Pitäskö samalla väsätä Lamda-systeemit ja ruskutuksen säätö sen mukaan, jotta saisi katalysaattorin kestämään viikkoa pitempään?
Sivuja: [1] Siirry alas
Pitäskö samalla väsätä Lamda-systeemit ja ruskutuksen säätö sen mukaan, jotta saisi katalysaattorin kestämään viikkoa pitempään?
No ei pitäis...Proventias ta kaveri ehdotti hajunpoistoon tarvikekattia ja ihan varmasti oli sillä tiedossa että etsin juuri dieseliin sitä.
Tä, onko dieseleihin kehitetty katalysaattori? Tietääksen katti ei toimi dieselissä mm. pakokaasujen viileyden takia.
No moni käsittää hiukkasloukun katalysaattoriksi
Eikä se ole ainut, mutta tuokin on poistettava katsastukseen.
Näitä katalysaatoreita löytyy, mutta niille ei ole hyväksentää tieliikenne käyttöön. Sen sijaan hiukasloukkuja löytyy myös hyväksynnällä Eikä se ole ainut, mutta tuokin on poistettava katsastukseen.Poistaako noi hajut kans ja mitähän mahtaa kustantaa? Noi katit ei paljoa maksa. Kaikkea sitä oppii, kun vanhaks elää
EU on dieselien katalysaattoreissa (ja OBD-asiassa) jenkkejä aika paljon jäljessä. Jo vuodesta 1994 on jenkkidslien jatkona ollut katalysaattori. Muistaakseni tuolloin katilla päästiin Euro 3:een.
Mullakin Suburbanissa 6.5TD oli katti versio - dieselissä ei ole samoja tarpeita lampda-anturille. Jenkeissä ongelmana on ollut löpön aika korkea rikkipitoisuus, joka nokeamisena tukkii kattia hiljalleen.. Siksi en reilumpi rikkistä LukOilin (= TB) löpöä ostellut E: lisätään vielä, että bensakoneissa käytetään 3-tie katteja (HC/CO/NOx) - dieseleissä 2-tie (HC/CO). NOx:t hoidetaan palotapahtumassa (riittävän lämmin), jota varten keksittiin EGR Onhan dieselkatteja ollut jo kohta vuosikymmenen alkuperäisasennuksi na joissain merkeissä. Tosin ne eivät ole millään tavalla moottorin ohjainlaitteen ohjaamia, kunhan vaan ovat siellä. Mikään instanssi ei noiden toimintaa valvo kunhan savutusarvo on kohdallaan.
Oma lukunsa ovat sitten nämä DBF- systeemit (nokiloukut) jotka tulivat pääasiassa -07 jälkeen. Niidenkään toimintaa ei erikseen tutkita vaan ainostaan kastastuksessa testataan nokipäästöt kaasunpainamiskokee keessa ryntäyskierrosluvul la kuten muistakin dieseleistä. Mutta jos ajotyylin vuoksi (pääasiassa taajama-ajoa) ei DBF-systeemin ajossa tapahtuva regenerointitapahtu ma pääse tapahtumaan täydellisesti loppuun asti (yleensä lyhyiden ajosyklien vuoksi) niin se saattaa jättää moottorin ohjaimeen vikakoodin epätäydellisestä toiminnasta ja katsastuksessa saattaa tulla ongelmia. Onhan dieselkatteja ollut jo kohta vuosikymmenen alkuperäisasennuksi na joissain merkeissä. Tosin ne eivät ole millään tavalla moottorin ohjainlaitteen ohjaamia, kunhan vaan ovat siellä. Mikään instanssi ei noiden toimintaa valvo kunhan savutusarvo on kohdallaan. Noiden katillisten jenkkidieselien ryntäyttäminen suom. katsastuksen mittauksessa tarvitsee tehdä useita kertoja, koska ryntäytyskertojen k-arvo on laskeva - ensimmäinen saattaa tuottaa mustan tienoon, jos suoraan hissuttelu-ajosta tuo katsastukseen... Saattaa olla puolipurkkia nokea kertynyt edellis kerrasta >3.000rpm taulussa ajoa jonkun kilometrin, niin tuhkat on siroteltu maantielle eikä konttorin pihaan Hlöbiiilissä (suapi) mulla osui regenerointi kerran talvipakkasilla 420km maantieajon jälkeiseen, seur. päiväiseen muutaman km ja useaan nurkka-ajoon. Juuri tuolloin yritti useasti regenerointia, mutta kun ehdot eivät täyttyneet, niin "tuhopoltto" jäi tekemättä ja kovat herjat siitä + ukaasi nilkuttelusta huoltoon, jossa se käynnistetään käsin... Noh, nyt tiedän, että DPF:n tilaa voi seurata ajotietokoneelta ainakin tuossa automallissa Eipä sen tarvi olla dieselkat-mallikaan joka vaatii "kovaa ajoa" ennen mittausta. Jos vain on kyseessä dieseli ja automaattilaatikko eikä "revittelyä" ole harrastettu niin melko varmaa on että ensimmäisen kerran kun päästömittauksessa polkaistaan ja kierrokset nousevat autonvalmistajan tarkoittamalle ryntäysrajalle niin savupilvi on mahtava.
Työnpuolesta kun useampia satoja kertoja on dieselin savutusmittauksia tullut tehtyä niin lämpimäksi ajon yhteydessä automaatissa ja manuaalissa ykkösellä "naru kireällä" n. puoli minuuttia ja harvoin on ollut ongelmia mitatessa. Tuo moottorin "kierrätys" on muutenkin helpompi tehdä ajon aikana kun ei olla työpaikalla jossa auton omistaja on mahdollisesti kuulemassa miten hänen autoaan "rankaistaan". Kysymyshän ei ole mitenkään epänormaalista sillä kyseessä on "tehtaan paapan" määrittelemä moottorin kierrosluku eli valmistaja on määritellyt maksimikierrosluvun mikä moottorin käyttöön on tarkoitettu. Ainastaan kerran on tullut vastaan että multa loppui kantti kierrosluvun kanssa kun velipojan vanhaa dieselgolffia testasin. Ryntäyskierrosluvun maksimi oli jotain 5100 r/min mutta kun polkaistessa kone kierti yli 6000 r/min niin mun rohkeus petti. Piti sitten testin ajaksi pienentää maksimia mutta sen jälkeen takaisin, oli muuten melko pirteä 1,5 litrainen puolimiljoona ajettu ykköskopan golffi. Sivuja: [1] Siirry ylös
|