Lainaus "me uskotaan",ei ainakaan koske minua,sillä minä en usko ,että auton katolle kiinnitetty kenno voisi tuottaa yhtä paljon virtaa  kuin se joka on suunnattu suoraan aurinkoon ja vielä auringon  mukaan kääntyväksi.
Valolla on nimittäin sellainen taipumus ,että kohdatessaan kaltevanan pinnan,esim. vesi,osa heijastuu aina takaisin avaruuteen.
Samoin käy kun pintana on lasi, koska säteen kulma lasipintaan nähden muuttuu  mös säteen läpäisypituus kasvaa ja lasimateriassa on aina epäpuhtauksia jotka heijastavat säteen takaisin avaruuteen.
Paras tulos saavutettaisiin jos kennoparit olisivat valolle alttiina ilman lasipintaa tai vain mahdollisimman ohuen lasin takana
ja kohdistettu suoraan aurinkoon
   

Eikös perhoukollakin ole paneelit kiinteästi auton katolla?

En minä ketään puolustele. Aikaisemmin oli pohdintaa siitä, että ovatko kalliimmat aurinkopaneelit parempia kuin halvemmat. Nyt näyttäisi siltä, että ainakin ne perhoukon kalliimmat paneelit ovat selkeästi parempia kuin nämä kyoceran valmisteet, jotka minulla on. Hintaero ja tehoero on linjassa.

Eikös perhoukollakin ole paneelit kiinteästi auton katolla?

En minä ketään puolustele. Aikaisemmin oli pohdintaa siitä, että ovatko kalliimmat aurinkopaneelit parempia kuin halvemmat. Nyt näyttäisi siltä, että ainakin ne perhoukon kalliimmat paneelit ovat selkeästi parempia kuin nämä kyoceran valmisteet, jotka minulla on. Hintaero ja tehoero on linjassa.

  Katolla on,eipä autoon oikein muuta ratkaisua ole,2x 55 W,maksoin paketista 835€ !! Mutta olen tyytyväinen,tuntuu virta riittävän !!

En arvostele, enkä epäile. Haluaisin tietää kuinka paljon paneeli tuottaa sähköä silloin kun se on liikkeellä ja aurinko paistaa niihin vaikka parhaalla mahdollisella tavalla? Eli putoaako niiden teho kun niitä viedään esim. 80 km tuntivauhtia?

 Empä tiedä,ja ei kiinnosta,joka tapauksessa virta riittää komressori pakastimeen !!

Haluaisin tietää kuinka paljon paneeli tuottaa sähköä silloin kun se on liikkeellä ja aurinko paistaa niihin vaikka parhaalla mahdollisella tavalla? Eli putoaako niiden teho kun niitä viedään esim. 80 km tuntivauhtia?

Ei tuolla vauhdilla taida olla suurta merkitystä ajelee minnepäin vaan, kun valonnopeus on (tyhjiössä) 299 792 458 metriä sekunnissa 

Ei tuolla vauhdilla taida olla suurta merkitystä ajelee minnepäin vaan, kun valonnopeus on (tyhjiössä) 299 792 458 metriä sekunnissa 

Menetetäänkö etu vai saadaanko Virtaa lisää.
a`,Kuinka paljon paneli tuottaisi sähköä jos kiitäisimme avaruudessa   valon nopeudella samaan suuntaan  mihin valokin etenee  ja b`, kuinka paljon tuotto kasvaisi jos kiitaisimmekin samalla nopeudella valonsäteitä vastaan.
Vastaus  voisi olla kohdassa a`, valoryöppy ei saavuta koskaan paneelin pintaa ,koska se määrä joka siihen lasin pinnalle  on jäänyt "makaamaan" ei jaksa porautua  lasin läpi jolloin tuotto olisi kaiketi +-0
Vastaavasti kohdassa b`, tuplaantuisiko tuotto vai pysyisikö se saman suuruisena huolimata vauhdista vai olisiko tuotto  suurempi kuin tuplaten?.
Kas,siinäpä kysymys

Aika hyvin on juttu rönsyillyt, akkujen varauksen ihmettelystä päästy sivuamaan suhteellisuusteoria a

Nyt ymmärrän miksi se perhoukko on niin tyytyväinen niihin kennoihinsa.

Laitoin tänään katolle 2 kpl naps:in 65-wattisia kennoja "vanhojen" kyocerojen kaveriksi. Napsin teknisissä tiedoissa nimellisvirta oli n. 3,7 ampeeria ja ilmeisemmin oikosulkuvirta 4,1 A. Lisäksi lukee jotta toleranssi on rajoissa -5-+10%.

Kiinnikkeet tein taas itse rst-pellistä bilteman pellintaivutuskonee lla (On muuten hinta/laatusuhde kohdallaan). Päivä oli melko pilvinen. Hetkeksi se arska pääsi kuitenkin paistamaan ilmeisemmin esteettä, ja kiinteästi katolle asennettuna korkein virtalukema säätimen näytöllä oli 7,2 A.

Vaikka nuo kyocerat olisivat tehneet oman tuottoennätyksensä, ja tuottaneet oman maksimivirtansa verran (2,9A) virtaa, niin siinäkin tapauksessa naps:in virrantuotto olisi ollut 4,3 A. Eli 0,5 A yli nimellisvirtansa.

Luonnollisesti kyseessä on liian pieni otanta, jotta voitaisiin vetää yleisesti vedenpitäviä johtopäätöksiä, mutta näyttäisi siltä, että naps:illa tekevät korkealaatuisia paneeleita. Ovat valmistettu jossain päin EU:ta.

Niin ja nämä ovat siis kytketty 24 volttiin, eli latausvirta 12 voltille olisi ollut 14,4 A.

Nii ja minulla ei ole mitään tekemistä minkään aurinkopaneeleja valmistavan, maahantuovan tai jälleenmyyvän tahon kanssa.

No niin, nyt on RR:llä sähköä. Passaa olla puskassa pitemmänkin tovin. Akuissa kun vielä riittää kapasiteettia, niin ovot. 

Nyt ymmärrän miksi se perhoukko on niin tyytyväinen niihin kennoihinsa.

Laitoin tänään katolle 2 kpl naps:in 65-wattisia kennoja "vanhojen" kyocerojen kaveriksi. Napsin teknisissä tiedoissa nimellisvirta oli n. 3,7 ampeeria ja ilmeisemmin oikosulkuvirta 4,1 A. Lisäksi lukee jotta toleranssi on rajoissa -5-+10%.

Kiinnikkeet tein taas itse rst-pellistä bilteman pellintaivutuskonee lla (On muuten hinta/laatusuhde kohdallaan). Päivä oli melko pilvinen. Hetkeksi se arska pääsi kuitenkin paistamaan ilmeisemmin esteettä, ja kiinteästi katolle asennettuna korkein virtalukema säätimen näytöllä oli 7,2 A.

Vaikka nuo kyocerat olisivat tehneet oman tuottoennätyksensä, ja tuottaneet oman maksimivirtansa verran (2,9A) virtaa, niin siinäkin tapauksessa naps:in virrantuotto olisi ollut 4,3 A. Eli 0,5 A yli nimellisvirtansa.

Luonnollisesti kyseessä on liian pieni otanta, jotta voitaisiin vetää yleisesti vedenpitäviä johtopäätöksiä, mutta näyttäisi siltä, että naps:illa tekevät korkealaatuisia paneeleita. Ovat valmistettu jossain päin EU:ta.

Niin ja nämä ovat siis kytketty 24 volttiin, eli latausvirta 12 voltille olisi ollut 14,4 A.

Voisiko teknisten tietojen nimellisvirta 3,7A olla 12V jännitteelle ja samoin tuo säätimen näyttämä, voisiko olla 12V?  130W kennoista 14A/12V on kyllä tosi paljon. Vai onko sinulla jokin turbo mpt säädin?

Ei se oikein voi olla 7,2 A/12 volttia, kun on yhteensä neljä paneelia, joista on tehty kaksi kahden paneelin sarjaankytkentää ja sitten näitä sarjaankytkettyjä paneelikokonaisuuks ia on rinnankytkettynä kaksi. Säätimelle tulee siis vain +-ja -johto paneeleilta.

Paneeleitahan on siis yhteensä nimellisteholtaan 230 W. Tai 240 W, en nyt tarkkaan muista olivatko nuo kyocerat 50 vai 55-wattisia.

Ja virtaa pitäisi nyt riittää, mutta eihän sitä koskaan tiedä, nälkä kasvaa syödessä... Seuraavaksi akkuja sen verran että riittää.

Hankin jo aiemmin 230 v kompressorijääkaapi n, jonka keskimääräinen tehontarve on 40 W. Tätä pitäisi nyt pystyä pyörittämään muiden verkkojännitelaitte iden ohella.

Ei se oikein voi olla 7,2 A/12 volttia, kun on yhteensä neljä paneelia, joista on tehty kaksi kahden paneelin sarjaankytkentää ja sitten näitä sarjaankytkettyjä paneelikokonaisuuks ia on rinnankytkettynä kaksi. Säätimelle tulee siis vain +-ja -johto paneeleilta.

Paneeleitahan on siis yhteensä nimellisteholtaan 230 W. Tai 240 W, en nyt tarkkaan muista olivatko nuo kyocerat 50 vai 55-wattisia.

Ja virtaa pitäisi nyt riittää, mutta eihän sitä koskaan tiedä, nälkä kasvaa syödessä... Seuraavaksi akkuja sen verran että riittää.

Hankin jo aiemmin 230 v kompressorijääkaapi n, jonka keskimääräinen tehontarve on 40 W. Tätä pitäisi nyt pystyä pyörittämään muiden verkkojännitelaitte iden ohella.

Juu sori, en huomannut että myös ne Kyoceratkin on kytkettynä. Nythän sitä huoletonta virtaa piisaa!

 Heitämpähän tuossa oman kokemukseni,Startti akku on aika sökö,laitoin väliaikaisesti kennoilta haaroituksen,ja tuntuuhan tuo nyt olevan iskussa,kai sieltä katolta jotakin tulee !!

No niin nytt siirryttiin täälläkin aurinko kenno aikaan  2x80wattiset kennot ja 15 amppeerin säädin  720€ meni, mutt jospa se kannattas , saanähdä mikä päivä ne saa katolle..