Ainakin viime kesänä oli hienoa ajella Puolan pikkuteitä. Aika kehnoja olivat kunnoltaan ja osa vanhoja mukulakiviteitä. Maaseutu hämmästyttää ja kummastuttaa. Hiljaa ajellen ehtii näkemään paljon, eikä kalustokaan kärsi. Pienimmät tiet olivat kyllä sellaisia, että hädin tuskin niistä mahtui retkeilyautollakaan .
Hyvissä ajoin kannattaa hakeutua taukopaikalle. Yöllä en siellä ajaisi metriäkään, meno on aika karmeaa.
Ymmärtääkseni yöpyminen on myös kiellettyä muualla, kuin virallisilla leiripaikoilla.
Nuo maksulliset valtatiet pyrin järjestelmällisesti jättämään väliin, ellei ole kiire aikataulu.