Karavaanarin keskustelut > Karavaanarin olohuone

Korkeanpaikankammo

<< < (4/7) > >>

Aakku:
Mulla on järkyttävä korkeanpaikan kammo... Oikeasti keittiöjakkaralla jo huippaa hitosti.

Nuorena kloppina kiipesin Olkiluodon II reaktorin seiniä pitkin katolle. Enkä ollut minkään vihreän liikkeen asialla silloin, joka olisi vetänyt ylös.
Reppufirmaan meni kesätöihin. Annettiin piikkausvälineet käteen ja näytettiin suunta ylös. Siinä oli lähes hampaatkin kiinni pitämässä joka telineen askelmalla. Lopulta kun pääsin ylös, niin olisi vielä pitänyt kädetkin irrottaa ja aloittaa työt.
Aikansa kun siellä oli, niin alkoi maisemiin tottua. Muutama päivä meni varovasti, mutta sitten varsinkin kahviajan lähestyessä tuli vauhdilla alas. Ei aina muistanut kulkea kaiteiden sisäpuolellakaan, kun piti vähän oikoa.
Kaikkeen tottuu, mutta kyllä nykyisin taas huippaa jakkaran päällä seistessä.

Lentokammoa ei ole ollut pitkään aikaan, mutta kyllä toissapäivänä piti hiukan puristaa nyrkkejä, kun kone laskeutui kovassa sivutuulessa Madeiran kentälle. Niin paljon vaappu ja pari kunniakierrosta siinä otettiin. Ilmeisesti otettiin sitten vähän kovempi laskuvauhti ja sitten tavallista kovempi jarrutus kentän pinnalla. Yksi kone oli jo aikaisemmin tullut kentälle hiukan siipi maassa ja osunut portaikkoon, kertoi paikallinen suhari. Samalla tavalla ne vaappu seuraavatkin koneet kuin varikset taivaalla laskeutuessaan.

0yxxy0:
Eräs masto konkari neuvoi opettelevaa kun meinas pitää tauon kiivetessä. Mene viellä 10m,pidetään tauko sitten. Pointtina oli ettei männyn latvojen kohdalle kannata pysähtyä vaan vähän ylemmäksi niin korkeus hämärtyy. Mikäs se on seistessä vaikka tuulimyllyn katolla kun on valjailla kiinni (urani huippu).

Petrooli:
Just tollanen Millaun silta voisi olla järkytys kun siihen yhtäkkiä tupsahtaisi. Moottoripyörällä olen huomannut että kun tuo kammo iskee, niin tasapainoaisti meinaa lamaantua. Tai en minä tiedä mikä siinä lamaantuu, mutta alkaa tuntua, että mopo vie miestä eikä päinvastoin. Tunnelit on mopon kanssa myös haasteelliset, kun niissä ei näe horisonttia, varsinkaan aurinkolasit päässä. Pitää aina kokeilla varpaiden kärjillä että missä se asfaltti on. Budapestistä ajoin Rijekaan, kun vastassa oli yllättäen tunneli. Tunneliin ajo tuntui aurinkolasit päässä samalta kuin olisi vedetty säkki päähän. Tunnelin avauduttua tie jatkui pilarien päällä ilmassa. Sillalta näkyi Välimeri alaviistossa. Mutta tosiaan nuorempana nuo oli vain upeita kokemuksia. Nyt taitaisi tulla sydänpysähdys jos ajaisin vastaavaan tilanteeseen. Nykyisin auton ratissakin tuntuu, että auto alkaa vaappumaan korkealla.

Vai johtuuko kaikki siitä, että vanhemmiten alkaa tulla itsesuojeluvaistoa? Minusta alkaa tuntumaan etten minä enää olekkaan yhtä taitava auton kuljettaja kuin Vatanen, vaikka kaksvitosena olinkin.  :D

K.E.V:
Tuo kertomasi paikka hauska, on  aika korkea silta sen tunnelin jälkeen , hauskayhdistelmä.
Pisin yhtäjaksoinen tunneli missä itse ajanut on 16.9 km . Alkoi jo tylsistymään kun putki ei loppunut mitenkään.

Alan:
^

Onko tuo se Itävallan länsiosassa oleva, joka ajettiin viime vuonna matkalla Innsbruckista Sveitsiin. Vai oliko se hiukan lyhyempi.

Alkoi se lievästi pyörryttää, mutta luottamus ei horjunut.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Vastaa