Aihe: Hullun hommaa,mutta hienoo.

Aattelin enste ,etten  näille lumille enää  hiihtimiä vintiltä viitti koluta kun en ole toimertunut tähänkä mennes niitä hakeen ,mutta niin vain kävi että kun aamulla kattelin ikkunasta pihalle ja kipasin  päivän lehden laatikosta ,nii en voinu vastustaa tuota lumoavaa nousevan auringon kimmellystä pursuavilla hangilla.
Kahvit juotuani ja koissun lenkin heitettyä sujautin hiihtimet hiacen perään 9 aikaan  ja ajelin Niinisalosta
lähtevän pirkan ladun parkiin joka on ns. 5-tien risteellä,siis muutama kilometri N-salosta kunkulle päin. Tästä kotoa on sinne n. 5km. tietä myöten.
Mietin siinä kun sovittelin hiihtimiä jalkaan ,että pitää ottaa varovasti kun on eka kerta ja mitään pitkää lenkkiä ei parane näin alkuun tehdä.
Latu oli erittäin liukas kun oli yöllä  ollu hiukan pakkasella eilisen suojan jälkeen ja tuntui siltä että tämähän olis tarvinnu alkaa jo heti ensilumilta.
Voi  että miten hienolta tuntuikaan sujutella parin vuoden hiljaiselon jälkeen kun edellistalvikin pääsi meneen ohi jotenki vaan, ehkä oli laiskottanu tai jotain muuta mikä ei ollu vetäny ladulle.
Päästelin meneen ihan vaan työntelemällä kunkulle joka oli n. 5km. päässä ja ajattelin painella
vaan eteenpäin jämille ,joka oli 11km päässä ja  kun tuntui niin kelvästi menevän.
Ilma oli mennessä  sillai sopiva ,että tuuli oli takana ja jota en huomioinu ennenkuin sitten vasta kun lähdin jämiltä takaisin.
Ai että pitikin puhaltaa roisisti vastaan, mutta hätiä mitään vauhtia vaan hiukan hiljasemmaksi ja pieniä pausseja pitäen olin n. 3 tunnin päästä 12 aikaan  takaisin lähtöpisteessä.
Mennessä matka taittu varmaan puolta nopsammin kuin takas tullessa ,mutta hieno oli ilma
ja komiat oli ladut ja oli ilo naatiskella ja huomata että muitakin oli liikkeellä.

Eipä tuo kunto ny mikään kehuttava ole ,mutta eipä se aivan vielä  pohjille ole rapissu vaikka niin jo luulinkin kun tuossa räkätaudissakin  muutama viikkoo vierähti.
Suht  hyvävoimaisena vielä palasin kotia.
Eikäpä muuta kuin kaikki vaan naatiskelemaan keväisistä  hankista,siellä se kunto kohenee ja mieli lepää

Kuulosti hienolta ja mahtavalta..tuli vain omat hiihtolenkit aikoinaan mieleen jotain 50 vuotta sitten.

Sain pukilta semmoiset never wax hiki laudat ja aattelin lähteä lykkimään näin hienolla kevät säällä kuin edellinenkin hiihtäjä, vaan kuin kas kävi, tasasella  meni jotenkin etiäppäin ja ylämäet sai astella mukavasti ei lipsunut ja ales päin mentäessä sai astella samalla tavalla ei lipsunut, ja jos olisi tullut joku mänty vastaan niin olisi saanut varmaan kiivetä sinnekkin eikä olisi lipsunut.

No sinnittelin sitten jäälle ja vastaranta häämötti siellä horisontissa, mutta pakko oli jatkaa tai kuolo korjaisi..no siinä suhahti polven korkuset kakarat niin että lumi pöllysi ohitse ja minä tepastelin never waxeilla eteenpäin kuin viikon yhteen putkeen hiihtäneenä, ja kun vihdoin pääsin vasta rannalle niin tein niistä suksista takkapuita enkä uusia ole ostanut enkä osta.

Mun hikilankut o mökillä, ei niillä nykyisille koneladuille oo mitään asiaa (ovat nimittäin Muurskin pitkät ja leveät maastolankut kantasitein), pitänee hakia ne kotiin josko ens talavena piäsis Pallakselle hiihtelemmää (jos vaa noi polovel kestäis)