Kaikki tietävät jutun. Kuljet siellä missä heinä kasvaa, tartu kiinni latvasta ja vedä puristaen samalla sormia yhteen.
Jos tupsu on lyhyt, on kana, jos taas pitkä, on kukko.
Asiaan.
Katselin tuossa aiheiden aloituksia ja totesin kauhukseni olevani top 10:ssä. Jaa´a, turhaako leukojen louskutusta, samantekevää tekstin pyöritystä, asian tynkää vai mitä?
En kiellä, mieleni on ailahtelevainen ja sanainen arkkuni antaa ymmärtää kuulijankin joskus ajattelevan tuon kohta lakkaavan helepottamasta, kertakaikkiaan miettivän asiaan liittyvien seikkojen totaalista asteittaista vaimentamista, tai ainakin laimentaa sanojen merkitystä ja ajatuspohjaa niissä.
No, nyt armas Lukijani miettii sanan varsinaista merkitystä ja sen tuottamaa ajatuspohjaa tai selkokielellä kirjoitetttua ajatusta siitä, mitä tässäkin kirjoituksessa on menneillään ja mitä ylipäätään tarkoitetaan.
On hauskaa, että Sinä lukijani olet päässyt jo näin pitkälle tämänkin tekstin analysoinnissa, että olet edelleen mukana etkä bloggaa itseäsi keskustelusta ulos. Se on kunnioitettava saavutus se. Täällä Sawossa sitä mietitään todella, ajatellen olevan varsin pitkämielisä henkilöitä. Siis yleensä ja noin ottaen tosta vaan jaksavat lukea mitä savolainen yrittää kertoa.
No, mitä savolainen yrittää kertoa omalla jenkamaisella tyylillään.
Pääministerimme P. Lipponen aikanaan sen kiteytti tosi miesten sanomaksi. Kaikkiahn sen tietävät, siksi en viitsi tuhlata palstatilaa mokomaan hienoon totuuteen. Se vain on niin totta että. Wastuu istuu kuulian penkissä.
Vasta nyt sitten loputkin lukijani ajattelevat sen seonneen. Ei se ole seonnut. Samanlainen se on kuin aiemminkin. Savolainen juntti ja wiininkeittäjä sieltä surkeimmasta päästä. Vanhimmat kotiviinit jo vanhoja, maukkaitakin sanovat.
Kotikaljoista puhumattakaan.
Tullessani juuri saunasta, poimin Kukkoheinän !
