"Alan" suomenkielinen klassikkoteos on "Kotipoltto-oppi", jota en usko kirjastoista löytyvän. Siinä ei juurikaan uhrattu sivuja korvessa maitotonkien ja rännien kanssa pulaamiseen, vaan kerrottiin alkoholin valmistuksen historiasta lähtien nyky(sen)- aikaisiin mäskinteko-ohjeisiin ja kehittyneisiin pannuihin asti.
Parhaat pannut olivat tietysti rosterista ja niissä on n. 70- 80 cm korkea, parin tuuman paksuinen kolonni. Jäähdytysputki kulkee useamman kerran kolonnin läpi ja tuotteen ulostulossa on jäähdytysvaippaa n. 20 cm matkalla. Näin ei putkesta koskaan tipu sutta ja sekundaa, mistä voisi mennä näkö tai tulla paha mieli. Pannu toimii täysin automaattisesti ilman valvontaa. Jos sen unohtaa liian pitkäksi aikaa hellille, niin lopussa tulee vain tislattua vettä. Räjähdysvaara oli eliminoitu niin, että kolonni on täynnä ohuen lasiputken pätkiä (painetta ei voi syntyä). Todellinen syy lasiputkiin on, että höyryn kulkureitti on moninkertainen kolonnin pituuteen verrattuna. Lasikuuliin verrattuna (joita yleensä käytettiin lasisissa tislaimissa) laatu on jo 1. läpilaskun jälkeen hyvä, mutta paranee tehdasvalmisteen tasolle 2. kerralla, varsinkin jos käyttää vielä loppusilaukseen aktiivihiiltä.
Kirja kertoo myös miten alkoholia voi tehdä täysin kemiallisesti vaikka ammeellisen. Tislaukseen tarkoitettu yksinkertainen mäski ei vaadi hedelmiä, perunoita yms tuotteita, vain sokerin ja pienen hiivapalan lisäksi kahta apteekista saatavaa lähes ilmaista kemikalia parin teelusikallisen verran. Käymisen tuloksena on n. 17 % vahvuinen kirkas mäski. Luulisin, että nykyiset naurettavan alhaiset alkoholin hinnat suhteessa tulotasoon, ovat romuttaneet erään perinteikkään harrastuksen kaupunkilaisilta ja vain todelliset "alan miehet" pitävät perinteitä yllä kuusen alla.