Noniin..

Legolandin jälkeen ajoimme Kööpenhaminan kylkeen, Charlottenlund Fort Campingiin http://www.campingcopenhagen.dk/ täällä saadun vinkin mukaisesti. Tein varauksen etukäteen kuten oli kehoitettu ja tosiaan, sain viimeisen tarjolla olleen paikan. Kartasta senkin sai valita ja etukäteen maksaa. Ei-oota myytiin respassa molempina päivinä kun olimme paikalla. Alueena aivan upea ja erityinen. Paikat ovat vanhan linnoituksen sisäpihalla ja meidänkin takaikkunan takana seisoi vanha tykki. Vallien takana on ihan vieressä ranta ja laiturikin, josta pääsee vähän helpommin pulahtamaan uimaan. Linnalla on myös ravintola, joka vaikutti enemmän fine-diningilta kuin tyypilliseltä leirintäaluekeittiö ltä. Ei tosin varsinaisesti alueen ravintola ollutkaan. Huomioitavaa myös, että respassa ei tuoreiden leipien lisäksi paljon ole ostettavaa, eli kauppareissut pitää hoitaa naapuruston kaupoissa. Bussilla olisi päässyt keskustaan ilmeisesti ihan vierestä, mutta me päätimme mennä junalla Charlottenlundin asemalta, jonne on noin 15-20min kävelymatka metsäisen puiston läpi. Ihan hyvä tapa sekin. Kaupunkivierailu meni pääasiassa Rosenborgin linnassa, jossa on näytteillä mm. Tanskan kruununjalokivet. Toki muutakin pientä käpsyttelyä ehdittiin tehdä syöminkien lisäksi. Tivoliin sitten ehkä seuraavalla kerralla.

Charlottenlundin jälkeen seuraava etappi oli Gränna Camping. Sinne suorin reitti olisi varmaankin ollut Helsingør - Helsingborg lautta, mutta kun etukäteengooglaamis et olivat jääneet tekemättä, ei lähtöaamuna selvinnyt oikein muuta kuin että pelkästään tuolle reitille ei ilmeisesti saanut lippua. Ilmeisesti joku yhdistelmä lippu olisi pitänyt ostaa Saksa-Tanska välille ja siihen saanut sitten myös tuon H-H lipun. Turhasta kun en viitsi maksaa, niin ajoimme sitten turhauttavan pitkän lenkin siltojen kautta.

Gränna Campingiin http://www.grannacamping.se/ oli myös tullut varattua paikka etukäteen. Sama varausjärjestelmä oli täälläkin käytössä paikan olin valinnut ihan rannan vierestä. Hyvä niin, sillä alue oli aika iso ja rantapaikka tuntui tuovan tunnetta siitä ettei oltaisikaan ihan niin isossa paikassa. Muksutkin kun viihtyivät polskimassa ja rannalla palloa heittelemässä. Muihin viihdykkeisiin emme sitten käyneetkään tutustumassa, vaikka ilmeisesti sellaisiakin olisi ollut hyvin tarjolla. Huomioitavaa oli muuten toimivassa paikassa se, että maassa olevat paikkanumeroinnit olivat aika epäselvässä kohdassa. Tämä oli johtanut siihen, että meidän paikallemme oli leiriytynyt ruotsalaispariskunt a, vaikka oikeastaan heidän paikkansa olisi ollut se viereinen. Noh, onneksi molemmat paikat olivat yhtä hyviä ja leiriydyimme sitten heidän ruutuunsa. Saivat sitten siirtää itsensä seuraavana päivänä kun olimme lähteneet.

Grännasta lähtiessä oli hyvin aikaa ehtiä Kapellskäriin ja poikkesimmekin ilmailumuseossa http://www.flygvapenmuseum.se/languages/finska/ Linköpingissä. Parkkikselle mahtuu muutama matkailukulkine ja itse museo on ilmainen! Kanttiinista saa halpaa, mutta hyvää perusruokaa, joten tässä oikein mainio taukopaikka pakkoruotsiin. Itse museo on todella hyvin tehty ja halutessaan oppii paljon Ruotsin ilmavoimien historiasta sekä lentokoneista yleisesti.

Hassuja kun olimme, olimme päättäneet ajella Örebron kautta ja poiketa Klossbutikenissa, jossa on myynnissa paljon vanhoja Legopakkauksia. Kauppa olikin ihan mielenkiintoinen, joskaan ei ehkä kiertotien väärti. Varsinkin kun huomasimme että aikataulu alkoi olla aika kireä. No, reippaalla ajamisella olisimme ehtineet vallan mainiosta aikataulun puitteissa, mutta jostain syystä tiellä tuli vastaan täysi Stau, kuten Saksassa sanoisivat. Välillä madeltiin eteenpäin ja välillä seistiin. Koko ajan odotin että näen kolarin tms. jossain. Mitään ei kuitenkaan näkynyt ja kun jono alkoi kunnolla liikkua, huomasimme että vastaantuleva kaista oli aivan pysähdyksissä. Ihmiset seisoivat ulkona autoistaan ja olivat sen näköisiä että ovat seisseet siinä kauan. Mitään tuketta en ollut havainnut silläkään puolella. Melkoisen hämmentävää. No, olimme siis saapumassa myöhässä check-iniin, mutta soitto Finnlinessille jossa sanoivat ettei huolta, kunhan laivan lähtöaikaan ehditään ja ehdimmehän me. Sen verran pisti tuo kiire hikoiluttamaan, että seuraavalla kerralla aion olla taatusti aikaisemmin satamassa, tai ainakin odottelemassa lähempänä satamaa.

Siinäpä se. Kilometrejä tuli yhteensä 2933 ja keskikulutus oli 10.4L / 100km.

2019 reissu on hautumassa ja hieman kutittelisi lähteä Norjaan. Joko pohjoiseen tai sitten etelään. Pitää miettiä. Kunhan taas löytyisi jotain mikä lapsiakin huokuttelee.

Ivendorffista, jossa saimme viimeisen suomalaiskontaktin ennen Saksan ja Tanskan rajaa, matka jatkui kohti Serengeti Park Hodenhagenia.
https://www.serengeti-park.de/en/
Safaripuistoisesta nimestään huolimatta, itse safari on vain osa puistoa. On kotieläinpihaa, apinahäkkejä, huvipuistovempeleit ä jne. Melkoisen täydellinen paketti meidän tenaville. Huomioitavaa ruoan suhteen oli, että joka paikassa oli tarjolla lähinnä schnitzeliä tai nugetteja ranskalaisilla, sekä currywurstia. Ei mitenkään terveellistä sapuskaa siis pitemmän päälle.

Tässä kohtaa majoituksesta muutama mielestäni hyödyllinen huomio, sillä paikan englanninkieliset ohjeet olivat kuin google translatella tehtyyjä ja henkilökunnan englanninkielen taito aika vajaa. Ainakin kun me olimme paikalla.

* Alueella on Stellplatz, jonne otetaan myös vaunuja.
Tämän kanssa on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä maksimi pituus yhdistelmälle on 12m. Tämä on tärkeää, sillä majoittuessa vaunun pitää olla koko ajan kiinni autossa. Ainoa sallittu poikkeus on, jos ajat omalla autolla safarille, jolloin tästä pitää ilmoittaa respassa ja välittömästi kierroksen jälkeen palata paikalle ja kiinnittää vaunu. Meillä yhdistelmä oli noin 10cm yli tuon rajan, mutta saimme armon..

* Stellplatz on jo puiston sisällä.
Eli, kun majoitut Stellplatzille, joudut maksamaan koko puiston sisäänpääsystä sille päivälle. Tässä on tosin aikaraja. Jos tulet klo 16 jälkeen, maksua ei peritä. Ole siis tarkkana. Me tulimme tästä tietämättöminä noin klo 14 ja pitkällisen harkinnan jälkeen kaivoin kuvetta ylimääräisestä päivästä. Vaunuyhdistelmällä ei huvittanut kääntyä takaisin muutamaksi tunniksi etsimään kahvilaa tms. No, menimme siis puistoon ja olihan tuo ylimääräinen, joskin vajaa, päivä oikein mukava puistossa.

* Hienona havaintona, stellplatzilla oli sähköauton latauspaikka respan vieressä.

* Suihku- ja pesutilat olivat siistit ja tilavat, joskaan eivät kovin monipaikkaiset. Tämä ei kuitenkaan muodostunut meille ongelmaksi. Jonottamaan emme joutuneet.

* Jos majoitut Masai Mara lodgessa, mökeissä, voit katsella illalla majasi terassilta omassa aitauksessaan kuljeskelevia kirahveja, antilooppeja jne. Muut mökkialueet ovat enemmän apinahäkki ja huvipuistoalueen reunoilla, mikä sekin voi toki olla mukavaa. Puistossahan saavat majoittujat olla iltamyöhäiseen asti, tosin laitteet sammutetaan ja häkit menevät kiinni klo 18.

Serengeti Parkista jatkoimme kahden yön jälkeen kohti reissun eteläisintä pistettä, Goslaria. Majoituimme neljäksi yöksi Harz Camp Göttingerodeen.
www.harz-camp.de

Tästä alueesta huomioitavaa oli:
- Kunnollinen ravintola jossa myös hyvä valikoima oluita.
- Maksu vain käteisellä (mikä nyt ei sinällään Saksassa yllätä).
- Suihkutilat olivat siistit, mutta kohtalaisen leiriytymismaksun lisäksi suihku maksoi 50c per 3min. Eihän tuo nyt hirvittävän kallista ole, mutta kolikoiden kanssa pelaaminen suihkutellessa on ärsyttävää. Kyllä tällaisten pitäisi kuulua hintaan.
- Samoin tramppa oli maksullinen. 1e sai 7min hyppelyä. Ilmainen hyppely oli estetty teräsverkolla joka tuli trampan alle. Voisinkin ajatella, että näihin rahastuslaitteisiin investoitu raha olisi voitu jättää käyttämättä ja pitää vempeleet ilmaisina. Tyytyväisempiä asiakkaita olisi enemmän.
- Sijainti on oikein hyvä vierailla läheisissä kaupungeissa, Goslarissa ja Wernigerodessa, jos vetoautolla liikkuu.
- Olimme ns. komfortplatzilla, jossa oli vedet ja viemäri paikan vieressä. Mukavan helppoa.

Tältä alueelta kävimme ensin tutustumassa Goslarin kauniiseen, vanhaan kaupunkiin ja Rammelsbergin kaivosmuseeon. Museossa teimme ns. 1800-luku kierroksen jossa tutustuttiin sen aikaiseen kaivostoimintaan ja käytiin tietenkin itse kaivoskäytäviä tutkimassa. www.rammelsberg.de
Lisäksi poikkesimme läheisestä Bad Harzburgista lähtevällä lyhyellä köysiradalla Burgbergillä (matala kukkula jossa linnanrauniot).
Wernigerodessa kävimme myös ja eniten aikaa vierähti kukkulan päällä sijaitsevalla linnalla.
Wernigerodesta myös muutama huomio:
- Pysäköinti kannattaa tehdä keskustan koillispuolella olevalla isolla parkkiksella ("Parking Anger / Schloss Wernigerode"). Sinne mahtuu niin vaunut, kuin matkailuautot. Pysäköinti on max. 7e vuorokausi ja yöpyminen näytti olevan sallittu. Oli nimittäin selvästi yöpyjiä paikalla. Tästä on kävelymatka keskustaan. Samoin, jos linnalle haluaa, helpointa on pitkän kapuamisen sijaan hypätä "possujunaan" (siis sellaiseen kaupunkijunaan, kyllä te tiedätte) joka toimii hop on, hop off -periaatteella ja kiertää linnan kautta keskustan muutamalla pysähdyksellä.
- Leirintäalueemme lähellä olisi ollut myös vesipuisto, mutta sinne emme poikenneet tällä kertaa.
- Olisin halunnut käydä Harz vuoriston korkeimmalla huipulla, Brockenilla, mutta tämä osoittautui turhan haastavaksi muihin aikatauluihin nähden. Omalla autolla tuonne ei saa ajaa, vaikka tie viekin. Ainoa mahdollisuus on mennä kävellen tai hypätä (höyry)junaan joka kestää vähemmän aikaa mutta maksaa aika paljon.

[Jatkuu ensi numerossa...]

P.S. Lisään kuvia myöhemmin.

Jaahas, reissusta on nyt kotiuduttu ja ehditty tovi vielä hengähtääkin. Kaikki meni kuten pitikin ja etapit suoritettiin suunnitellusti, vaikka viimeisenä päivänä Ruotsissa meinasikin hiki kihota otsalle - eikä se johtunut lämpötilasta.

Meitä oli reissussa kaksi aikuista, kaksi lasta ja koira. Karavaanarikokemust a on yhdeltä aiemmalta kesältä jolloin reissattiin Suomessa matkailuautolla. Silloisen surkean sään takia kaipasimme lisää tilaa sisällä nököttämistä varten, joten kustannustehokkain ratkaisu oli vaihtaa vaunuun. Muutenkin lapset ja vaimo toivoivat enemmän samassa leirissä pysymistä kuin koko ajan eteenpäin siirtymistä, joka ehkä olisi ollut enemmän itselleni mieleen. Mutta, kuten tämä reissu osoitti, ihmismieli on sopeutuvainen ja tyytyväinen olin itsekin tähän matkustusmalliin. Tunnustan jännittäneeni vaunun vetämistä ja sen kanssa temppuilua ahtaissa paikoissa - ja muutenkin - mutta melkoisen hyvin ajetun vajaan 3000km:n aikana ehti rutinoitua. Tosin ihan kaikki kilometrit eivät vaunun kanssa tietenkään tulleet.

Matka alkoi ajamalla Helsinkiin, Finnlinesin terminaaliin. Ensimmäinen jännäpaikka oli tietenkin yhdistelmän ajaminen laivaan, missä nyt ei lopulta ollut mitään ihmeellistä. Turhaa jännitystä, vaikka ahtaajalla ei kylläkään tainnut olla käsitystä siitä miten vaunun perä kääntyy jos yhdistelmää yrittää pysäköidä mutkalle... Eniten ehkä kuitenkin hämmensi se, kun olimme varanneet sähköpaikan ja meille osoitettiin pistorasia niin kaukaa, että edes kelalla ollut johtomme ei siihen yltänyt. Onneksi matkassa oli myös lyhyempi johto ja ne yhdistämällä sain piuhan riittämään. Finnlinesin puolelta ei mitään apuja tähän tullut, kun henkilökunta oli kadonnut taivaan tuuliin. Meillä noita johtoja oli onneksi kaksi, kun edellisenä kesänä kyllästyin kelan kanssa pelaamiseen silloin kun pistorasia oli lähellä ja ostin lyhyemmän johdon myös. Nyt jos oltaisiin oltu ensikertalaisina reissussa, yhdellä johdolla, olisi varmaan paniikki iskenyt ja/tai sähköt jääneet saamatta...

Laivareissu sujui mukavasti, jalkapallon MM-kisat näkyivät telkkarista ja ruokailut rytmittivät muuta ajan tappamista. Sapuskat olivat ihan ok, joskin jälkiruoat tuntuivat olevan monipuolisemmat kuin pääruoat. Travemündeen saavuttiin ajallaan ja yllättävän nopeasti pääsimme ajamaan ulos. GPS ohjasi Camping Ivendorffiin joka oli mukavan lähellä. Tilaakin oli reilusti alueen perällä, missä oli isot alueet ja vesipiste jokaisen paikan nurkalla. Siihen oli tälläisen ensikertalaisenkin mukava sijoittaa vaunu. Tosin, meillä on muuveri ja voin vakuuttaa, että myös jatkossa jokaisessa vaunussa jolla reissaan, tulee sellainen olemaan. Muutenkin, matkan aikana kiinnitin huomiota siihen että muuveri oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Täällä Suomessa taas tuntuu siltä että nuo ovat melkoisia harvinaisuuksia. Liekö johtuu siitä että ainakin oman perstuntumani perusteella Suomessa vaunuillaan kausipaikalla ja liikkuvat karavaanarit ajelevat matkailuautoilla. Osittain tästäkin fiiliksestä johtuen olin ollut vähän karsas vaunun hankintaan alunperin. Mukava oli kuitenkin matkan aikana huomata sekin, että vaunuja liikkui melkeinpä yhtä paljon kuin autoja. Paitsi edelleen Suomessa..

Olimme Ivendorffissa kaksi yötä ja uskoisin että jatkossakin tulemme yöpymään täällä jos Travemündeen iltalaivalla saavumme. Eihän tämä alueena mitään suuria intohimoja herättänyt, mutta ajoi asiansa ja paikat olivat ihan siistit. Alueen perällä olevat, uudehkot suihkukopit olivat ehkä toimivammat, kuin portin lähellä olevan isomman rakennuksen suihkutilat. Ainakin tilaa oli kopissa enemmän.
http://www.camping-travemuende.de/index.html

Ensimmäisen yön jälkeen kävimme tekemässä lyhyen visiitin Lyypekissä ja täydensimme jää- ja ruokakaapin sisältöä. Loppuilta meni rentoutuessa.

Seuraavana päivänä sitten matka jatkui.

[jatkuu seuraavassa numerossa...]

Viime vuonna katselin niitä Kööpenhaminan leirintäalueita, pari oli ihan ok.

Paras varmaan niistä oli Charlottenlund Fort Camping

http://campingcopenhagen.dk/

Toinen mikä oli ihan mielenkiintoinen niin Tangloppen Camping, joka ei ollut ihan keskustassa.

https://tangloppen.dk/en/.

Menimme kuitenkin ohi ja päädyimme Mälmö Camping, josta oli autolla ja polkupyörällä helppo liikkua ja lapsille oli alueella monenlaista puuhaa.

https://firstcamp.se/destination/sibbarp-malmo/

Näytti tuolla Autostadtin läheisyydessä olevan mautoparkki, mutta ei sinne näyttäisi yhdistelmää mahtuvan. Joissain kohdissa perusparkkikselle voisi mahtua jos veisi kaksi paikkaa. No, pitää katsoa mennäänkö tällä kertaa vai jätetäänkö seuraavaan.

Reitti alkaa olla joka tapauksessa hahmossaan. Yöpymiset on osittain varattu tai katsottu ensisijainen vaihtoehto.

Aloitetaan satamaan saapumisen jälkeen Lyypekistä.
Seuraavaksi Serengetiin, josta sitten Harzin kylkeen, lähelle Goslaria. Tuolta suunnataan takaisin pohjoiseen, Lüneburgin lähelle, mistä sitten Tanskan puolelle Ribeen.
Riben jälkeen vuorossa Legoland, josta suunnataan Köpiksen lähelle pariksi päiväksi, ennen kuin ajetaan Ruotsiin jossa yövytään yksi yö ennen Kapelskäriä.
2-4 yötä ollaan kussakin paikassa Ruotsia lukuunottamatta ja päiväreissuja autolla tarkoitus alueilta tehdä.

Köpiksen seudun alueista jos löytyy kokemuksia, niin mielellään otetaan vastaan. Ajatuksena piipahtaa kaupungissakin.