjautuvuus kun vedetään niinkin virtaviivaista tiiliskiveä perässä kuin vaunu. Tilanne siis saattaa kopin kanssa olla paljon pahempikin kuin videon esimerkki. No sitte, auton perässä on vastaava tyhjiö, ja vaunun keulaan ei tule puhdas ilmavirta vaan se auton jättöilma. Kaikki tämä muuttaa aerodynamiikkaa merkittävästi.
Aprikoos, et siis voi tietää mikä on aisapaino 80km/h vauhdissa, vaikka olisit miten punninnut sitä paikallaan. Juttu on vaan mutu korjattava siten että sitä laitetaan aisapainoa "tarpeeksi".

Tuota takaosan tyhjiön täyttymistä ja sen vaihtelua puolelta toiselle, voipi kokeilla esim niin että meeppä sivutuulella ajamaan prätkällä rekan takana. On villit virtaukset. Ei kauaa viitti siinä ajella.

No nyt joku alkaa väittelyn telistä ja kaksiakselisesta. Otetaan esimerkki, vaikkapa matkaaja 8004 joka mullakin oli aikoinaan. Ei teliä vaan aidosti kaksiakselinen. Jos punnitset aisapainon juuri siinä koukun korkeudella niin saat jonkun lukeman. Sitte perhe autoon ja auton perä laskee vähäsen. Kaksiakselisessa tarkoittaa sitä että panoa siirtyy etummaiselle akselille enemmän, ja aisapaino pienenee. Ihan selvä juttu.

 Thumb

Täällä mennäään kohtuullisella 1-akselisella eli 7,3m on vetokoukusta vaunun perään ja yleensä liikutaan ns täydellä kuormalla. Onneks tuossa kulkineessa on tasapaino aikalailla kunnossa kun etupoksissa on 2kpl teräspulloja, hiukan akselin etupuolella oleva vesisäiliö täynnä ja jääkaappi täytettynä. pidän kolmea 10 litran varavesikanisteria mukana täytenä koska vesisäiliö on kohtuu pieni ja käyttäjiä sen verran että nuo varakannutkin menevät nopeasti kiertoon. Nuilla kanistereilla hienosäädän vaunun kulkua eli jos kulkee hyvin niin ne on akselin kohdalla ja siitä sitten liikutan niitä hiukan eteen tai taakse riippuen siitä mihin on tarve säätää.. kokenu tuon kiikkulauta efektin ja tullu siihen tulokseen että kyllä se painojakauma on parempi olla mahdollisimman tasanen ja korkeintaan pientä hienosäätöä voi tehdä tavaroiden siirroilla.. tykkään vetää mieluumin hiukan keulapainoista vaunua kuin siinä rajoilla vikuroivaa. Toki kitkavetopää rauhoittelee jotakin liikehdintää mutta voi aiheuttaa epämukavan yllärinkin kun tositilanteessa vaunu lähteekin käsistä.. Yleensä jos yhdistelmä on tuntunut ns ohjattavalta niin painon lisäys aisaanpäin on auttanut.  Taakkajouset ja kaasukepit vetoauton perään teki vetoon mukavuutta lisää. Varmasti on vaunu ja vetoautokohtaisia eroja vetomukavuudessa ja kaikki yhdistelmät ei varmaan edes tule säätämälläkään rennosti vedettäviksi. Itellä on tuo homma onneks on kohilllan ja vaununveto on rentoa "kiskoilla" ajelua 8)
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Muumuupapa - 13.05.2018 kello on 07:39
Kun nopeus kasvaa (ei maanopeus vaan ilmanopeus) niin ollaan toisenlaisen jutun äärellä. Auto on pääsääntöisesti matalampi kun vaunu, eli ilmamassa kohtaa vaunun yläosan ja painaa sitä.

Tässäkin tapauksessa voi tapahtua kahdenlaista ilmiötä. Jos vaunun keula on kovin pysty, ilmavirta pyrkii kallistamaan vaunua taakse, jolloin aisapaino kevenee virtauksen kasvaessa. Viisto keula aiheuttaa taas aisapainon kasvamista.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: K.E.V - 13.05.2018 kello on 08:15
^
Tuota miten nuo pöntöt kiinnität.....?
Menevät aika kovaa äkkitilanteessa.
On minullakin syysreissuilla 2x25l kannut ,mutta ne on veturin kontissa.
Nivomatit ei ota itteensä vaikka nuo konttiin laittaa.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: savonhumu - 13.05.2018 kello on 21:53
^
Tuota miten nuo pöntöt kiinnität.....?
Menevät aika kovaa äkkitilanteessa.
On minullakin syysreissuilla 2x25l kannut ,mutta ne on veturin kontissa.
Nivomatit ei ota itteensä vaikka nuo konttiin laittaa.

Ne on pääsääntösesti tungettuna ikean joustavaan saaviin joka taasen on vessan lattialla kun se on justiisa keskellä akselia. On sen verran käypäsen kokoinen siihen että ei liiku äkkijarrutuksessaka an mihinkään. Sitten jos on tarpeen säätää niin sama saavi käytävälle keskelle maton päälle. Vain kovimmat jarrutukset saa tuon liukumaan eteenpäin pöydän jalkaa vasten mutta normaaliajossa ei liiku mihinkään. Esim viimekesänä jarrutin aika lujaa poron takia ja väistin reippaasti sivuun kun väkisin koitti tulla alle niin lopputulemana oli kyllä romua lattialla muualta mutta kanisterisaaviyhdis telmä olil edelleen käytävässä mutta liuku eteenpäin ja pysy normaaliasennossaan .. Kolaritilanteessa ei liene mitään merkitystä enää kun romuksi nämä vaneri+peltikopit menee kuitenki ja vetoautoon asti tuskin tulevat kanisteritkaan sillon..
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Yojimbo - 14.05.2018 kello on 11:17
Viikonloppuna käytiin neitsytmatkalla tuolla meidän vaunulla. Aisapainon sain paikallaan mitattuna sinne viivalle 75kg ja 50kg välissä, eli kai se jotain 62,5kg sitten oli  :) Tuohon pääsin kun vaihdoin 2*11kg teräspulloa -> 1*10kg komposiittipullo. Varmaan olisi itseasiassa saanut olla vähän enemmänkin, eli pitäisköhän ottaa se toinenkin komposiittipullo kyytiin. Takana oleva raikasvesisäiliö oli melkeinpä tyhjä eikä muutenkaan takana pahemmin lisäpainoa.

Tuosta heijausliikkeestä jäin miettimään, että mikä on normaalia? Pystyykö sitä edes kuvaamaan? Kokonaanhan sitä ei voi pois saada, kun rautakangella ei vaunu autossa kiinni ole. Liika on liikaa, mutta pientä heijaamista tapahtunee väkisin. Itsekin huomasin sellaista pientä keinumista persiissä kun liikkeellä oltiin. Mitä enemmän 'laineita' tiessä, sitä selkeämmin nuo huomasi. Tasaisella baanalla ei niinkään. Mutta siinähän se kokemattoman ongelma onkin, kun ei tiedä mikä on normaalia ja mikä ei.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: kimi - 14.05.2018 kello on 11:27
Oletko nostanut auton takarenkaiden paineita reilusti? Sekin rauhoittaa menoa jossain määrin. Samoin tietty vaunun rengaspaineet pitää olla oikein. Muuttaako auton tavaratilan lastaaminen tilannetta? Tekijöitä on useita ja kun kaikkki on kohdillaan niin aika eleettömästi vaunu tulee perässä kohtuullisissa vauhdeissa.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Yrjö - 14.05.2018 kello on 11:41
Tuo Opeli kukee suorempaan urattomlla tiellä vaunun kanssa, kun ilman. vaunua.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Yojimbo - 14.05.2018 kello on 11:42
Oletko nostanut auton takarenkaiden paineita reilusti? Sekin rauhoittaa menoa jossain määrin. Samoin tietty vaunun rengaspaineet pitää olla oikein.

Nostin auton takarenkaiden paineet tasolle joka oli määritetty kun auto on täyteen lastattu (2.8bar). Vaunun renkaissa oli 4.5bar kun mittasin kotipihalla sellaisella mekaanisella pikkumittarilla. Ei varmaan maailman tarkin, mutta antanee suuntaa riittävästi.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: kimi - 14.05.2018 kello on 11:47
^Nuo kuullostaa ok paineilta.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: arska100 - 14.05.2018 kello on 17:17
Nostin auton takarenkaiden paineet tasolle joka oli määritetty kun auto on täyteen lastattu (2.8bar). Vaunun renkaissa oli 4.5bar kun mittasin kotipihalla sellaisella mekaanisella pikkumittarilla. Ei varmaan maailman tarkin, mutta antanee suuntaa riittävästi.
Kannattaa kokeilla autossa jopa 3 bar:n painetta tai yli. Mulla volvossa pitää olla yli 3 baarin.. samoin oli Skodan kanssa.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: savonhumu - 14.05.2018 kello on 18:59
Jep ja aisaan hiukan painoa lisää niin vielä paranee Thumb hakisin jtn 80kg painoks niin saattaa se hakeminenkin vähentyä..
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Ossi66 - 14.05.2018 kello on 21:20
Jep ja aisaan hiukan painoa lisää niin vielä paranee Thumb hakisin jtn 80kg painoks niin saattaa se hakeminenkin vähentyä..

Ohhoh. Mulla loppuu sekä vetoapään että koukun kantavuus 75 kiloon.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: K.E.V - 14.05.2018 kello on 21:25
Mulla volvossa pitää olla yli 3 baarin..
2.8 on takana, ei kaipaa enempää kuin lukee bensaluukun kannessa kuormatulle kulkimelle.



Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Ossi66 - 14.05.2018 kello on 21:28
2.8 on takana, ei kaipaa enempää kuin lukee bensaluukun kannessa kuormatulle kulkimelle.

Mulla riittää myös ja tarvii vain silloin kun peräkontti täynnä telttaa yms.

Viime reissussa oli vain 2.5 ja hyvin kulki, kun kontti oli melkeen tyhjä.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: arska100 - 14.05.2018 kello on 22:28
Olen huomannut että vakauttaa takapäätä lisää kun pitää noin 3 baarin paineet.. onko teillä 60 sarjan renkaat??
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: El Maco - 15.05.2018 kello on 06:08
Renkaantäyttölaitte iden mittarit on sen verta epätarkkoja, ettei oikeastaan tiedä, kummalla on painetta enemmän, jos eroa on 0.2bar. Ellei käytetä samaa mittaria. Sen puoleen parempi haeskella ne hyvät paineet itselleen ja mitata aina samalla mittarilla.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Ossi66 - 15.05.2018 kello on 06:12
Olen huomannut että vakauttaa takapäätä lisää kun pitää noin 3 baarin paineet.. onko teillä 60 sarjan renkaat??

195/65  ;)
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Ossi66 - 15.05.2018 kello on 06:14
Renkaantäyttölaitteiden mittarit on sen verta epätarkkoja, ettei oikeastaan tiedä, kummalla on painetta enemmän, jos eroa on 0.2bar. Ellei käytetä samaa mittaria. Sen puoleen parempi haeskella ne hyvät paineet itselleen ja mitata aina samalla mittarilla.

Oma digimittari aina matkassa. Kuin myös oma täyttölaite, ettei tarvii huoltiksella haeskella sitä jostain kassalta.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: K.E.V - 15.05.2018 kello on 07:18
195/65  ;)
215/60-17
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Lerssinen - 15.05.2018 kello on 07:53
235/65/17. Paineena normaalistikkin 3 bar.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: HiTec - 15.05.2018 kello on 09:06
Eilen oikein säikähdin, paljonkohan meillä on tuota aisapainoa ollutkaan kun purin vaunusta kaiken "tarpeellisen" pois ja silti aisapainomittari näytti yhä n. 50kg lukemia. Tuolla parisängyn alla meinaan sitä tavaraa nyt kuitenkin oli "jonkin verran" eikä kaikki ihan kevyttäkään :-\ No tästä opin että sitten reissuun lähtiessä pitääpä "tasapainottaa" tuo vaunu paremmin, hakea niille reissuvehkeille oikeat paikkansa niin sitten reissussa se on helpompaa vain heitellä kamat samoille paikoilleen, aisapainoja tartte enää uudelleen mietiskellä 8)
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Ossi66 - 15.05.2018 kello on 09:38
Eilen oikein säikähdin, paljonkohan meillä on tuota aisapainoa ollutkaan kun purin vaunusta kaiken "tarpeellisen" pois ja silti aisapainomittari näytti yhä n. 50kg lukemia. Tuolla parisängyn alla meinaan sitä tavaraa nyt kuitenkin oli "jonkin verran" eikä kaikki ihan kevyttäkään :-\ No tästä opin että sitten reissuun lähtiessä pitääpä "tasapainottaa" tuo vaunu paremmin, hakea niille reissuvehkeille oikeat paikkansa niin sitten reissussa se on helpompaa vain heitellä kamat samoille paikoilleen, aisapainoja tartte enää uudelleen mietiskellä 8)

Noinhan se on tehtävä. Kun paikat katsoo kohdilleen, ei tule yllätyksiä  ;)

Olispa vaan itellä aikaa laittaa vessaan magneettiventtiili ja yhdistää vaunun vesijärjestelmään, niin lähtisi taas 15kg takakulmasta painamasta...
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: kimi - 15.05.2018 kello on 10:32
Renkaantäyttölaitteiden mittarit on sen verta epätarkkoja, ettei oikeastaan tiedä, kummalla on painetta enemmän, jos eroa on 0.2bar. Ellei käytetä samaa mittaria. Sen puoleen parempi haeskella ne hyvät paineet itselleen ja mitata aina samalla mittarilla.

Nimenomaan samaa mittaria pitää käyttää. Ja renkaiden pitäisi olla myös tasalämpöiset, esim. näillä kelkeillä kun minulla auton toinen kylki on etelään auringon puolen renkaat kerää lämpöä reilusti, hetki sitten kokeilin ja lämpötilaero on huomattava puolien välillä. Lämpötilan vaikutus paineeseen on luokkaa 0,1 - 0,2 bar/ 10c.  Hifistelyksihän tämänkin asian voi viedä, pääasia on kuitenkin, että akselilla molemmilla puolilla on sama paine ja, ettei se ole liian matala.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Rauzi - 15.05.2018 kello on 10:59
Kauan sitten, esihysteerisellä kaudella oli muotia pitää auton katolla tuuliohjainta. Siipeä joka ohjaa ilman loistavan hienosti auton katolta vaunun yläosan yli ja näin virtaviivaisuus kasvoi ja pensaa säästyi ja kaikkee muutakin kivaa. No sitte alkoikin uusi aika ja hokattiin että kun ilmavirran suuntaa muuttaa katolla saadaan auton ja vaunun väliin entistä suurempi alipaine, tyhjiö. Joissain tapauksissa tuo siipi saattoi jopa pikkasen auttaakin, mutta kun mitään kunnon mittaustuloksia ei mistään ollut saatavilla siiven oikealle paikalle niin enempi tuurissa oli koko juttu. Hommahan on vieläpä auto-vaunu yhdistelmästä riippuvainen. Mikä auto, mikä vaunu jne. Ohjeet ja mittaustulokset olisi pitänyt olla kaikille mahdollisille yhdistelmille erikseen. Useimmiten kuitenkin saatiin sillä aikaan huononnus, auton ja vaunun välin alipaine suuremmaksi ja turbulenssia komeesti. Silt, niillä vehjeksillä oli vakaa käyttäjäkunta joka uskoi ja vakuutteli muillekin kuinka säästää pilkku jotain kulutuksessa. Katoppa rekkoja, ohjaamon katolla on möykky ohjaimena ja kopin ja kärryn väli on mahdollisimman pieni. Näin pienin mahdollinen turbulenssi, alipaine, siinä välissä.

Joo, tiedän sekaantuvani vaaralliseen aiheeseen koska edelleen on paljon noita jotka on vakuuttuneita että se siipi oli loistava keksintö.

Se mitä ihmettelen suuresti, on se että ei ole keksitty ohjaimia itse vaunuun. Vaunuhan on virtaviivainen kuten tiiliskivi. Voisiko olla niin että esim  katon takaosassa olisi ohjain joka ohjaa ilmaa vaunun takaseinälle katolta. Täyttäisi sitä alipainekammiota joka syntyy vaunun taakse. Osa heijauksista syntyy kuten aiemmin esitetyissä videoissa on näytetty. Osa taas syntyy siitä että tuo kopin takana oleva alipaine täyttyy puolelta toiselle, ja sen jarruttava voima vaihtelee vaunun puolelta toiselle. Useimmiten tuo takatyhjiön täyttyminen tulee sivuilta, olisiko vaunun sivuilla olla ohjaimia... Esimerkkivideoissa on pelkkä vaunun alusta, ei ilman ohjautuvuus mitenkään huomioitu.

Tämän täydellisen tietämättömyyden syvällä rintaäänellä sanon näistä.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: HiTec - 15.05.2018 kello on 12:03
Se mitä ihmettelen suuresti, on se että ei ole keksitty ohjaimia itse vaunuun. Vaunuhan on virtaviivainen kuten tiiliskivi. Voisiko olla niin että esim  katon takaosassa olisi ohjain joka ohjaa ilmaa vaunun takaseinälle katolta. Täyttäisi sitä alipainekammiota joka syntyy vaunun taakse. Osa heijauksista syntyy kuten aiemmin esitetyissä videoissa on näytetty. Osa taas syntyy siitä että tuo kopin takana oleva alipaine täyttyy puolelta toiselle, ja sen jarruttava voima vaihtelee vaunun puolelta toiselle. Useimmiten tuo takatyhjiön täyttyminen tulee sivuilta, olisiko vaunun sivuilla olla ohjaimia... Esimerkkivideoissa on pelkkä vaunun alusta, ei ilman ohjautuvuus mitenkään huomioitu.

Tuossa vaunun perässä olevassa ohjaimessa on tuon ilmavirtaa ohjaavan ja tyhjötäytön vaikutuksen lisäksi myös oma jarruttava, ilman liikettä vastustava vaikutuksensa ja näin se ikäänkuin repii jarruvarjon tavoin yhdistelmää jatkuvasti suoraan = vakauttaa menoa 8)

(https://blogi.nordnet.fi/wp-content/uploads/sites/3/2014/05/Kulut-tuoton-jarruvarjona.jpg)
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Rauzi - 15.05.2018 kello on 12:34
Tuossa vaunun perässä olevassa ohjaimessa on tuon ilmavirtaa ohjaavan ja tyhjötäytön vaikutuksen lisäksi myös oma jarruttava, ilman liikettä vastustava vaikutuksensa ja näin se ikäänkuin repii jarruvarjon tavoin yhdistelmää jatkuvasti suoraan = vakauttaa menoa 8)

(https://blogi.nordnet.fi/wp-content/uploads/sites/3/2014/05/Kulut-tuoton-jarruvarjona.jpg)

Höpsis. Se tyhjiö täyttyy millon mistäkin ja heijaa omalla tavallaan. Mutta tuo jarruvarjo on hyvä idea. Likaantuu liikennevaloissa mutta sateella puhdistuu. Lisää kyllä yhdistelmän pituutta eli katsastukset meni uusiksi. Ja se on laitettava niin korkeelle ettei takavalot peity. Ja viranomainen keksii varmaan muitakin syitä miksi se nyt vaan ei käy.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: tsahkali - 15.05.2018 kello on 13:25
Kauan sitten, esihysteerisellä kaudella oli muotia pitää auton katolla tuuliohjainta. Siipeä joka ohjaa ilman loistavan hienosti auton katolta vaunun yläosan yli ja näin virtaviivaisuus kasvoi ja pensaa säästyi ja kaikkee muutakin kivaa.

Se siipi olis aina pitäny 'virittää'
6m villalankaa siipeen kiinni ja kun lanka meni vaunun yli, kulma oli oikea.   8)

Se mitä ihmettelen suuresti, on se että ei ole keksitty ohjaimia itse vaunuun.

Eikös joku joskus tehnyt vaunun keulalle sellaisia kartion muotoisia pusseja?
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Yojimbo - 15.05.2018 kello on 13:40
Heitetään nyt itsekin tänne ne renkaiden speksit, eli 235/45 R17.
Koukussa on aisapainoraja 80kg, eli ihan vallattomia lisäksiä ei voi tehdä nykyiseen, mutta pientä varaa kokeiluihin on.

Vaikka toki akselin kohdalle tavarat pitäisi pyrkiä laittamaan, niin pakostikin jotain tulee jommalle kummalle puolelle. Tasapainoiluksi menee, mutta täytyy vain noudattaa sitä ettei ääripäihin laittaisi kuitenkaan niitä 'vastapainoja' vaan kohtalaisen tasaisesti ja mahdollisimman lähelle akselia.

Jos joku vielä osaa millään lailla kuvata, mikä omasta mielestä on vielä normaalia pystyliikettä, niin arvostan suuresti (ja varmaan muutkin aloitteljat).
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: savonhumu - 15.05.2018 kello on 20:05
Juu ei se koukku varmaan hajjoo vaikka menis "vahingossa" joskus ylikin ja varmasti monella ns. käsivarsivaakalla punnihtevalla meneekin saatikka semmosilla jotka ei edes tajua aisapainon/painottomuuden olemassaoloa.. ;D joskus ajoin pienen tovin semmosen sitikka-solikka yhdistelmän perässä ja totesin että oman turvallisuuden takia on mentävä ohi kun näytti mutkissa melkeen väkisin vääntyvän ojjaa kohti ja monta korjausliikettä piti tehdä lyhyenkin mutkan aikana ja vaunu meni kokoajan sivuheijjarilla eteenpäin. Eppäilen että pahasti takapainossa oli se vaunu.. tuon ajan +-5m solikat on kuitenki aika vaivattomia vedettäviä kun kuormaus on edes sielläpäin Thumb

Itellä autossa 205/55 R16 ja paineet vetotilanteessa jossain vajaa 3bar takasissa ja vaunussa sen 4-4.5
Taakkajouset ja niille sopivat kaasuiskarit vaihettu taakse myös ja vaunussa kitkavetopää. Lisäks vaunussa painokuormitukseen soveltuvat renkaat ja autossakin Xl gummit eli ei pitäs tulla ongelmia kuumillakaan keleillä saatikka että nuo sulais(kuluis liika äkkiä) alle niinkuin valitettavan useat kumit tekee kun tulee vähänkin reippaammin kilometrejä vaunun kanssa tai ilmankin!
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: MCL - 16.05.2018 kello on 10:18
Kertokaa nyt fysiikkaa hallitsevat, miksi tässä(kin) keskutelussa muutamat väittävät vaunun heilahtelevan helpommin, mikäli paino sijoittuu tasaisesti vaunun kumpaankin päähän ja painon sijoittaminen keskelle taas vähentää heilahtelutaipumust a.

Seuraavaksi voi sitten perustella syyn, miksi nuorallakävelijät käyttävät tasapainoapunaan pitkää keppiä, jolla saadaan massaa mahdollisimman kauas keskipisteestä.

Jompi kumpi ryhmä on väärässä?
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: kimi - 16.05.2018 kello on 10:33
Nuorallakävelijä hakee itse tasapainon ja mitä pitempi tasapainokeppi sen helpommin hän sen löytää.
Asialla ei oikeastaan ole mitään tekemistä sen kanssa miten vaunu heiluu perässä vetäessä. Voimaa käytetään eri tarkoituksiin.

Kokeile vaikka sellaista pitkää keinua jossa ollaan vastakkain, jos painot on tasan ja istuu laudan päissä liike on eri kuin jos istutaan lähempänä keskipistettä.  Voima ja vastavoima Newtonin lakien mukaan.

Pitkittäisheilumine n ja sen voima kasvaa mitä kauemmas painopisteestä paino viedään. Käytetäänhän monessa työkalussakin vartta nimenomaan sen takia, että kasvatetaan voimaa, lyhytvartisella lekalla ei kummoisia saa aikaan ja samankokoisella muuten, mutta pitempivartisella alkaa jo tapahtumaan. Rengasavain on usein mitoitettu niin, että sen pituus riittää kohtalaista voimaa käyttäen avaamaan ja kiristämään pultit. 10cm varrella ei sitä voimaa saa aikaan.

Eli mitä kauempana painopisteestä paino on, sitä isompi voima tarvitaan sen pysättämiseksi.

Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: tsahkali - 16.05.2018 kello on 10:51
Eli mitä kauempana painopisteestä paino on, sitä isompi voima tarvitaan sen pysättämiseksi.

Entäs se toisessa päässä oleva vastavoima, eikö se hidasta?
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: kimi - 16.05.2018 kello on 10:54
Entäs se toisessa päässä oleva vastavoima, eikö se hidasta?

Hidastaa ja isolla voimalla. Siitä syntyy vastavoima  ja noin se jatkuu pitkään. Jos paino on painopisteen lähellä molempien suuntien heilurivoimat pienenee ja meno rauhoittuu
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Rauzi - 16.05.2018 kello on 10:55
Einstein osoitti jo suppeassa suhteellisuusteoria ssaan että massa ei ole kappaleen paino, vaan sen kyky vastustaa liiketilan muutoksia. Voidaankin ajatella että painon kasaaminen vaunun päihin, estää heijaukseen lähtöä. Mutta kun lähtee heijaamaan ollaan totaalikusessa. Kimin kanssa samoilla linjoilla.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: tsahkali - 16.05.2018 kello on 11:03
Einstein osoitti jo suppeassa suhteellisuusteoria ssaan että massa ei ole kappaleen paino, vaan sen kyky vastustaa liiketilan muutoksia. Voidaankin ajatella että painon kasaaminen vaunun päihin, estää heijaukseen lähtöä. Mutta kun lähtee heijaamaan ollaan totaalikusessa. Kimin kanssa samoilla linjoilla.

Siis vastavoima hidastaa vain kerran?
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: kimi - 16.05.2018 kello on 11:10
Siis vastavoima hidastaa vain kerran?

Kyllä. Heijaaminen tosin jatkuu koska uusi vastavoima syntyy sen heijauksen ääripäässä. Voimaltaan edellistä heikompi. Ja mitä keskitetympi paino on sitä pienempi voima/ vastavoima ja liike loppuu nopeammin.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: MCL - 16.05.2018 kello on 11:51
Einstein osoitti jo suppeassa suhteellisuusteoria ssaan että massa ei ole kappaleen paino, vaan sen kyky vastustaa liiketilan muutoksia. Voidaankin ajatella että painon kasaaminen vaunun päihin, estää heijaukseen lähtöä. Mutta kun lähtee heijaamaan ollaan totaalikusessa. Kimin kanssa samoilla linjoilla.

Kysymys 1: Onko "totaalikusi" kuinka mahdollinen valmistajan suosittelemalla aisapainolla, vai käytännössä mahdollinen vain liian kevyellä aisapainolla, tekniikan ollessa muuten ehjää ja käyttöön sopivaa?

Kysymys 2: Onko "totaalikusen" estäminen heijaamaan lähtemistä vaimentamalla (  painoa kummassakin päässä ) toisarvoista verrattuna mahdolliseen "kokonaispissiin"?
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: HiTec - 16.05.2018 kello on 12:12
Jompi kumpi ryhmä on väärässä?

Ei kumpikaan ole väärässä, vaan molemmat hakevat just täysin vastakkaista asiaa ;D

Eli se nuorallakävelijä hakee kepillään tasapinoa, mahdollsimman hitaasti liikkuvaa keppiä, joka tasapainottaa hänen kävelyään, niitä nopeita tasapainon vaihteluita = massa siis kepin päihin 8)
Asuntovaunussa taasen haetaan sitä mahdollisimman helposti koukun ylös-alas -liikkeisiin mukana liikkuvaa vaunua = massa siis keinupisteen, eli akselin kohdalle 8)
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Rauzi - 16.05.2018 kello on 13:09
Kysymys 1: Onko "totaalikusi" kuinka mahdollinen valmistajan suosittelemalla aisapainolla, vai käytännössä mahdollinen vain liian kevyellä aisapainolla, tekniikan ollessa muuten ehjää ja käyttöön sopivaa?

Kysymys 2: Onko "totaalikusen" estäminen heijaamaan lähtemistä vaimentamalla (  painoa kummassakin päässä ) toisarvoista verrattuna mahdolliseen "kokonaispissiin"?

Kuten hyvin ymmärrämme? Nyt ei ollut kyse aisapainosta vaan painonjaosta.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: kimi - 16.05.2018 kello on 13:21
Kysymys 1: Onko "totaalikusi" kuinka mahdollinen valmistajan suosittelemalla aisapainolla, vai käytännössä mahdollinen vain liian kevyellä aisapainolla, tekniikan ollessa muuten ehjää ja käyttöön sopivaa?

Kysymys 2: Onko "totaalikusen" estäminen heijaamaan lähtemistä vaimentamalla (  painoa kummassakin päässä ) toisarvoista verrattuna mahdolliseen "kokonaispissiin"?

  Totaalikusi on mahdollinen myös valmistajan suosittelemalla aisapainolla. Kuten keskustelussa jo todettu tekijöitä on useita ja ilmavirtauksien vaikutusta ei tiedä kun aisapaino punnitaan. Yllättävä töyssy ja liike alkaa.  Jos tilanne olisi se, että aisapaino on ok, mutta keulan paino lähellä keinupistettä ja taas takapaino suureksi osin ihan takana käyttäytyminen voi olla yllättävää.

Vetoauton vaikutus on sekin merkittävä. Sen jousituksesta suuri osa vastavoimasta tulee. Hitaasti palauttava iskunvaimennin lieventää vastavoimaa minkä jouset synnyttää.

Tehokkain tapa estää heijjaamista on painon keskittäminen ja aisapainon saaminen oikeaksi. Tuo oikea aisapaino vaihtelee yhdistelmän mukaan.

 
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: MCL - 16.05.2018 kello on 17:58
Taitaa monellakin muulla, kuin itselläni puuttua asian teoreettinen käsitys tai ainakin puuttuu asiallinen perustelu omien sangen vahvojen mielipiteitensä pohjaksi.
Mitä vahvempi oma väite ilman pätevää perutelua, sitä kiivaammin omaa mielipidettä puolustetaan sanallisilla miekoilla.

Perustelu ei ole keskustelussa toisten käyttämien termien viilailu, kuuluisien fyysikoiden nimet, eikä toteamus että jokin asia on mahdollista, vaikka muuta sanottavaa ei keksisi.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: kara vaan - 16.05.2018 kello on 19:51
Tämä voi selventää asiaa:

https://youtu.be/KyagKzvJwYw
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: HiTec - 16.05.2018 kello on 20:10
Tämä voi selventää asiaa:

Aisapainoa kyllä, mutta ei sitä miten massan keskittäminen akselille vs. päihin vaikuttaa tilanteeseen. Tuossahan se asettelee niitä painoja enempi perään (6kpl) kuin keulaan (3kpl) ja muutenkin kauemmas akselista => veikkaan että heijatessa aisapaino oli jokseenkin negatiivinen, ynnä hihnan nopeuskin sovitettiin just siihen oskilointi-nopeuteen, kaveri lisäsi pikkasen hihnan nopeutta kun ekalla tökkäsyllä ei vaunu vielä jäänytkään jatkuvaan heijaukseen :-\
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Hesus - 16.05.2018 kello on 20:14
Renkaantäyttölaitteiden mittarit on sen verta epätarkkoja, ettei oikeastaan tiedä, kummalla on painetta enemmän, jos eroa on 0.2bar. Ellei käytetä samaa mittaria.

jos on tarpeeksi huono mittari niin ei saa mitään tietoa oikeasta paineesta.

Mä yritin joskus jossain rengaspainetta tarkistaa, näytti 2,4, painoin pienen suhauksen lisää ilmaa niin näytti yli 3bar, sitten päästin sekunnin verran pois niin tippui alle 2bariin.. Eikä siis tosiaan renkaanpaine vaihtunut niin äkkiä, vaan se mittari näytti omiaan.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: pamaus - 16.05.2018 kello on 20:38
https://youtu.be/9P0ajgaZgDg (https://youtu.be/9P0ajgaZgDg)
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: HiTec - 16.05.2018 kello on 20:50
^No juu, tuossa jo heijaaminen tuleekin lisääntyneestä aisapainosta huolimatta kun massa on vaunun päissä vs. kuinka rauhallinen yhdistelmä on kun sama massa on keskitettynä vaunun akselille Thumb
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: K.E.V - 16.05.2018 kello on 21:16
Ihmetyttää yksinkertaista asiaa sivukaupalla...…
Kaikki paino mikä akselin etu/takapuolilla lisää mahdollista heijausta. Selvää kuin pläkki
Eli se niistä vastapainoteorioist a , kyllähän sillä painopistettä saa muutettua. Mutta ei se stabiloi vaunua.
Mikäli liian takapainoinen niin jotain romua takaa etuosaan. Ei missään nimessä lisätä sitä jostain ulkopuolelta.
Ja päinvastoin
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: tsahkali - 16.05.2018 kello on 23:30
Taitaa monellakin muulla, kuin itselläni puuttua asian teoreettinen käsitys tai ainakin puuttuu asiallinen perustelu omien sangen vahvojen mielipiteitensä pohjaksi.
Mitä vahvempi oma väite ilman pätevää perutelua, sitä kiivaammin omaa mielipidettä puolustetaan sanallisilla miekoilla.

Sehän se on...
Puhetta löytyy, vaan ei faktaa.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Haapaniemen Paroni - 16.05.2018 kello on 23:58
Mitenköhän toi sähkönen ajovakatus järjestelmä, sotkee keskustelua ::)
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: 88k5 - 17.05.2018 kello on 00:07
Auttaisiko ymmärtämään teoriaa ajatus voimien tukipisteistä, joita perävaunulla on 3; oik. pyörä(t), vas. pyörä(t) ja aisan vetokita kytkettynä koukkuun. Mikään näistä kolmesta ei ole jäykkiä, vähiten aisa-koukku -nivelpiste (ellei veturi ole oleellisesti 2-4x painavempi vedettävää).

Nämä 3 muodostavat tasapainokolmion jonka sisällä vaunun tasapainopisteen tulee sijaita - helpoin on staattinen eli ollaan paikalla, helppo mitata. Vaikeampi on dynaaminen tasapainopiste, koska eri ajotilanteissa se saattaa käydä lähelläkin tämän kolmion rajoja. Tätä vasten kait jokainen ymmärtää, että kuorma sijoittaminen kolmion ulkopuolelle (siis taka-akselin takapuolelle) on aika ongelmien kerjäämistä..

Näistä kolmesta tukipisteistä etummaisin (=pallonivel) sietää heikoiten dynaamisia voimia, siksi senkään varaan ei liiaksi kannata laskea riippuu vetoauton massasta - tähän sopii vertaukset; miksi kuulantyöntäjät ovat lihavia/isoja, tai miksi heikolta laiturilta ei juurikaan voi ponnistaa.. ne tukipisteet.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: kimi - 17.05.2018 kello on 00:38

Perustelu ei ole keskustelussa toisten käyttämien termien viilailu, kuuluisien fyysikoiden nimet, eikä toteamus että jokin asia on mahdollista, vaikka muuta sanottavaa ei keksisi.

Kuvittele,että sinulla on leka jossa 1m komposiittivarsi jonka päässä on 4kg painava pää. Kun käytät sitä pidät varren päästä kiinni ja voimaa aika isoonkin työhön löytyy. Olkapäästä lekan päähän on heiluri jonka voima kasvaa mitä pitempi varsi on, sama pää ja varsi vasaran varren mittainen niin eihän siitä mitään tule.

Rengaspultti ja lyhyt avain, eikä millään voima riitä sen avaamiseen, kun lisäät vartta niin tuo aukeaakin helposti. Ei sinulla suinkaan voimat kasva vaan vaan sama voima tai paino kauempana keskipisteestä, tässä tapauksessa mutterista. Miten tuon minusta päivänselvän asian voi helposti selittä.

Vaunussa tuo vaikuttaa heilumiseen, kun heilunta saavuttaa ääripäänsä se lähtee oikenemaan, mutta siinä onkin painoa ääripäässä ja heilunta menee ohi keskipisteen ja jatkuu toiselle puolelle ja taas paluu, tämä vaan jatkuu.

Oteaan tuo pitkävartinen leka taas esimerkiksi. Ota varren päästä kiinni ja heiluta sitä vaakatasossa ilmassa puolelta toiselle. Käännä se sitten ja pidä iskupäästä kiinni ja toista liike, lupaan, että huomaat eron. Olet ainoastaan siirtänyt painopistettä lähemmäs itseäsi ja liikkeen voima on heikentynyt huomattavan paljon. Jos sinulla ei ole lekaa käytettävissä pitkävartisella kirveelläkin voi saman todeta ja näissä esimerkeissä puhutaan muutamien kilojen työkaluista. Kyllä se voima on huima kun akselista mennään 3-4 m päähän ja painoa on kymmeniä kiloja.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: K.E.V - 17.05.2018 kello on 07:23
Mitenköhän toi sähkönen ajovakatus järjestelmä, sotkee keskustelua ::)
Sillähän ei mitään tee kun..... Meilläkin on alueella vaikka kuinka monta joissa se on. Ja vaunut ei ikinä liikahda metriäkään  :P
Lisäksi se ei vaikuta tuohon perävaunun nyökkimiseen , kylläkin kieppumiseen nk. rapalan vaappu perässä.


Sehän se on...
Puhetta löytyy, vaan ei faktaa.
Kumpi on parempi , ymmärtää se piirustuslaudalla vai ajaa vaunu perässä vuosia,
Ja tuntea se käytännössä ? Tuossahan se on selitetty tarkemmin 88K:n sanomana. Ihan sama asia tulee esille.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Ossi66 - 17.05.2018 kello on 07:30
Mitenköhän toi sähkönen ajovakatus järjestelmä, sotkee keskustelua ::)

Ei sotke mitenkään. Se havaitsee sivuttaiset kiihtyvyydet ja jarruttaa vastapuolta niin nopeasti, ettei heiluria ehdi syntyä.

Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: K.E.V - 17.05.2018 kello on 07:32
Ei sotke mitenkään. Se havaitsee sivuttaiset kiihtyvyydet ja jarruttaa vastapuolta niin nopeasti, ettei heiluria ehdi syntyä.
Niin sivuttaiset, muttei akselin tukemana tapahtuvaa keinuntaa. Sitä se ei voi edes jarruilla korjata.
Vaatisi akselille jarruttavat ja kiihdyttävät moottorit ja anturit niitä ohjaamaan.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: MCL - 17.05.2018 kello on 08:40
Pienoismallit tai komposiittilekat ovat varsin kaukana tilanteesta, jossa JOUSITETTU JA ISKUNVAIMENNETTU noin reilun 1500 kiloinen auto vetää JOUSITETTUA JA ISKUNVAIMENNETTUA noin 1000 - 1500 painavaa vaunua aisapainon ollessa yleensä jossain 40 - 75 kilon luokassa tiestön vaihtelevissa olosuhteissa.

Onko ajokäyttäytymisen suhteen olennaista eroa tilanteissa, joissa vaunussa olevat ehkä 50 - 100 kilon ( 3 - 10 % vaunun painosta ) matkatavarat on lastattu akselin lähelle tai tasaisesti eteen ja taakse, uskallan epäillä.

Epäilemättä teoreettisesti ( teorian tulkinnasta tuntuu keskutelussa olevan myös osin suurta erimielisyyttä ) on pieniä eroja vaunun herkkyydessä heilua akselinsa varassa sekä alkaneen liikkeen voimakkuudessa, mutta muuttujien lukemattomasta määrästä johtuen mitään tarkkaa arvioita voimista on mahdoton tehdä.

Ainoastaan Myytinmurtajien tapainen testi oikeassa tilanteessa oikealla kalustolla, mieluten auton vetokoukkuun kohdistuvien voimien mittaamisella, voisi tuoda edes jonkinlaista osviittaa asiaan.

Toiseksi on aika mahdotonta vaikuttaa suuresti siihen, mihin kohtaan vaunussa mukaan tulevia tavaroita pakataan. Se on yleensä päätetty jo tehtaalla suunnitteluvaiheess a.

Käyttäjän tärkeimmäksi huoleksi jää oikeasta aisapainosta ja oikeista ilmanpaineista huolehtiminen, sekä ylikuormauksen välttäminen.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: "Masi" - 17.05.2018 kello on 08:53
No laita vaikka muuliin akselin päälle viisisataa kiloa tiiliä, menee vakaasti eikä heijaile edes heitoissa.
Laita samaa muuliin 6 m lankkuja viisisataa kiloa, jopa rupeaa heijaamaan kummasti.
Mikä lie erona, onko tiilet vakaapia noin yleisesti kuin lankut vai onko painopiste joka vaikuttaa ?
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: MCL - 17.05.2018 kello on 08:57
Osataanko siellä Belgiassa mitata Muulin aisapainoa? Mikäli osataan, niin kannattaa tehdä ennen lautakuorman siirtämistä!
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: K.E.V - 17.05.2018 kello on 08:59
No laita vaikka muuliin akselin päälle viisisataa kiloa tiiliä, menee vakaasti eikä heijaile edes heitoissa.
Laita samaa muuliin 6 m lankkuja viisisataa kiloa, jopa rupeaa heijaamaan kummasti.
Mikä lie erona, onko tiilet vakaapia noin yleisesti kuin lankut vai onko painopiste joka vaikuttaa ?
Se on teoriamiehille turha selittää , valitettavasti ;)
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: HiTec - 17.05.2018 kello on 09:09
Ei sotke mitenkään. Se havaitsee sivuttaiset kiihtyvyydet ja jarruttaa vastapuolta niin nopeasti, ettei heiluria ehdi syntyä.

Väärin, vaunun sähköinen ajonvakautus ei toimi noin, ei edes sinne päinkään. Se kyllä havaitsee sen sivuttaisliikkeen, mutta jarrutus tapahtuu ihan sitä vaunun omaa jarrua käyttäen = molemmat renkaat siis jarruttavat ihan tasan yhtä lujaa ja näin yhdistelmä ikäänkuin "revitään" suoraksi ja heijaus lakkaa. Eikä tuo nopeudenkaan suhteen mikään kovin hätäinen kyllä ole, sillä sähkömoottorilla kun kestää se oma aikansa nyppästä siitä käyttöjarrun vaijerista ensin tyhjät pois jne. Yksikköhän sijaitsee vaunun alustassa, siellä akselin keskellä missä työntöjarrun tanko vaihtuu vaunun eri puolille meneviksi vaijereiksi ja koska se on aktiivilaite, se tarvitsee myös sen 12V käyttösähkönsä 8)

https://www.youtube.com/watch?v=YpOTWjPmyCw
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: 88k5 - 17.05.2018 kello on 09:11
Osataanko siellä Belgiassa mitata Muulin aisapainoa? Mikäli osataan, niin kannattaa tehdä ennen lautakuorman siirtämistä!
Sinänsä hyvä vertaus - ihan laillisen kuorman voi tehdä lautakuormasta, jos aisapaino on (paikallaollessaan) on sama kuin tiililetkan kanssa. Ajossa koukkuun kohdistuvat voimat heiluvat sitten plussan ja miinuksen puolilla ympäri 3D:tä noissa erilailla :D

Noihin voimien tukipisteisiin kun yhdistetään etäisyys (kertolaskua) päästään momentteihin, ja voimahan syntyy massan ja kiihtyvyyden tulosta..
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: "Masi" - 17.05.2018 kello on 09:13
Osataanko siellä Belgiassa mitata Muulin aisapainoa? Mikäli osataan, niin kannattaa tehdä ennen lautakuorman siirtämistä!
No tähän voi sanoa että kun on kuljetusalalla työskennellyt 30 vuotta, niin on jotain oppinut teoriasta ja käytännöstä.
Ja jos et muulia omista, niin huoltamot niitä kympillä päiväksi vuokraa, niin voit kokeilla teoriaa ja käytäntöä.

P.s. Muuliin sopii kuusi metriset kyytiin siten että voit säätää aisapainon sopivaksi.
Seitsemän metrisillä se ei enää onnistu edes teoriassa, ovat liian pitkiä ja kuorma jää takapainoiseksi teoriassaa ja käytännössä.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Hesus - 17.05.2018 kello on 09:20
No laita vaikka muuliin akselin päälle viisisataa kiloa tiiliä, menee vakaasti eikä heijaile edes heitoissa.
Laita samaa muuliin 6 m lankkuja viisisataa kiloa, jopa rupeaa heijaamaan kummasti.
Mikä lie erona, onko tiilet vakaapia noin yleisesti kuin lankut vai onko painopiste joka vaikuttaa ?
Varmasti näin onkin, mutta harva kuljettaa asuntovaunussa 500kg roipetta. Nyt puhutaan muutamista kymmenistä kiloista.
Olis mielenkiintoista tietää mitä nuo leikkiautot painaa ja mitä ne painot painaa joita siirrellään?
Teoria tulee kyllä selväksi, mutta käytäntö ei jos painoprosentit ei vastaa yhtään totuutta.

 Sen allekirjoitan täysin, että takapainoinen lastaus epävakavoittaa käyttäytymistä, mutta tuosta yhdestä videosta sai kuvan että liika aisapaino tekee saman. Varnasti tekeekin, jos mennään niin rajusti yli että vetoauton jousitus, iskunvaimennus, renkaat ja ohjattavuus ei enää toimi odotetulla tapaa. Mutta kuinka paljon se vaatii painoa aisalle ja koukulle? Leikkiautodemonstra atiossa varmasti tulikin liikaa painoa.
Jos auton päälle tuleva paino aina epävakauttaisi menoa, olisi puoliperävaunut(raskaalla puolella) varmasti kiellettyjä.

Siinähän se ero tietty tulee, kun toinen perävaunu antaa painon suoraan auton päälle ja toinen vipuvarren kanssa takaylityksen päälle. Silloin käyttäytyminen riippuu enemmän vetoautosta kuin suoraan vedettävän lastauksesta.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Hesus - 17.05.2018 kello on 09:25
Väärin, vaunun sähköinen ajonvakautus ei toimi noin, ei edes sinne päinkään. Se kyllä havaitsee sen sivuttaisliikkeen, mutta jarrutus tapahtuu ihan sitä vaunun omaa jarrua käyttäen = molemmat renkaat siis jarruttavat ihan tasan yhtä lujaa ja näin yhdistelmä ikäänkuin "revitään" suoraksi ja heijaus lakkaa.
Eli hyvä syy ostaa tarpeeksi tehokas veturi, sillä hoituu sama homma kun potkaisee kaasupolkimen tulipeltiin 8)
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: "Masi" - 17.05.2018 kello on 09:32
Jos auton päälle tuleva paino aina epävakauttaisi menoa, olisi puoliperävaunut(raskaalla puolella) varmasti kiellettyjä.
Ja juuri tästä syystä on esimerkiksi lavetin vetureissa säädettävä vetopöytä. Ylöspäin, alaspäin, eteenpäin ja taaksepäin.
Normi vehkeessä painot tulee aina oikeaan kohtaa jos kärri on lastattu asian mukaisesti.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: 88k5 - 17.05.2018 kello on 09:42
Eli hyvä syy ostaa tarpeeksi tehokas veturi, sillä hoituu sama homma kun potkaisee kaasupolkimen tulipeltiin 8)
;D
Tästä teoriasta löytyy lähipiiristä hyvä esimerkki - kaivakaa jostain -70 luvun puolivälistä TM artikkeli. Faija myi vaunun duunikaverilleen, jolla oli vinkkelikoneinen Dodge Lancer. Oppina, että heijaus loppuu polkaisuun..
Hämylinnantiellä hakureissulla ohitti dösän, ja vatkaus alkoi, hevoset irti - suht. kevyt auto meni voimalla ohi asvaltin, styroksia ympäriinsä. Artikkelin ainekset kasassa..  :laugh:
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: MCL - 17.05.2018 kello on 10:01
Jokainen joka on lastannut tavallista kevytperäkärryä, vaikka Muulia, tietää että pitkän tavaran, esim kuusimetristen lankkujen muuttavan helposti koukkupainon väärään suuntaan ja jopa pahimmillaan voimakkaan negatiiviseksi.

600 kiloa kuusimetrisiä lankkuja tavallisessa kevytperäkärryssä kuormattuna niin, että lankut eivät ota vetoautoon kiinni missään asennossa, aiheuttaa täysin väärän koukkupainon.
Tilanne ei ole missään suhteessa sama, kuin sama massa sijoitettuna tasaisesti :D lavan alueelle.

Keskustelu taitaa taas mennä linjoille, jossa "järjen jättiläiset" pitävät toisia ihan toopeina.

Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: K.E.V - 17.05.2018 kello on 10:22
Varmasti näin onkin, mutta harva kuljettaa asuntovaunussa 500kg roipetta. Nyt puhutaan muutamista kymmenistä kiloista.
Olis mielenkiintoista tietää mitä nuo leikkiautot painaa ja mitä ne painot painaa joita siirrellään?
Teoria tulee kyllä selväksi, mutta käytäntö ei jos painoprosentit ei vastaa yhtään totuutta.

 Sen allekirjoitan täysin, että takapainoinen lastaus epävakavoittaa käyttäytymistä, mutta tuosta yhdestä videosta sai kuvan että liika aisapaino tekee saman. Varnasti tekeekin, jos mennään niin rajusti yli että vetoauton jousitus, iskunvaimennus, renkaat ja ohjattavuus ei enää toimi odotetulla tapaa. Mutta kuinka paljon se vaatii painoa aisalle ja koukulle? Leikkiautodemonstra atiossa varmasti tulikin liikaa painoa.
Jos auton päälle tuleva paino aina epävakauttaisi menoa, olisi puoliperävaunut(raskaalla puolella) varmasti kiellettyjä.

Siinähän se ero tietty tulee, kun toinen perävaunu antaa painon suoraan auton päälle ja toinen vipuvarren kanssa takaylityksen päälle. Silloin käyttäytyminen riippuu enemmän vetoautosta kuin suoraan vedettävän lastauksesta.
Tämän takia veturissani on
nivomatit = vakiokorkeus.
pakkaan sinnepäin ettei ole + eikä - painoa vaan about 50-60 kiloa .
Tosin Polarissa aika ideaali jo lähtökohta , ei ole etu eikä takapainoinen.
Mahdollisen lisälastin laitan farkun konttiin, esim lisävesipöntöt mennessä jänkhälle
4-pyöräisissä käytin/tän teliversiota. En kaksiakselista jotta se paino on 4:n pyörän varassa.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: Joko - 17.05.2018 kello on 11:19
Ei telivaunussa tai 2 akselisessa kyllä paljon aisapaino muutu siitä miten sielä irtotavarat sijoittelee. 1 akselisen kanssa mietittäviä asioita lähinnä.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: K.E.V - 17.05.2018 kello on 11:27
Ei telivaunussa tai 2 akselisessa kyllä paljon aisapaino muutu siitä miten sielä irtotavarat sijoittelee. 1 akselisen kanssa mietittäviä asioita lähinnä.
kaksiakselisessa on se vetoauton koukun korkeus tärkeä, eikä se saa muuttua siitä aisapainosta
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: kimi - 17.05.2018 kello on 11:30
Onko kaikille itsestäänselvyys, ettei painoa laiteta korkealle. Samat lait pätevät siihenkin, mutta kukaan ei vielä ole suunnitellut esin vesitankkia katolle, saisi paineveden ilman pumppua ja aisapainokin olisi edelleen sama.
Otsikko: Vs: Aisapainosta taas...
Kirjoitti: K.E.V - 17.05.2018 kello on 11:55
Onko kaikille itsestäänselvyys, ettei painoa laiteta korkealle. Samat lait pätevät siihenkin, mutta kukaan ei vielä ole suunnitellut esin vesitankkia katolle, saisi paineveden ilman pumppua ja aisapainokin olisi edelleen sama.
Odotahan että joku sen aivopierun keksii  ::) Vielä kertoo julkisesti jotta on hyvä....
Juttelin eilen yhden grand old manin kanssa niistä kanistereista jotka on painon tasaajina. Mainitsi että äkkitilanteessa ne tulee vaunun keulasta läpi.
40 km/h nopeudessa törmäyksessä 80 kiloinen ihminen painaa käytännössä 1500 kiloa.
Kertoi saksassa lapsen lentäneen alkovista alkovin ikkunan kautta ulos ja jääneen sen oman autonsa alle .....  :'(