Karavaanarin keskustelut > Karavaanarin olohuone

Nettilehdistä poimittua

<< < (237/322) > >>

Alan:

--- Lainaus käyttäjältä: MRi - 14.08.2021     kello on 09:20 ---"Laura Frimanin kolumni: Olen kyllä yrittänyt, mutta Suomi on hirvittävä matkailumaa"

--- Lainaus päättyy ---

Kirjoittaja ei osaa matkailla Suomessa ja on muutenkin pinnallinen. Typeräkin.

Totta on se, että ulkomaanreissussa pääsee eri levelille, mutta erilaiselle. Ei ainoalle oikealle.

Enemmän huonoa olen nähnyt ulkomaanreissuissa kuin Suomessa, mutta sama myös toisinpäin. Vietnamin roskaisia rantoja, Bangkokin saasteita, Bostonin hintatasoa tai (pahimmillaan) italialaista tai ranskalaista ylimielisyyttä ei Suomesta löydy. Itäeurooppalaisesta tai venäläisestä palvelutasosta puhumattakaan.

Mutta niistä huippuhetkistä vain harva on Suomessa koettu ja Suomesta voi olla vaikea löytää enää mitään olennaista uutta. Kauemmas, hankalammin ja kalliimmalla pitäisi mennä ulkomaillakin. Kivan kertaaminenkin on ok, mutta se ei kehitä.

Reissaaminen jatkuu, sinne mennään mihin pääsee. Viime vuonna ja tänä vuonna pääsi. En usko, että tuosta pahenee.

Aakku:
Tätä hiukan kummastelin kolumnia lukiessani...

"En tiedä, vahvistavatko fyysikot teoriaa, mutta matkailijat tietävät, että ilma yksinkertaisesti tuoksuu ihan erilaiselta kaikkialla maailmassa."

Minusta se ilma tuoksuu juuri sellaiselta, miten on asennoitunut. Tanskassakin on aika tyypillistä sianpaskan haju maaseudulla.
Itse etsin eri maista niiden syvempää kulttuuria. Sitä ei löydä turistirysistä välttämättä. Maan hiljaisessa kolkassa, johon massaturistit ei löydä saattaa löytää sen syvimmän olemuksen. Maassa maan tavalla ja ilman ennakkoasenteita. Toki hienoissa mailmankohteissa on hieno käydä, mutta niiden säväys tuntuu vain sen yhden kerran kunnolla.

Alan:

--- Lainaus käyttäjältä: Aakku - 16.08.2021     kello on 08:37 --- Toki hienoissa mailmankohteissa on hieno käydä, mutta niiden säväys tuntuu vain sen yhden kerran kunnolla.

--- Lainaus päättyy ---

Niin on. Mutta sitä säväystä on hankala löytää muualta kuin sieltä, mistä muut ovat sen jo löytäneet. Poislukien paikat, joissa juuri ihmisten puute aiheuttaa sen. Tyyliin autio hiekkaranta.

Sen syvän olemuksen etsiminen on mielenkiintoista, mutta välillä saattaa käydä niinkin, ettei löydä oikein mitään.

Joskus olen tuumannut, että matkailuautoilijan (miksei -vaunuilijankin) onni reissussa on, kun oikeat säiliöt ovat täysiä ja oikeat tyhjiä. Mukaanlukien jääkaappi, viinivarannot, kaasupullot ja roskis. Asemapaikka kun vielä on rauhallinen, turvallinen ja miellyttävä. Mikäs siinä silloin on istuskella auton vieressä grillailemassa tai ihan muuten vaan. Minulle se välillä riittää, kunhan paikka vaihtuu tarpeeksi usein ja tekemistä on siihen malliin, kuin MRi jo kirjoitti.

kimi:
^^ ymmärrän kyllä tuon ilman erilaisen tuoksun. Itse en ehkä kutsuisi sitä tuoksuksi, muutta usein lentämällä mennään eri ilmastoon, ero lähtömaahan voi olla huikea ja se iskee heti kun nousee koneesta. Autolla matkustaessa eroa ei niinkään huomaa kun liikutaan suhteellisen hitaasti.
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla minkälaista matkailua lehtijutun kirjoittaja harrastaa, se voisi ehkä avata tuon kirjoituksen negatiivisyyden ja ylimielisyyden.

volvo:

--- Lainaus käyttäjältä: kimi - 16.08.2021     kello on 18:52 ---^^ ymmärrän kyllä tuon ilman erilaisen tuoksun. Itse en ehkä kutsuisi sitä tuoksuksi, muutta usein lentämällä mennään eri ilmastoon, ero lähtömaahan voi olla huikea ja se iskee heti kun nousee koneesta. Autolla matkustaessa eroa ei niinkään huomaa kun liikutaan suhteellisen hitaasti.
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla minkälaista matkailua lehtijutun kirjoittaja harrastaa, se voisi ehkä avata tuon kirjoituksen negatiivisyyden ja ylimielisyyden.

--- Lainaus päättyy ---
hän harrastaa sitä "sulka hattuun" matkailua. jos ei käy kuuluisissa kohteissa, eihän kukaan tiedä että on käynyt jossain.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Vastaa

Siirry pois tekstitilasta
Mobile View