Jäikö minulta jotain huomaamatta, millaisia akkujännitteitä latailet?

Ei se tainnu missään selvästi olla. Kaksi "halpaa" Puuilon 12V, 220Ah AGM-akkua rinnan. Vaihtuu Lithium akkuun parin-kolmen vuoden päästä, jos ennusteet hintakehityksestä on oikeen suuntasia.
En tutkinu, paljonko latausvirta tuossa oli, mutta laskennallisesti reilu 5A miinus hyötysuhde. MPPT säädin uskottelee sen olevan 98% luokkaa.

Sähköhommat jatkuu. Tarkoitus olis vetää Victronin invertteriltä virta pistorasioille ja latausreleen kautta ajanaikanen lataus myös akuille.

Yllättävän hyvin virtaa tulee tähänkin aikaan vuodesta, juuri äsken mittasin mökkipaneeleista tulevan tehon, n. 1100w (max 2kw)

Mikäs muuten yleensä mahtaa olla tuollaisen 12V akun latauksen hyötysuhde?
Entä purun?

Eli jos tuuppaa 1kW sisään paljonko saapi ulos?

Mikäs muuten yleensä mahtaa olla tuollaisen 12V akun latauksen hyötysuhde?
Entä purun?

Eli jos tuuppaa 1kW sisään paljonko saapi ulos?

? Tarkoitatko "tuuppaa sisään 1 kWh:n" ?

Kävin mökillä pyörittämässä agria muutaman tunnin, akkujen latausta varten.

Nyt lopultakin paistaa aurinko mökillä, lataus 8A. 

Jokunen viikko sitten oli niin pitkään taivas umpipilvessä, että joutui aggrekaattia käyttämään, akut alkoi tyhjenemään pelkästä lataussäätimen lepovirrasta, piti ottaa akut kokonaan irti pääkytkimellä.

Tänään oli hieno päivä, aurinko jaksoi juuri ja juuri nousta metsän yläpuolelle ja rupesihan sitä sähköä tulemaan vielä tähän aikaan vuodestakin, reilu 550w tuli parhaimillaan muutaman tunnin ajan. Eilen olikin taas sellainen päivä, ettei sähköä herunut taivaalta.

Ei muuten ole aurinkopaneelit turhat talvellakaan. Kattoa rupesin pesemään ja huomasin että kattoluukun "tuulenohjain" oli irronnut liimauksestaan. Löytyi kiilautuneena panelin alle, että jotakin hyötyä panelista tähänkin aikaan vuotta. Ihan hyvin oli liima levinnyt, mutta silti irtosi 3 vuotta vanhasta kulkineesta.

Mutta siitä varsinainen asia pasahti päähän. Kuinka pitkään panelien kulmakappaleiden liimaukset on pysyneet kiinni? Ja onko kenelläkään irronneet?

 

Ei muuten ole aurinkopaneelit turhat talvellakaan. Kattoa rupesin pesemään ja huomasin että kattoluukun "tuulenohjain" oli irronnut liimauksestaan. Löytyi kiilautuneena panelin alle, että jotakin hyötyä panelista tähänkin aikaan vuotta. Ihan hyvin oli liima levinnyt, mutta silti irtosi 3 vuotta vanhasta kulkineesta.

Mutta siitä varsinainen asia pasahti päähän. Kuinka pitkään panelien kulmakappaleiden liimaukset on pysyneet kiinni? Ja onko kenelläkään irronneet?

 

Mulla eka liimaus meni vähän ketuille, kun irtosi toinen paneeli yhdestä nurkasta ja aika helposti lähti repimällä muutkin kulmat. Palan puolelta irtosivat.  Pintojen Putsauksen jälkeen raspasin palapinnat uudelleen ja liotin niitä vielä asetonilammikossa jonkin aikaa, jotta pehmenivät pinnat. Tämän operaation jälkeen ovat olleet kiinni kuin tauti. Ei lähde enää repimällä irti

Minkäslaiset kytkennät nämä aurinkokennovehkeet vaatii? Kennolta tietysti säätimelle, mutta vedetäänkö siitä sitten vaan suoraan akun napoihin vai saadaanko jotain lisähyötyä jollain lisäkytkennöillä? Autossa EBL40, tarviiko sen osallistua tai onko siitä jotain iloa jos sen ottaa mukaan kuvioon?

Katon läpivienti ja säätimelle sopiva tila olisivat tosi hyvin hollilla sellaisiin piuhoihin jotka on kytketty suoraan akun napoihin, mutta jos tuollainen 'suora linja' ei sovi niin sitten menisi taas piuhojen vetelyksi.

Ja noista kennoista vielä yleisesti, koska halpuus tietenkin houkuttelee niin onko noissa jotain merkittävää laadullista eroa jos tilaa vinkuintiasta karkkirahoilla tai käyttää muutaman satasen läheiseen kivijalkakauppaan joka ei ehkä myy sitä kaikista kamalinta kuraa ja kantaa vastuunsa mahdollisissa ongelmissa? Sillä ei nyt oo mulle niin väliä että saako siitä 'sadan vatin' kennosta puolipilvisenä päivänä 105w vai 90w, mutta jos projektiin ryhtyy niin olisi kiva jos ei tarttisi ensimmäisen talven jälkeen tehdä koko hommaa uusiksi kun on sulamisvesi päässyt kennon sisään ja hajottanut paikat.

Minkäslaiset kytkennät nämä aurinkokennovehkeet vaatii? Kennolta tietysti säätimelle, mutta vedetäänkö siitä sitten vaan suoraan akun napoihin vai saadaanko jotain lisähyötyä jollain lisäkytkennöillä? Autossa EBL40, tarviiko sen osallistua tai onko siitä jotain iloa jos sen ottaa mukaan kuvioon?

Katon läpivienti ja säätimelle sopiva tila olisivat tosi hyvin hollilla sellaisiin piuhoihin jotka on kytketty suoraan akun napoihin, mutta jos tuollainen 'suora linja' ei sovi niin sitten menisi taas piuhojen vetelyksi.

Ja noista kennoista vielä yleisesti, koska halpuus tietenkin houkuttelee niin onko noissa jotain merkittävää laadullista eroa jos tilaa vinkuintiasta karkkirahoilla tai käyttää muutaman satasen läheiseen kivijalkakauppaan joka ei ehkä myy sitä kaikista kamalinta kuraa ja kantaa vastuunsa mahdollisissa ongelmissa? Sillä ei nyt oo mulle niin väliä että saako siitä 'sadan vatin' kennosta puolipilvisenä päivänä 105w vai 90w, mutta jos projektiin ryhtyy niin olisi kiva jos ei tarttisi ensimmäisen talven jälkeen tehdä koko hommaa uusiksi kun on sulamisvesi päässyt kennon sisään ja hajottanut paikat.

Kennojen hinnat tulleet niin paljon alas että en lähtisi tilailemaan vaan tsekkaisin esimerkiksi Kärkkäisen hinnat. Minulla virta menee säätimeltä suoraan akulle. Sulake on välissä. Kaksi paneelia katolla.

Oon itselle aikasemmin tilaillu ulkomailta, mutta viime kesän ostokset tein kärkkäišeltä koska sieltä sai hyvän teho euro suhteen ja ei tattenu odotella ku kävi vaan hakeen

Lataussäädin vilkutti mökillä, että akut on täynnä. Nukkuma-aittaan jätin ilman vaihtoa varten laitetuulettimen pyörimään. Saapahan jonnekkin virtasta tuhlattua. Suihkulähteet on vielä aikasta ottaa käyttöön.