Karavaanarin keskustelut > Karavaanarin olohuone
Raha
Mulli:
--- Lainaus käyttäjältä: mike - 28.07.2013 kello on 21:08 ---...kuinka se onnistuu ilman velkaa? Vuokra asunnolla vai?
--- Lainaus päättyy ---
Jos aikoo asua keskustoissa, vuokralla asuminen on yleensä taloudelle sopivin vaihtoehto. Vaan jos nappaa asunnon hiukan syrjemmältä, saa kaksion vuokran hinnalla maksettua jo melkoista taloa. Lisäksi se oman maksaminen jättää aina - jos ei nyt heti kättelyssä sotkeennu asiat - edes osan pääomasta omiin käsiin, jos suunnitelmat menevät korvalleen.
Valintoja, valintoja. Elämä on täynnä sellaisia. Jokaisella on oma ajatus siitä, mikä on tärkeää. Siihen panostetaan. Yhdellä on uudenkarvainen kartano ja vähän leluja, toisella vanhempi röttelö ja kahlaa kaulaansa myöten rekisteriotteissa. Yhdellä tuore karavaani ja seinällä venäjältä tuotu mandoliini, toisella tonnikalapurkin tekemiseen piisaava määrä nurkistaan kukkamullalla tilkittyä tinaa ja keskikokoisen afrikkalaisen maan hinta merkkikitaroissa. Koska maailmankaikkeus ei tunne yhtään rajatonta omaisuutta, jokainen on lopulta valintojensa äärellä.
Kyse on - ja pitääkin olla - siitä, tuleeko valinnoillaan onnelliseksi. Jos ei tule, pitää pohtia niitä uudelleen.
Turhan Höpöttäjä:
--- Lainaus käyttäjältä: ihaa - 28.07.2013 kello on 21:27 ---No nyt mä ymmärrän sen miksi kaupungissa asuminen on Höpöttäjälle pakkopullaa ja täytyy päästä aina sinne mökille tai Fiilikseen.. Pystyyköhän kukaan karavaanari nauttimaan oikeasti olemisestaan matkailuvaunussa tai matkailuautossa jos se olisi vain lainapeli, mitä omaa siinäkään tuntee ja entä jos haluaisikin tehdä jotain muutosta kulkimeen....kysyä joltain lupa. :o
--- Lainaus päättyy ---
Mielestäni minun asunto on hyvä ja hienolla paikalla. Samaan rantaan värkättyihin asuntoihin immeiset uhraa satoja tuhansia, että pääsevät nauttimaan matkustajasataman ihanuuksista. Kolmesta hyvästä viikonloppupaikan viettopaikasta valitsen aina parhaan. Talvella ja rospuutalla ollaan viikot kotona, niin kuin "normaalit" immeiset. Muutaman kerran vuodessa viikonloputkin. Ympärilleni kun katson, näkyy olevan paljon immeisiä jotka tarvitsevat apua tai pillereitä kaulasta ylöspäin vammoihin. Itse en ole vielä silmät ristissä psykologin puheille mennyt. Tiedä häntä, olisiko asumiseni ja elämiseni tyylillä pieni osa siihen, ettei pipo kiristä. :D
P.S. Niin, ja asuntooni voin tehdä muutoksia mitä haluan, vuokranantaja maksaa materiaalit. ;D
...Jokkainen tyylillään, mutta mieluummin niin ettei ala suupieltä nyhättämään. Thumb
Captainkidd:
Suuri osa tämän ketjun kirjoittajista on jo sen miljoonan tienannu ja useimmat ihan omalla työpanoksellaan.
Se työnteko, jonka sivutuotteena se miljoona kertyy, on kuvion juoni. Miten sen tuotoksen sitten käyttää ja mihin käyttämäänsä vertaa, niin siinäpä rikkautta kystä kyllin pohdittavaksi.
Suurilla ikäluokilla on hyvät muistot niukkuuden ajoilta, ja ne muistot sitten painavat koko elämän, niettä normaalitörsyytä enempää tuhluuta koetaan vältellä. Siksihän ne tarjoushinnat ovat olemassa.
Eläminen ei ole tarjouksessa - siitä on hyvä maksaa kulloinkin käypänen hinta, varsinkin mukavuudesta ja ittensä hyvänäpidosta. Toki huolenpitoon muistakin, vähempiosaisista, olis varaa itsekullekin ainakin lantin verran päivässä.
pappa63:
Thumb VANHALLA JA LIKASELLA minäkin ajelen mutta ei haitta eikä hävetäyhtään ,pääasia että toimii :D
--- Lainaus käyttäjältä: dallezet - 26.07.2013 kello on 09:59 ---Pakko on myöntää, että ostettuani halvan/vanhan/ruman/silti meille sopivan matkailuauton ja liityttyäni innoissani valtakunnalliseen yhdistykseen, koin melkoisen herätyksen kirjauduttuani näille sivuille... Aika pian tuli todeksi se, ettei "karavaanari olekaan kaikkien kaveri". En ollut ollenkaan ymmärtänyt, että jotakuta voisi ärsyttää se, että meidän perheessä on halpa auto. Noh, meidän perheessä kun ei ole varaa ajella muulla, se on niin yksinkertaista. Eikä myöskään ole halua pitää matkailuautossa kiinni rahaa enempää, kuin se on meille järkevää, tällä käytöllä. Tätä foorumia selatessa tajusin kuitenkin, että osalla karavaanareista on ällistyttävän suuri kiinnostus siihen, millä muut ajaa tai mitä ne perässään vetää ja kuka sen on maksanut/mitä se on maksanut/onko se lainarahalla ostettu/jne. Se vilpittömästi minua ihmetyttää. Ihaillen katson oikein hienoja autoja, mutta silti en kaipaile niitä itselleni, koska tämä meidän kuljin on meille oikein soppeli (vielä kun saadaan vedet rakenteista pois :P ). Ja minulle on aivan yksi ja lysti, kuka sen auton omistaa/maksaa.
Mutta sen verran herkkänahkainen olen, että vähän harmittaa, että tämä(kin) tosiasia minulle selvisi. En edellisellä reissulla vielä ymmärtänyt alueella hävetä autoni ikää tai kolhuja tai kosteuttakaan. Nyt jo tiedän paremmin. :(
Ei varmaan ole mitään yhteisöä olemassa, jossa ei olisi tätä kateutta/arvostelua, näinhän se tietysti on. Meidän perhe elää koira/hevosmaailmassa ja olinkin luullut, että ne olivat pahimmat... Ja juu, meidän ravurit ei meitä elätä, vaan me ne, mutta muutama Voittaja-ruusuke on sentään parilla koiralla -nehän ne autuaaksi tekeekin ihmisen! ;D
Terkkuja nyt kaikille karavaanareille. Minä olen sitten se, joka sinnikkäästi, naama illillään morjenstaa siitä vanhasta matkailuautosta kaikille! :-*
--- Lainaus päättyy ---
tsahkali:
--- Lainaus käyttäjältä: Captainkidd - 29.07.2013 kello on 09:40 ---Suurilla ikäluokilla on hyvät muistot niukkuuden ajoilta, ja ne muistot sitten painavat koko elämän,
--- Lainaus päättyy ---
Se on totta. Kun jää 30cm höylättyä lautaa, sitä ei raski heittää takkaan, kun muutakin käyttöä joskus voi löytyä.
Joskus 'talouskasvun' vastustaminen voi osoittautua kullanarvoiseksi, kun laatikossa vuosikymmeniä pyörinyt 'varaosa' löytää uuden elämän, eikä vastaavaa uutta enää saa...
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta