Se tulee näin tyynenä tuoksuvana keskikesän yönä klo 01....ja risat. Se tuoksuu yön haistelijan nenään, se paiskaa sen vasten aisteja, vasten ulos menijää, ottaa kertakaikkiaan haltuunsa hajullaan. Hajuko, no haistelijan aisteissa on, onko tuoksu - sama se kesästä kertoo.
Jos vihaa kesäyön tunnelmaa, jos vihaa tyyntä yötä, jos ei tykkää haaveilusta ja hiljaisesta äänettömästä hämystä, joka verhoaa kokijan aistit, ei kannata mennä yöllä pihalle.
Ei ainakaan täällä maaseudulla, missä suvinen hämy lumoaa puut ja vastapäisen pellon maagiseen otteeseensa, vapauttaa mielen miettimään suurta kauneutta ja hiljaisuutta.
Sillon on aikapula, jos ei sitä ehdi kokemaan.
Winemaker, kesäyön kokija.
