Mun mielestä tämä nykynuorison ja heidän vanhempien käytös johtuu melko pitkälti ns. vapaasta kasvatuksesta. Kun kieltoja, rajoituksia ei voi enää asettaa, paitsi korkeintaan suullisia, niin siitä se lähtee menemään väärille raiteille.
Nuoret tietävät, että ainoa mitä vanhemmat voivat tehdä on sanominen ja kieltäminen. Mutta se kun ei tehoa eikä riitä.
Myös koulujen kasvattavat mahdollisuudet on riisuttu pois lähes täysin. Myöskään monet nykyiset opettajat eivät välitä nuorten käytöksestä koulussa. Ei puututa rikkeisiin. Toki myös osittain johtuu nykyisestä lainsäädännöstä.
Itse olen sota-ajan jälkeen kasvanut ja kouluni käynyt silloisen kurin ja kunnioituksen vallitessa. Eikä tosiaan siitä ole mitään traumoja mieleeni jäänyt.
Päin vastoin olen kiitollinen saamastani kasvatuksesta. Silloin opetettiin mikä on oikein ja mikä väärin. Ja väärästä valinnasta saatiin ojennus. Myös vanhempien henkilöiden kunnioitus kuului kasvatukseen.
Ymmärrän, että nuoret niin aikoinaan kuin nykyisinkin koettelevat rajojaan, mutta nykyisin vaan ne rajat ovat kuin veteen piirretty viiva. Pelkkä puhe kun ei vaan auta.