Suomessa sitä saattaakin ajella, mihin nenä näyttää, kun on paremmin tiedossa, mihin voi mennä. Eurooppaan en lähtisi reissuun niin, että pitäisi Baijerissa ruveta pohtimaan, että menisikö tästä Balkanille, Italiaan vaiko Etelä-Ranskaan. Asia saattaisi olla toinen, jos olisi (esimerkiksi) Kahtaenvaihdan matkailukokemus takana, mutta pitäähän sitä jonkin verran tuoretta ennakkotietoa olla joka tapauksessa hankittuna, ja ainahan matkalla pitää uuttakin löytää. Tässäkin lienee eroa, matkaatko autolla vai vaunulla, kun vaunu vaatii useimmiten Euroopassakin leirintäalueen jo ihan mukavuussyistä. Kun maailma muuttuu sen verran, että reissussakin on saatavissa järkihintainen nettiyhteys, mahdollisuudet reissunpäällä suunnitteluun paranevat huimasti.
Selvyyden vuoksi; en tee minuuttiaikatauluja, mutta jonkinlainen etappilista löytyy. Joka reissulla sitä on muutettu jonkin verran, mutta pääpiirteet ovat pysyneet. Suunnittelemattomuu
tta opin välttämään ensimmäisen Rooman matkani jälkeen 1998; kun iso osa nähdyistä "kivikasoista" ja muustakin meni ohi, niin harmitti sen verran, että seuraavalle reissulle oli jokunen opaskirja ja historiateoskin luettuna. Avautuipa kaupunki ihan toisella tavalla. Ääriesimerkkihän tuo varmasti on, kun Rooma on nähtävää ja historiaa pullollaan, mutta parempi niin päin.
Matkalla mulla on säännönmukaisesti hyvänlainen kasa opaskirjoja mukana. Jonkun verran niitä on jo hyllyssä, mutta tarvittaessa ostan (hyvä ja halpa nettikauppa on
www.bookdepository. co.uk ) tai lainaan kirjastosta. Turisti-infoissa tulee silti käytyä, ja monella isommalla leirintäalueellakin on melkoinen määrä tietoa saatavissa.