Vanha konsti: Vettä ja leipää,särpimeksi suolamuikkuja! Näin ennen.
Isäni oli pirtunmyynnistä lusimassa yli parikymppisenä (joskus 1926). Eli tuomio oli vettä ja leipää ja yölliset jätteet kuulemma kannettiin ämpäreillä suoraan Aurajokeen.
Ja kyllä oppi koska kului yli 70 vuotta eikä sen jälkeen ei enää linnassa ollut
Enkä koskaan kuullut että olisi valittanut niistä oloista.