Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Matkailuautot => Kori ja alusta => Aiheen aloitti: palokurki - 30.10.2016 kello on 10:37
-
Eilen vaihdoin talvirenkaita alle ja ihmettelin eturenkaitten kulumista voimakkaasti ulkokehältä(samaa ihmettelin jo viime syksynä ja vaihdoin keväällä kuluneet taakse).
Aurauskulmien säätö tulee ensimmäiseksi mieleen, mutta renkaat alla ollessaan selkeästi seisovat ulkokehien varassa. Edellinen omistaja oli vaihdatuttanut Vallilan takomolla eteen jämäkämmät jouset ja iskarit. Ne ilmeisesti nostaa alustaa korkeammalle.
Osaako joku kertoa, voiko camper kulmia MB hymerissä säätää?
-
eikös siinä ole edessä poikittainen lehtijousi? jos nostaa keulan ylös ja laskee alas renkaat jäävät alareunasta sisään päin kanittamaan. ajaa pienen lenkin ja katsoo sen jälkeen onko renkaat vielä vinossa.
-
Se ei kuitenkaan poista sitä, että hyvällä pinnalla muuten olevat renkaat ovat ulkoreunoiltaan sliksit.
-
Vastauksen saantia saattaa helpottaa jos kerrot jotain oleellisia asioita autostasi. Tiedämme jo että kyseessä on Mersun alusta (hymerillä ei ole tässä merkitystä). Varmaan Sprinter alustana, mutta mikä versio ja vuosimalli? Neliveto vai takavetoinen?
Sent from my iPad using Tapatalk Pro
-
Eikös se Sprisu ole malliltaa T1N, jossa poikittaislehtari, ylä- ja alatukivarrella. Siellä se camper-säätö on alatukivarren runkopalkin puslassa tai sen pultin epäkeskoprikassa. NCV3 mallissa kait kuvien mukaan McPerssonit, joissa säätötapahtuu olkakappaleen ylemmällä pultilla..
Toinen juttu, tarviiko ite säätämisestä mitään tietää, jos homma teetättää mittalaitteiden luona.. :D
Jos jousihommia tehty, ihme homma jos kulmia ei tsekattu.. jos kulkuasento on korkeampi,camper ketullaan, niin ei varmaan ole auraus kohillaa (liikaa), vaikkaki takatuuppareissa yleenä on toe-in..
-
Samaa tekee tavan Sprinter mulla .
Nivelet ja iskarit uusittu ja nelipyöräsuuntaukse n jalkeen nyt kesän ajot muutama hassu tuhat kilsaa ja renkaat ovat kuluneet huomattavasti enemmän ulkoreunoistaan .
Ajolleen auto on ihan hyvä nyt kun se ostettaessa oli sellainen hairoja ja urienetsiä.
Kai se on vietävä taas mitattavaksi että onko kaikki kulmat säilynyt arvojensa sisällä.
-
Tai sitten nelipyöräsuuntaus ei onnistunut. Minun kaarassa on onneksi kumit kuluneet tasaisesti.
Sent from my iPad using Tapatalk Pro
-
Samoten! eikä ole ajettu asfaltti reikiin tahi vastaaviin joista voi kulma hieman muuttua
-
(https://karavaanari.org/kuvat/1478790213.jpg)
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: Ei pysty.
Mutta auraukset oli pielessä, jotka säädettiin. :)
-
Sprinter -13 alustan säätö rajoittunee etupään säätöön, koskä jäykkä taka-akseli tuskin kaipaa säätöä. :o
Ps. surkea Saksalainen toteutus tuo Sprintterin etupää, taas on säädoistä huolimatta kumit sisäreunasta kuluneemmat.
Ps.merkki huollon marmoritiski on säädöt tehnyt..
-
Ps. surkea Saksalainen toteutus tuo Sprintterin etupää, taas on säädoistä huolimatta kumit sisäreunasta kuluneemmat.
Ps.merkki huollon marmoritiski on säädöt tehnyt..
Siis tupa-auto?
Sille varmaan pitäisi olla omat arvot, eikä ne mitä marmorilta tarjotaan perusautolle...
-
Siis tupa-auto?
Sille varmaan pitäisi olla omat arvot, eikä ne mitä marmorilta tarjotaan perusautolle...
mielenkiintoinen ajatus. saisiko jonkin asteisen perustelun tälle näkökulmalle. sprintteristä varmaan kannattaa katsoa onko iskarin yläpää kunnolla paikoillaan, pultinpäistä pitäisi näkyä 1cm kierrettä ja kumi tasaisesti puristunut.
-
Ps.merkki huollon marmoritiski on säädöt tehnyt..
Kauhean kovasti ei tätä 'marmoria' arvosteta vian selvittelyssä, kun MB-palstoja lukee.
Vika selvitetään sinnepäin ja vaihdetaan osia, vähän kaikesta mahdollisesta.
Tulee useasti aivan törkysen kalliiksi korjaukset tällä arpomismenettelyllä .
Tosin takuun alaisiin autoihin se ei liene ongelma, maksaja kun ei ole asiakas...
-
Onko väitteessä perää mutta muistan minulle kerrotun ettei pyörien asentokulmien tarkoitus ole
pelkästään maksimoida renkaan kulutuskestoa vaan antaa hyvät ajo-ominaisuuden autoon .
Renkaat ovat kulutustavaraa.
Mm Sprinterin erittäin pieni kääntösäde jyrkissä käännöksissä aiheuttaa lisää eturenkaan kulumista reunasta.
-
Tuntematta tarkemmin Sprintterin säätöarvoja, pikku muistutus autotehtaiden pyöräkulmien säätöarvoista:
Säätöarvot annetaan vaihteluväleinä, jotka ovat joskus lopputuloksen kannalta käsittämättömän laajat.
Mikäli pyydetään liikkessä, marmorisena tai sörsselson-versiona, vain tarkastamaan ja säätämään kulmat, useimmat asentajat vain tarkastavat arvojen olevan vaihteluvälin sisällä ja mikäli joku arvo on toleranssin ulkopuolella niin säätävät sen "alueelle".
Lopputuloksena auto, joka on specseissä, mutta kulkee epävakaasti tai kuluttaa renkaita normaalia enemmän.
Hyvän lopputuloksen saamiseksi kulmien säätöön, pitäisi asentajalle antaa aina ohjeeksi hyvän ajettavuuden ja vähäisen renkaiden kulumisen vaatimus tai sitten se, että kaikki säädettävät kohdat ( toki järkeä käyttäen ) laitetaan jokseenkin toleranssialueen keskelle.
Valitettavasti tähän menee asentajalta paljon enemmän aikaa ja vaivaa, kun siitä, että arvot ovat vain toleranssialueen sisällä.
-
mielenkiintoinen ajatus. saisiko jonkin asteisen perustelun tälle näkökulmalle. sprintteristä varmaan kannattaa katsoa onko iskarin yläpää kunnolla paikoillaan, pultinpäistä pitäisi näkyä 1cm kierrettä ja kumi tasaisesti puristunut.
Säätöarvot annetaan vaihteluväleinä, jotka ovat joskus lopputuloksen kannalta käsittämättömän laajat.
Mikäli pyydetään liikkessä, marmorisena tai sörsselson-versiona, vain tarkastamaan ja säätämään kulmat, useimmat asentajat vain tarkastavat arvojen olevan vaihteluvälin sisällä ja mikäli joku arvo on toleranssin ulkopuolella niin säätävät sen "alueelle".
Lopputuloksena auto, joka on specseissä, mutta kulkee epävakaasti tai kuluttaa renkaita normaalia enemmän.
Ja kun perinteinen tupa-auto on kovasti takapaimoinen, pitäisi ne kulmat säätää sen mukaan.
Kuinkahan monella kopin tekijällä on antaa valmiit arvot?
-
Usein ne väärät kulmat johtuvat siitä, että alustan tekijä laittaa luovutuksessa omiinarvoihinsa "tyhjällä autolla". Sitten tulee toisenvaiheen valmistajan vuoro viskata romut niskaan (isompi, uusi omamassa laittaa asennon uusiksi).. Saattaa lopulta käydä, että auton loppuelämä menee "väärillä kulmilla" tyytyen, että eturenkaita vaan kuluu..
Rimorissakin ensimmäiset 3 v söi sisäsyrjiä - vaan sitten kun haritus korjattiin siihen kuuluvaksi aavistuksen auraukseksi, hävis kuluminen vetämättömistä eturenkaista..
-
Siis tupa-auto?
Sille varmaan pitäisi olla omat arvot, eikä ne mitä marmorilta tarjotaan perusautolle...
Uutena peltikuorinen kuorma-auto (5500kg) muutettu "matkailuautoksi" (3500kg.), itse kutsuisin tätä lähinna miehistön kuljetusautoksi ja meillä tämä ajaa pakettiauton / toimistoauton virkaa.
Tuota ohjausta on kertaalleen takuuseen saneerattu merkkihuollossa jonkun kampanjan tiimoilta (80000km.)... hammastangon kolinat hävisivät , mutta nyt taas kolisee (140000km.). Heikolta esitykseltä vaikuttaa, kun vielä otetaan huomioon että autolla on ajettu vain pitkiä maantie vetoja kevyesti kuormattuna.
Hieman edittiä.
-
Ja kun perinteinen tupa-auto on kovasti takapaimoinen, pitäisi ne kulmat säätää sen mukaan.
Kuinkahan monella kopin tekijällä on antaa valmiit arvot?
Ei se koppi pyöränkulmiin tee isoakaan eroa verrattuna sallitun kokonaispainon lähellä operointiin. Tavara-autoissa tuppaa kuorma tulla aika yleisesti pääasiassa takapäähän. Eipä kai kovinkaan uusi asia kenellekään?
Kovin vähän ne pyörät tietävät mikä siellä painaa. ;)
Miten mielestäsi keskiarvo-säätöarvoista pitäisi sitten poiketa tupa-auton kohdalla?
-
Miten mielestäsi keskiarvo-säätöarvoista pitäisi sitten poiketa tupa-auton kohdalla?
Ei siihen varmaan yksiselitteistä vastausta ole?
Kun etupää on monessa, jatkuvasti, hiukan koholla, ei niitä kulmia välttämättä edes saa ihanteellisiksi.
-
Ei siihen varmaan yksiselitteistä vastausta ole?
Kun etupää on monessa, jatkuvasti, hiukan koholla, ei niitä kulmia välttämättä edes saa ihanteellisiksi.
Onko alustanvalmistajan suurin taka-akselipaino ylitetty? Ellei, niin miksi alustanvalmistajate htaan antamien arvojen sisältä ei löytyisi oikeaa kompromissia?
Ei sinun tarvitse toki yksiselitteistä ratkaisua kertoa kaikkiin tupa-autoihin soveltuen :), mutta onko sinulla mitään ajatusta toisille kerrottavana miten takapainoisuus vaikuttaa pyöräkulmien oikeisiin säätöarvoihin?
-
Rimorissakin ensimmäiset 3 v söi sisäsyrjiä - vaan sitten kun haritus korjattiin siihen kuuluvaksi aavistuksen auraukseksi, hävis kuluminen vetämättömistä eturenkaista..
Vakioautoissa toe-in/out on eräs suurimpia ajettavuuteen ja renkaiden kulumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Monissa autoissa sallitut tehdasarvot ovat kokonaisarvoltaan kevyestä harituksesta kohtuulliseen auraukseen.
Jokainen hiukankin alustatekniikasta ymmärtävä voi miettiä mitä vaikutuksia ajettavuuteen ja renkaiden kulumiseen on etupyörien harituksella tai aurauksella, puhumattakaan tilanteesta jossa toinen eturengas on takarenkaisiin nähden suorassa, mutta toinen eturengas harituksella.
Kaikki arvot saattavat olla tehdastoleransseiss a, kuljettaja saa tehdä ajotöitä suorallakin kokoajan ja gummitkin saattavat kulua kummasti.
-
Auraus / haritus edessä säädetään myös eri lailla etu ja takavetoisissa. Etuvetoisissa pieni haritus joka muuttuu auraukseksi kun etupääön puslat hiukan antavat periksi vedettäessä. Takavetoisiin pieni auraus koska em ilmiötä ei ole niissä. Usein hiukan isompi aurauskulma oikealle puolelle, sillä kompensoidaan tien pieni kallistuma. Tiet on suunniteltu pienelle kaadolle pois keskiviivalta.
Tehtaan arvot on kompromissi jossa ajatellaan auton olevan välillä kuormaamaton ja välillä kuormattu, harvoin äärirajoille asti lastattu.
-
Saa ainakin useimmista etuvetoisista aika " mielenkiintoisia " ajaa, mikäli säätää toe-outtia. Ei tule aika pitkäksi ohjatessa suorilla. Ilmiö toki pienenee kun vauhtia ja vetoa on tarpeeksi, mutta pintakaasulla kahdeksaakymppiä ajaessa hommia on.
Mitähän korjaamon työnjohtaja tai asentaja miettii, kun pyytää säätämään eri auraukset eripuolille? Ehkä pitää viisaana ratkaisuna tai siten....
-
Kyllä tuo toe-out on ihan viime vuosituhannen puolella ihan yleistä etuvetoisissa - ainakin juuri noin puhuttu mitä kimi mainitsi. Olisko tämän viimevuoisikymmenne n puolella homma kääntynyt - joku vois tutkia taulukoita ;D
Toisaalta näissä matkailuautoissa "oikeat säädöt" on varmaa aika tiedettä kun dynamiikkaa ajossa löytyy; kuormauspiste/tasap. voi muuttua päivittäin, tuulet vaikuttavat suhteessa kuorm./tasap. ja ajo-olosuhteet tuuliin.. auton lastaus vaikka ihan vesienkäytöllä (raikas 100l->harmaapyttyy).
Veikkaan kompromissia ;)
-
Kyllä tuo toe-out on ihan viime vuosituhannen puolella ihan yleistä etuvetoisissa - ainakin juuri noin puhuttu mitä kimi mainitsi. Olisko tämän viimevuoisikymmenne n puolella homma kääntynyt - joku vois tutkia taulukoita ;D
Jep, kuten aiemminkin totesin useilla valmistajilla säätösuositusväli on etuvetoisissakin ( joita suurin osa henkilöautokannasta on ollut jo muutaman vuosikymmenen ) kohtalaisesta aurauksesta pieneen haritukseen.
Lopputulos ajokäytöksessä ja renkaiden kulumisessa on kuitenkin kovin erilainen riippuen missä päässä, vai suurinpiirtein keskellä säätöväliä ollaan.
Ihan tavallinen 2010-luvun auto voi olla näistä asioista riippuen samaan aikaan tehdastoleranssien sisällä, mutta melko työläs ajettava tai sitten mallikelpoinen suoraan menijä olipa sitten tiellä kallistusta tai ei.
Se, että korjataan kevyesti kaltevalla tiepinnalla heikkoa suuntavakavuutta, joka voi johtua vaikka suunnittelupainotuk sista ( esim suuri caster-kulma ohjauksen palautuksen tehostamiseksi ) lisäämällä toisen etupyörän aurausta, kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta voi toimiakin tässä ominaisuudessa. Se mitä em jutusta tulee kolikon toiselle puolelle onkin toinen juttu.
-
Jokainen hiukankin alustatekniikasta ymmärtävä voi miettiä mitä vaikutuksia ajettavuuteen ja renkaiden kulumiseen on etupyörien harituksella tai aurauksella, puhumattakaan tilanteesta jossa toinen eturengas on takarenkaisiin nähden suorassa, mutta toinen eturengas harituksella.
Voitaisko palata asiaan.... :laugh:
-
Voitaisko palata asiaan.... :laugh:
Palataan vaan, teoreettisen tarkastelun sijaan jatketaan linjalla: voi voi kun tupa-auto on niin takapainoinen...... .
-
Jotenki tekee mieli palata tuohon "auraus toiseen suuntaan enempi..". Minusta ei ihan helposti onnistu, jos se tehdään raidetangonpäistä. Karrikoitu esimerkki vas +/- 0o, ja oikea -10o ;D lopputulos on molemmat -5o ja ratti vinossa kun autolla ajetaan suoraan ;)
Eri juttu, jos on tukivarressa säätöä, mutta samalla lähtee casterkin liikenteeseen..
-
^
Joillahi tuokin kai onnistuu kun asiasta kirjoittaa :D
-
Jotenki tekee mieli palata tuohon "auraus toiseen suuntaan enempi..". Minusta ei ihan helposti onnistu, jos se tehdään raidetangonpäistä. Karrikoitu esimerkki vas +/- 0o, ja oikea -10o ;D lopputulos on molemmat -5o ja ratti vinossa kun autolla ajetaan suoraan ;)
Eri juttu, jos on tukivarressa säätöä, mutta samalla lähtee casterkin liikenteeseen..
Jos oikeassa on haritusta 10 astetta ja vasen nollilla niin kyllä auto kääntyy oikealle. Eli suoraan ajaessa molemmissa saman verran.
-
Kannattaisikohan lähteä hakemaan ratkaisua juosituksella. Eli selvittää oikean alkuperäisen korkeuden sprinterille ja lisää sen mukaan jousen jäykkyyttä että saavutetaan alkuperäinen korkeus. Silloin pitäisi perussäädöt olla kohdallaa. Mersuhan on tunnettu löysistä huonosti kuormaa kantavista jousista. Mutta sprinteri on myös tunnettu hyvästä rengas kestävyydestä eli alusta on alkuperäisenä hyvä renkaille.