Aihe: Hupiakun lataus invertterillä.

Tämä on jonkinasteinen ongelma myös meillä, tai voisi olla.  Jääkaappi pakastinyhdistelmä on automaattisesti käyttövoimansa valitseva ja moottorin käydessä se kylmentää 12v sähköllä, kulutus 17a eli vie kohtalaisesti virtaa.

Me ajetaan pitkiä matkoja ja harvemmin ollaan samassa parkissa pitkään, mutta jos ajomatkat olisivat lyhyempiä poistaisin tuon D+ tunnistimen jääkapista ja se toimisi aina ainoastaan kaasulla tai 230V, tai laittaisin siihen kaapeliin katkaisijan.

Kävin tuossa aurinkopaneli liikkeessä. Kaiken muun höpinän lisäksi ilmeni akkujen rinnakkaiskytkennäs sä, että jos on esim. neljä akkua, ja latauskaapelit tulee reunummaiseen akuun ja siitä on sitten kaapelin pätkillä yhdistetty minukset reunimmaisen akun miinukseen ja plussat plussaan. Se on kuulemma väärin. Pitää olla niin että, tässä tapauksessa reunimmaiseen kytketään latauksen plussa, ja kauimpana olevaan akkuun miinus. Tinkasin, että miksi, ei hän osannut selittää. 

Pitää olla niin että, tässä tapauksessa reunimmaiseen kytketään latauksen plussa, ja kauimpana olevaan akkuun miinus. Tinkasin, että miksi, ei hän osannut selittää. 

Tuolla kytkennällä kaikille akuille tulee samapituiset johdot, jolloin akut latautuvat samalla virralla

Jos nuo kaapelit on lyhyitä ja 6 neliön, luulisi että on kysymys tuhannes osista, mutta ei kuulemma. Hänellä oli aivan kuva jossakin rossuurissa. 

 Jos on 32 mm kaapelit,ei ole väliä mistä päin se virran syöttö tulee,"viulunkielet" on erikseen !!

 Ei olekkaan latausvaiheessa,ainoastaan silloin,kun tarvitaan hetkellisesti paljon tehoja,silloin tarvitaan paksuja kaapeleita akkujen välillä,!!!!

  Liitimet ovat usein "pullon kauloja". Mittaileppa voltti mittarilla onko jännite eroja ja minkä verran missäkin johdossa. Siihen tarvitaan riittävän pitkä johto mittarin toiseen napaan, minulla on 6 m. jota jatkan tarpeen mukaan.
  Opelin latauksessa löytyi 0.9 V.  jännitehäviö alle  0.5 m. matkalla.
 http://karavaanari.info/index.php?topic=9469.msg111630#msg111630

Kävin tuossa aurinkopaneli liikkeessä. Kaiken muun höpinän lisäksi ilmeni akkujen rinnakkaiskytkennäs sä, että jos on esim. neljä akkua, ja latauskaapelit tulee reunummaiseen akuun ja siitä on sitten kaapelin pätkillä yhdistetty minukset reunimmaisen akun miinukseen ja plussat plussaan. Se on kuulemma väärin. Pitää olla niin että, tässä tapauksessa reunimmaiseen kytketään latauksen plussa, ja kauimpana olevaan akkuun miinus. Tinkasin, että miksi, ei hän osannut selittää. 

"Veikkaan" ja arvaan: alemmassa kytkennässä kaikki akut ovat "tasa-vertaisia" virran saannin suhteen eli ei käy niin että eka akku hörsii 3/4 tarjolla olevasta latausvirrasta ja loput sitten sen mitä jää eka akun vastaanottokyvyltä ylitse. Eli jos piuhat menee ekaan akkuun, menee eka akkuun kaikki se kapasiteetti mikä on tarjolla ja minkä akku voi vastaanottaa. Kun eka akku on täynnä tulee sitten seuraavasta tulee ensisijainen virranimijä jne jne. Noin olettamuksella että välikaapelit eivät ole pullonkaula syötön tai akkujen välillä.

Minulle on joskus akkumyyjän puolesta asiaa havannoillistettu siten että voidaa kuvitella että latauskapasiteetti on ikään kuin mukilla vettä kantaisi isompaan saaviin: isolla mukilla (=isoilla ampeereilla) saavi täyttyy äkimmin mutta pienellä mukilla sen saa tarkemmin piripintaan. Ja sitten kun on useampi saavi niin ekana täytyy se mihin kaadetaan (vaikka saavien maksimipinnan korkeudessa olisikin yhdysputki) ja sitten kun eka saavi on täynnä, alkaa vesi valua yhdysputkea pitkin toiseen saaviin jne jne.

Pikkuakkujen (lennokit, autot, jne) kanssa asian olen noin sisäistänyt ja miksipä se ei toimisi isommassakin mittakaavassa.

Tai sitten ei tuonne päinkään...

Eli jos piuhat menee ekaan akkuun, menee eka akkuun kaikki se kapasiteetti mikä on tarjolla ja minkä akku voi vastaanottaa. Kun eka akku on täynnä tulee sitten seuraavasta tulee ensisijainen virranimijä jne jne. Noin olettamuksella että välikaapelit eivät ole pullonkaula syötön tai akkujen välillä.

Tämä ei pidä sähköteknisesti paikkaansa, normaaleilla johtimilla ja pituuksilla ko. olevilla kytkennöillä ei ole väliä kummin on kytketty (latauksen kannalta).

 Jos laturi nostaa jännitteen 14,4 volttiin, mikä on normaali latausjännite, niin eipä se latausjännite siitä miksikään nouse, vaikka laturia suurentaisi jos latausjännite on säädetty 14,4 volttiin. 
   

Voi olla että minä en asiaa ymmärrä. Mutta jos nykyinen auton laturi (60A) nostaa napajännitteen starttiakussa 14,4V:iin, niin kuinka hupiakkujen latautuminen paranee jos laitetaan 100A:n laturi. 

jos tilanne toi ni ei parane mietnkään.. mutt jos vaihdat piuhat paksumpiin jotta hupi akuille tulee oikeesti virtaa ni voi toi laturi käydä hieman köykäseksi alkuuun , mutt aika pian tulee vastaan akkujen virran vastaan otto kyky.
Mull oli 200 Ah akku hupi puolell ei meinannu pysyy pikku ajoll hengiss ,vepastoll autoo alkulämittäen ,vaikk kolmenumeroinen laturin teho lukema ja kaapelina 35 neliöinen 200A:n releellä kytkeytyvä ja liitokset kunnos. vika johtui liian pienestä akku kapasiteetisa mikä aiheutti liian hitaan varautumisen virrran vastaan ottokyvyn ollessa liian pieni hetkelliseen kulutukseen/varaukseen.. asia korjaantui kun asesensin kaksi 225Ah akkua rinnan eli ny on se 450 Ah. on komiaa kattoo virta mittarii ku puolen tunnin ajon jälkeen viell näyttää yli 40 A pelkästään hupipuolell

 Näin se on !!!

Riittää paremmin virta molemmille akuille ja kulutuskohteille kun tuotto on isompi. Nuo paksummat kaapelit taas nostaa jännitteen akuille saapuessaan korkeammaksi. Saman tekee tuo mainitsemani boosteri. (tietenkin silloinkin kaapeleitten pitää olla hyvät)

Johonkin ovat kadonneet pari viestiä latausvahvistimista/boostereista - ilm. aika uutta tekniikkaa  Minulle outoja. Ilmeisesti kaikki kulutuslaitteet vähän sekottaa systeemiä, jos jännite otetaan varattavan akun navoilta. Se linkitämäsi vapaa-aika.com´in boosteri osaa pitää vaunun/auton jääkaapin vastuksen systeemin "etupuolella" 

Idea mielestäni hyvä, tosin en tiedä millä tekniikalla laite toteutettu.. Mutta, jos tekee mitä lupaa (artikkeli esim. Caravan 1/2012), ts. vastaa älylaturin filosofiaa; osaa pitää akun latausjännitteen 14.4..14.7V, vaikka tulojännite "vain 12V",  tiputtaen kuitenki latausvirtaa aina ns. kaasujännitteelle saakka, jota pidetää 100% varautuneen akun "merkkinä".

Muistan lukeneeni, että se varausaika mikä menee likityhjästä (siis ei syväpuretusta) -> 80% varautuneesen - kuluu yhtä kauan varata 80% -> 100%  Tämä on kait se vaihe mitä ei koskaan saavuteta reilusti alle 14V latausjänniteellä. 

Johonkin ovat kadonneet pari viestiä

Kirjoittajat ovat itse poistaneet ne.

Tämä ei pidä sähköteknisesti paikkaansa, normaaleilla johtimilla ja pituuksilla ko. olevilla kytkennöillä ei ole väliä kummin on kytketty (latauksen kannalta).

En muuta osaa sanoa kuin että omissa kytkennöissä (tosin pienemmillä akuilla) akkujen ikä ja kesto on vaihdellut sen mukaan missä kohtaa oheista kytkentää akku on ollut.