Facesta kopsattu mainio tarina:
Hyvä laskun lähettäjä!
Olen juuri lukenut kiihkeäsävyisen kirjeenne koskien laskuanne,
jonka suoritus mielestänne olisi pitänyt tapahtua jo aikoja sitten
ja jossa kerrotte, että Te voitte järjestää minulle vaikeuksia
ellei suoritusta tule.
Kun puhutte vaikeuksista haluaisin hieman valistaa Teitä.
Vuonna 1957 ostin velaksi sahan. 1958 härkävaunut, tukkireen,
kaksi hevosta, haulikon, traktorin, käsiaseen sekä pari astutettua sikaa.
1959 saha paloi, eikä jäljelle jäänyt kuin kasa tuhkaa. Toinen
hevosistani kuoli, toisen lainasin eräälle äpärälle, joka antoi
sen kuolla nälkään. Sen jälkeen liityin kirkkoon. 1960 kuoli
isäni ja veljeni hirtettiin hevosvarkaudesta. Torpparinpoika
pani tyttäreni paksuksi ja minun oli pakko maksaa 440mk puoskarille,
jotta en saisi äpärää sukulaiseksi.
1961 yksi pojistani sai sikotaudin, joka oli niin vaikea että hänet
oli kastroitava hengen pelastamiseksi. Kerran ollessani kalassa vene
kaatui ja menetin suurimman kalan minkä olin ikinä nähnyt. Samalla
hukkui kaksi pojistani, kumpikaan niistä ei ollet se joka oli kastroitu.
1962 vaimoni karkasi neekerin kanssa, mutta jätti matkamuistoksi pari
mustaa kaksospoikaa. Menin piikani kanssa naimisiin, jotta voisin pitää
kustannukset kurissa. Hän oli kuitenkin kylmä ja minulla oli vaikeuksia
saada hänet laukeamaan, joten menin lääkäriin. Tämä neuvoi minua luomaan
jännitystä kun vaimoni lähestyi huippua. Minä otin haulikon mukaan sänkyyn
ja kun mielestäni aika alkoi olla kypsä, työnsin piipun ikkunasta ulos ja
painoin liipasinta. Siitä seurasi, että vaimoni paskansi sänkyyn, minulta
jäi kesken ja ammuin parhaan lehmäni.
1963 paloi loput rakennuksistani ja minä aloin ryypätä, enkä lopettanut
ennenkuin minulla ei ollut mitään muuta jäljellä kuin vesitiivis kello
ja munuaisvaivat. Pitkään aikaan en sitten tehnyt muuta, kuin vedin kelloni ja kusin.
Seuraavana vuonna yritin aloittaa uudestaan. Ostin lannanlevittimen ja
puimakoneen, mutta hirmumyrsky tuli ja vei ne naapurikunnan puolelle.
Vaimoni lähti kulkukauppiaan matkaan, poikani pyyhki persettään maissintähkällä
joka oli kyllästetty rotanmyrkyllä ja joku kelvoton ampui palkintosonniltani
kivekset. Nyt olen niin köyhä, että jos paskantaminen maksaisi pennin,
minun olisi pakko oksentaa.
Minulta rahansaanti on yhtä vaikeaa, kun yrittäisi työntää voita villikissan
vit***n sukkapuikolla. Ja Te, hyvät herrat, sanotte, että voitte aiheuttaa
minulle vaikeuksia ellei suoritusta tule. Siihen en voi sanoa muuta kuin
että olette sydämellisesti tervetulleita yrittämään!