Paneelin tuotto testattu. Suoraan kohti aurinkoa parhaimmillaan 8 A (pidempi seuranta 7,6 A) ja vaakatasossa, ikäänkuin kattoon kiinnitettynä 4,7 A. (mittaukset säätimen mittarin mukaan)

Mulla näytti noin kaksi ampeeria 24 volttiin virtaa. Paneelit on katossa. Eli 100 watin paneelit olisivat antaneet 4 ampeeria 12 voltille. Aikamoinen ero perhoukon paneeleihin (2-3 ampeeria). Tehoeroa taitaa kuitenkin olla vain 10 wattia. Ja se kuuluisa ja väitelty hintaero on 300 euroa. Siis minulla on halvemmat.

Eli kyllä kalliimmat näyttäisi olevan aika lailla paremmat.

Kun laitoin pakastimen päälle niin silloin latas akuille virtaa 6 - 7 A. Ilman pakastimen kulutusta, kun akut oli 85 % täynnä niin latas enää 0,3 A.

Jos se esim. kesäaikaan latais keskim. 6:ki Ampeeria  vaikka vaan 6 tuntia ,nii eikös se tekis jo n. 432W. ja  toiset kuus  vaikka
3Ampeeria,nii yhteensä se olis 12 tunnis melkein 650W.
Uskois tuolla määrällä pakastimen tai jääkaapin pysyvän kylmänä ,jos sen ottamaks tehoks on sanottu 65W.
Eiköhän tuo tarkota kuitenki sitä ,että sen pitäs käydä koko ajan ,mutta jos se käykin vaan pikkusta vajaa puolet ajasta ,ni sillonhan tuo olis just eikä melkein.

Olen samaa mieltä.

Kestäviä nuo paneelit kun tuulenpuuska heitti sen jäisen terävän kinoksenpäälle alassuin niin ei edes rikki mennyt Hetkeksi kun irrotin ja vieressä seisoin ja kurottelin narua niin silloin tuuli tempas sen nuriin. Tuuria on joskus hyvääkin

Oli maar siin kylymä rinki yhres paikas kun sitä' siitä pystyyn nostit.
Kannattaa aina kyllä jollain k0nstilla varmistaa pystyssä pysyminen ettei käy köpelösti.

Oli maar siin kylymä rinki yhres paikas kun sitä' siitä pystyyn nostit.
Kannattaa aina kyllä jollain k0nstilla varmistaa pystyssä pysyminen ettei käy köpelösti.

Irrotin siitä korkeintaan 3 sekuniksi Pohjatuuli kävi puuskittain kyllä kovasti.

Kun laitoin pakastimen päälle niin silloin latas akuille virtaa 6 - 7 A. Ilman pakastimen kulutusta, kun akut oli 85 % täynnä niin latas enää 0,3 A.

Oliko ne ohjeet siihen säätimeen kuuluvia? Toivottavasti oli apua niistä.

Oliko ne ohjeet siihen säätimeen kuuluvia? Toivottavasti oli apua niistä.

Kyllä ohjeet on tälle säätimelle. Erittäin yksityiskohtaiset ja ymmärettävät. Säätimessä on paljon toimintoja ja jos pitää paikkansa niin ottaa myös akun kulumisen / vanhenemisen huomioon ladatessa. Jos säätimestä haluaa kaiken ilon irti pitäisi kaikki sähkö myös ottaa ulos käsitääkseni tuosta säätimen navoista (ei suoraan akusta). Sen takia siinä korostetaan, että säätimeltä akulle tulevan kaapelin pitää olla korkeintaan 2 m tai lyhyemmät ja riittävän vahvat.

Jotenkin kuitenkin tuntuu että 1000 W inventteriä en siihen kyllä kytke, mutta kaiiki muun tarvittavan sähkön tästä säätimeltä kyllä pitäis ottaa.

Meillä on Steca PR3030 säädin käytössä. (Steca valmistaa mm. NAPS). Se "haistaa" automaattisesti akun nimellisjännitteen 12 tai 24V.
Jännittealueet ovat 12V 6,9V - 17.2V ja 24V 17,3V - 43,0V. Kun käytetään korkeampia jännitteitä, voidaan käyttää ohuempia johtimia.
Siinä on lisäksi SOC laskenta/näyttö, joten on aina selvillä käytettävissä oleva energia määrä. Virran kesto on 30A, joten invertteri voidaan kytkeä suoraan säätimeen. Jos kulutuslaitteita kytketään ohi säätimen, menetetään tieto energiasta.  Jos nippelitekniikka kiinnostaa, saadaan myös tuotettu ja kulutettu energiamäärä lukemat luettuna.

Tässä puhutaa samasta Saksalaisesta lataus-säätimestä minulla vaan 20 A eli malli PR2020.

Kyllä ohjeet on tälle säätimelle. Erittäin yksityiskohtaiset ja ymmärettävät. Säätimessä on paljon toimintoja ja jos pitää paikkansa niin ottaa myös akun kulumisen / vanhenemisen huomioon ladatessa. Jos säätimestä haluaa kaiken ilon irti pitäisi kaikki sähkö myös ottaa ulos käsitääkseni tuosta säätimen navoista (ei suoraan akusta). Sen takia siinä korostetaan, että säätimeltä akulle tulevan kaapelin pitää olla korkeintaan 2 m tai lyhyemmät ja riittävän vahvat.

Jotenkin kuitenkin tuntuu että 1000 W inventteriä en siihen kyllä kytke, mutta kaiiki muun tarvittavan sähkön tästä säätimeltä kyllä pitäis ottaa.

Jos kaiken kulutuksen kytkee säätimen kautta, on hyötynä se etta todella näkee mikä on päivän kulutus ja voi verrata sitä kennon päivän tuottoon. Hyötysuhde on paras jos sähkön käyttää suoraan kennosta ja jättää väin ylimääräisen akun latáukseen. Kossu kannattaa siis pakastaa auringonpaisteella.
Mielenkiintoista olisi tietää paljonko amppeeritunteja kenno kerää yhtenä aurinkoisena päivänä.

Kiinnitin aurinkokennon A- mallisiin alumiinitikkaisiin ja vein vaununviereen. Täysin pilvessä (ei edes aurinkon suuntaa nähnyt) niin latas 0,9 A ja akku otti vastaan 0,6 A ja se oli 94 % täysi. Jalkaa on helppo kääntää ja tukevuutta tuulella voi parantaa ankuroimalla se asuntovaunuun vaikka narulla. Tällä menään ensikesä Akri on sitten varalla, mutta tuntuma on jos hiukankin paistaa aurinko, että sitä ei tarvi monesti käynnistää.

Paneelin tuotto testattu. Suoraan kohti aurinkoa parhaimmillaan 8 A (pidempi seuranta 7,6 A) ja vaakatasossa, ikäänkuin kattoon kiinnitettynä 4,7 A. (mittaukset säätimen mittarin mukaan)

Kiitoksia testi tuloksista. Noin suunnilleen olen sen ajatellut olevan. Elikkä kun hommaan kennon kulkimeen, niin se on irtokenno muutaman metrin piuhalla ja pistokkeella kulkimen kyljessä. Takatalli veljille kätevä homma, ei muuta kun maksimi tuotto akkuihin aurinkoisena päivänä. 
    P.S. Otettaan raahallisesti.

Kiitoksia testi tuloksista. Noin suunnilleen olen sen ajatellut olevan. Elikkä kun hommaan kennon kulkimeen, niin se on irtokenno muutaman metrin piuhalla ja pistokkeella kulkimen kyljessä. Takatalli veljille kätevä homma, ei muuta kun maksimi tuotto akkuihin aurinkoisena päivänä. 
    P.S. Otettaan raahallisesti.

Näin tehdään

Näin tehdään

   !