Sivuja:
Toiminto
  • #16 kirjoittanut mjo33400 31 Jan 2011
  • Eikös se teho ole 128 wattia? Virta pysyy samana mutta jännite kaksinkertaistuu.

    On silloin kun ne on rinnakkain, mutta sinä haluat 24 volttia joten joudut laittamaan ne sarjaa ( jos ovat 12 voltin kennoja ) jotta saat 24 volttia ja teho on silloin se 64w.
  • #17 kirjoittanut 88k5 31 Jan 2011
  • Nyt menee ihan perusvirtapiiri leikiksi (Kirchhoffin virtalaki) - nyrkkisääntö jäänyt päähän "virta ei kasaannu" solmupisteiden välille  ;)

    Ts. sarjaan kytkennässsä 64W@12V paneli tuottaa 5.3A virran... kaksi sarjassa, niin jännite 2x, niin tehokin on (P=U*I)

    V: 128W
  • #18 kirjoittanut mjo33400 31 Jan 2011
  • Nyt menee ihan perusvirtapiiri leikiksi (Kirchhoffin virtalaki) - nyrkkisääntö jäänyt päähän "virta ei kasaannu" solmupisteiden välille  ;)

    Ts. sarjaan kytkennässsä 64W@12V paneli tuottaa 5.3A virran... kaksi sarjassa, niin jännite 2x, niin tehokin on (P=U*I)

    V: 128W

    Täytyy nukkua yön yli, nyt ei mene jakeluun. :-[
  • #19 kirjoittanut kimi 31 Jan 2011
  • Nyt menee ihan perusvirtapiiri leikiksi (Kirchhoffin virtalaki) - nyrkkisääntö jäänyt päähän "virta ei kasaannu" solmupisteiden välille  ;)

    Ts. sarjaan kytkennässsä 64W@12V paneli tuottaa 5.3A virran... kaksi sarjassa, niin jännite 2x, niin tehokin on (P=U*I)

    V: 128W

    rinnan kytkettynä tuotto on 10.6 A / 12V,  sarjassa: 5.3A /24V, molemmissa tapauksissa 128W. Vai tipunko minäkin kärryiltä
  • #20 kirjoittanut Jgahpir 31 Jan 2011
  • Tyhmiä kenno kysymyksiä:
    Miksi ns 12V kennosta voi mitata n19-20V jännitettä?
    Miksi esim 64W/12V paneelista ei koskaan tule laskennallista 5,3A virtaa?
    Onko tuo teho laskettu markkinointimieless ä jollakin 16V jännitteellä.

    Itsellä käytössä Naps säädin, jolla olen päässyt lähemmäksi laskennallista max virtaa. Hyvä peli muuten, voin suositella. Ko kauppa on minulle tuntematon.
    http://www.jn-solar.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=9&products_id=25
  • #21 kirjoittanut 88k5 01 Feb 2011
  • Täytyy nukkua yön yli, nyt ei mene jakeluun. :-[
    :D

    Tyhjäkäyntijännite voi avoimena olla yli 20V, mutta väitetään, että yksi yksi- tai monikidekenno tuottaa kuormitettuna 0.4-0.5 V tasajännitteen (vrt. lyijyhappoakun kennojännite 1.2V). Joten 12V säätimelle vaaditaan 36kpl kennoja sarjaan (36x0.4V=14.4V)

    Laittamalla siis kaksi paneelia sarjaan saa nimellisjäänniteen 24V - mikäli säädin tark. 24 Voltille. Isoimma (jotkut >100W paneelit suoraan nimell. 24V).

    Kannattaa vaan huomata, että sarjaankytkennässä tuotto heikkenee yksittäisestä osittaisesta varjosta voimakkaammin kuin rinnankytkennässä. Yhdessä vaiheessa oli uutuutena ohutkalvotekniikall a tehdyt nauhapaneelit (sis. rinnankytkettyjä kennonauhoja), joilla varjonsieto meni "vain" pinta-alan suhteessa. Olivat ainakin kalliimpia - liekö hävinneet  ::)

  • #22 kirjoittanut mjo33400 01 Feb 2011
  • Nukutun yön jälkeen minäkin ymmärrän asian. Olin liian väsynyt eilen. ::)
  • #23 kirjoittanut Turhan Höpöttäjä 01 Feb 2011
  • Mitenkä on, kun siellä kennojen kytkentä rasioissa on diodi, toimiiko se sarjaan kytkettäessä. Entäs kun toinen kennoista on hieman varjossa romahtaako tuotto kerralla. Vai onko viisain ostaa suoraan 24V:n kennot.  :o
  • #24 kirjoittanut jokkel 01 Feb 2011
  • Meillä on Steca PR3030 säädin käytössä. (Steca valmistaa mm. NAPS). Se "haistaa" automaattisesti akun nimellisjännitteen 12 tai 24V.
    Jännittealueet ovat 12V 6,9V - 17.2V ja 24V 17,3V - 43,0V. Kun käytetään korkeampia jännitteitä, voidaan käyttää ohuempia johtimia.
    Siinä on lisäksi SOC laskenta/näyttö, joten on aina selvillä käytettävissä oleva energia määrä. Virran kesto on 30A, joten invertteri voidaan kytkeä suoraan säätimeen. Jos kulutuslaitteita kytketään ohi säätimen, menetetään tieto energiasta.  Jos nippelitekniikka kiinnostaa, saadaan myös tuotettu ja kulutettu energiamäärä lukemat luettuna.
  • #25 kirjoittanut perho-ukko 01 Feb 2011
  • Mitenkä on, kun siellä kennojen kytkentä rasioissa on diodi, toimiiko se sarjaan kytkettäessä. Entäs kun toinen kennoista on hieman varjossa romahtaako tuotto kerralla. Vai onko viisain ostaa suoraan 24V:n kennot.  :o
      Kyllä siellä on diodi,sen tarkoitus on lähinnä estää akuista mahdollisesti tuleva energia,ja sarjaan kytkettynä ei ne diodit vaikuta mitenkään,kynnysjännite diodin "aukeamiseen" on noin 0,7V,joten ei merkitystä !!  ;)
  • #26 kirjoittanut perho-ukko 01 Feb 2011
  • Meillä on Steca PR3030 säädin käytössä. (Steca valmistaa mm. NAPS). Se "haistaa" automaattisesti akun nimellisjännitteen 12 tai 24V.
    Jännittealueet ovat 12V 6,9V - 17.2V ja 24V 17,3V - 43,0V. Kun käytetään korkeampia jännitteitä, voidaan käyttää ohuempia johtimia.
    Siinä on lisäksi SOC laskenta/näyttö, joten on aina selvillä käytettävissä oleva energia määrä. Virran kesto on 30A, joten invertteri voidaan kytkeä suoraan säätimeen. Jos kulutuslaitteita kytketään ohi säätimen, menetetään tieto energiasta.  Jos nippelitekniikka kiinnostaa, saadaan myös tuotettu ja kulutettu energiamäärä lukemat luettuna.
      Nyt menee kyllä yli "hilseen",jos edelleen puhutaan aurinkokennoista !!!  ;D ;D ;D
  • #27 kirjoittanut jokkel 01 Feb 2011
  • Joo.. teho jää tuohon,ja mitä olen tuossa katsellu noita säätimiä,aika hakusassa on 24V säätimet,kait niitäkin löytyy !!  ;)
    Vastaus oli tähän toteamukseesi. Uudet nykytekniikalla toteutetut säätimet toimivat alueella 12-24V.
  • #28 kirjoittanut RR 01 Feb 2011
  • Täytyy muistaa, että sinulla on kompressoripakastin . Se vie paljon  vähemmän virtaa kuin pienikin absorbtiojääkaappi. Ne kun ovat varsinaisia virtasyöppöjä.

    Kompressorijääkaapp i on tulossa. Tommonen nestekaasullakin toimiva ottaa n. 135 wattia koko ajan, ainakin oma.
  • #29 kirjoittanut Turhan Höpöttäjä 01 Feb 2011
  •   Kyllä siellä on diodi,sen tarkoitus on lähinnä estää akuista mahdollisesti tuleva energia,ja sarjaan kytkettynä ei ne diodit vaikuta mitenkään,kynnysjännite diodin "aukeamiseen" on noin 0,7V,joten ei merkitystä !!  ;)
    Entä kahden 12V:n kennon sarjaan kytkemisessä 24V:n järjestelmäksi, onko sitten 2 x 0,7V= 1,4V. Sillä on jo merkitystä.  :o
  • #30 kirjoittanut Turhan Höpöttäjä 01 Feb 2011
  • Kannattaa vaan huomata, että sarjaankytkennässä tuotto heikkenee yksittäisestä osittaisesta varjosta voimakkaammin kuin rinnankytkennässä. Yhdessä vaiheessa oli uutuutena ohutkalvotekniikall a tehdyt nauhapaneelit (sis. rinnankytkettyjä kennonauhoja), joilla varjonsieto meni "vain" pinta-alan suhteessa. Olivat ainakin kalliimpia - liekö hävinneet  ::)

    Minulla on mökillä kaksi kennoa, toinen vanhempi ja toinen huomattavasti nykyaikaisempi. Vanhemman eteen jos tulee pienikin varjo, teho putoaa minimiin.  :o


    Edit: lainaus korjattu, Ylläpito
Sivuja:
Toiminto