https://youtu.be/SMrnK8sK7t8?si=ckDRBGj81GerOVc0Juu...
Mitä pienempi mökki, sen kovempi rymy
".. kun mulla karkasi isompi lasti, mutta sitä vartenhan alushousut on tehty.."

https://youtu.be/SMrnK8sK7t8?si=ckDRBGj81GerOVc0Juu... ".. kun mulla karkasi isompi lasti, mutta sitä vartenhan alushousut on tehty.." ![]() ^
^ Säälittävä tapaus. Kyllä koko olemus tuossa huokui sitä, että pääkoppa on totaalisesti pehmennetty viinalla. Siitä huolimatta asenne tuossa oli edelleen vähän sen kaltainen että kova dokaaminen on jotenkin sankarillista ja ollakseen tosimies (tai -rokkari) kuuluu vetää viinaa kaksin käsin. Ihmeen vanhaksi hän kuitenkin elintavat huomioiden eli, peräti 57-vuotiaaksi. Ajat on muuttuneet, myös muualla kuin musiikkipiireissä. Kun ajattelen omaa 40-vuotista työuraani, niin alkuaikoina jos firma järjesti yhteistyökumppaneil le tai yritysasiakkaiden avainhenkilöille jonkin tilaisuuden, ohjelmaksi käytännössä riitti se, että oli ilmaista viinaa. Mutta eihän nykyisin bisnesmaailmassa kukaan lähde mihinkään tilaisuuteen, jos ei siellä ole mitään muuta kuin ilmaista viinaa. Kova dokaaminen on muuttunut sankariteosta noloksi. Niin se maailma muuttuu. Juu...Kyse oli laulun sanoista, sen unohdit mainita. ^Myllykorki oli erinomainen sanottaja. Hän kuoli syöpään. Puhui avoimesti alkoholismistaan. Tuomitsetko sinä jokaisen alkoholistin? Ihmisiä he ovat siinä kuin muutkin. Heidän elämäänsä ja historiaa et tiedä. https://www.youtube.com/watch?v=UIyNj-lRxu0 Sanat ja laulu Pekka Myllykoski. Älykkyysosamäärä 159 https://www.youtube.com/watch?v=3UKEGYpwR-w&t=16s Dokumentti Pekka Myllykoskesta. ^
Mielestäni en tuominnut Myllykoskeakaan. Enkä tuomitse ketään muutakaan. Sanoin, että viinan kanssa läträäminen näkyy koko olemuksessa ja se on säälittävää, elämästä ja historiasta riippumatta. Tuo on eri asia kuin tuomitseminen. Ja tiedän kyllä että hän kuoli syöpään. Ajatus tuossa oli, että noilla elintavoilla olisi saattanut kuolla jo paljon aikaisemmin, mutta pitkään sinnitteli. Sanoittajan taitoihin en mielestäni viitannut sanallakaan. ^Mitä tällä tarkoitit? Minä viittasin sanoitustaitoihin. Ja mainitsin ÄO:n. Joka ei tiedä Pekka Myllykoskea ennestään, hänelle jää viestistäsi käsitys että kyseessä on onneton ja saamaton luuseri. https://www.youtube.com/live/WQo5lFBihZc?si=GfzRDJabiTwtX9XC
Helsinki-Vantaa suora live stream. Oli pari ylösvetoa peräkkäin, kovia puuskia. 😮 Mitä tällä tarkoitit?Mitäkö tarkoitin? Tarkoitin sitä, että minusta on säälittävää, että tuossa vaiheessa alkaholismi oli edennyt niin pitkälle, että se huokui kilometrin päähän koko olemuksesta ja esiintymisestä. Säälittävää oli myös se, kuinka alkoholisti yritti ikäänkuin oikeuttaa dokaamistaan asenteella, että vanhan liiton rokkarin kuuluukin ryypätä. "Jos kerran rokkia soitetaan, silloin kans dokataan". Tehdään siis dokaamisesta ihanne. Tuo jos mikä on säälittävää. Tuossa kohtaa elämäänsä Myllykoski ei ilmeisesti ollut itselleen myöntänyt olevansa alkoholisti. Ja kyllä, tiedän että alkoholismi on sairaus. Edelleenkään en sanallakaan viittaa hänen kykyihinsä tai ansioihinsa sanoittajana tai muusikkona tai muutenkaan elämässä. Mielestäni kuitenkaan korkea ÄO ei tässä ole mikään puolustus noille asioille, mitä sanoin säälittäväksi. En myöskään kertaakaan ole käyttänyt sanaa "luuseri". Sen keksit ihan itse. Selvyyden vuoksi totean vielä, että minun sanakirjassani sana "säälittävä" tarkoittaa jotain ihan muuta kuin "onneton ja saamaton luuseri". Ja nyt lopetan tämän aiheen käsittelyn tähän. Minä en tiedä mitä sinun sanakirjassasi mikäkin sana tarkoittaa. Ja soisin sen että minulla on oikeus valita käyttämäni sanat.
Saman asian voi kertoa monella tapaa. Korkea ÄO ei ole puolustus alkoholismille. Kunhan kerroin että tässä ei ole kyse mistään tyhmästä kaverista. https://www.youtube.com/live/WQo5lFBihZc?si=GfzRDJabiTwtX9XC Olipa... Kun otetaan sitten vielä numeroa pienempi potkurikone tuollaiseen tuuleen, niin kokemus on vertaansa vailla. En suosittele. Siinä oli joku finski, onnistui vasta kolmannella kerralla. Varmaan sai aplodit, kun onnistui. 🙂
Olipa...En minäkään. TUlin joskus parikymmentä vuotta sitten syysmyrskyssä työmatkalta Maarianhaminasta Helsinkiin. Kone oli joku pieni potkurikone. Vatkaaminen alkoi heti kun pyörät irtosi maasta ja jatkui koko matkan. Välillä en tiennyt, onko mulla pää vai jalat ylöspäin. En ole lentopelkoinen, mutta silloin kyllä mietin, että tämä ei nyt pääty hyvin. Lähestyminen Helsinkiin oli kuin kuivausrummussa olisi ollut. Mutta ihan muutaman metrin korkeudessa ilmeisesti maavaikutuksen myötä meno tasaantui ja siitä tuli ihan nätti ja hallittu laskeutuminen. Käsittämätön muutos ihan viime sekunneilla. |