Aihe: Jääkaappiongelma ei viilene

Kyllä sä voit itse vaihtaa,ja jos hirvittää niin vie koeponnistukseen.

  Koeponnistus on toki hyvä mutta
  mietin että mitenkä tuo putkiosuus tulee testatuksi koeponnistuksessa?
   Venttiililtä polttimelle putken loppupäässä on suuttimen reikä, joten kyseisessä putkessa paine ei pysy reikää tukkimatta?
 
 Liitän kuvan suuresti arvostamani Haapasen Timon kirjoituksen aiheeseen, vuodelta 2009
  Ymmärrän tämän siten että järjestelmä tutkitaan hanat ja venttiilit suljettuna, tuolloin jääkaapin magneettiventtilin jälkeinen putkiosuus ei ole painetestissä mukana.
 

Minä olen myös joskus miettinyt magneettiventtiilin ja suuttimen välisen putken koeponnistuksen tarpeellisuutta, sehän on avoin putki johon ei voi jäädä kaasunpainetta kun magneettiventtiili menee kiinni. Sama koskee myös liedelle ja lämmittimelle meneviä putkia. Kuinka ne koeponnistetaan? 

  Pohdintaa....
 Asuntovaunun kaasujärjestelmän paine on 30mbar (siis 30mbar suurempi kuin kulloinkin säätilan ilmanpaine).
(Kansankielessä 30 mbar paine tarkoittaa 30mm korkean vesipatsaan muodostamaa painetta.
  Normaali ilmakehän paine on luokkaa 10 metrin korkuisen vesipatsaan paine)

  Huomasin juuri että säätietojen  ilmanpaineen mittayksikkönä käytetään nykyisin hehtopascalia (hPa),
... josta voidaan käyttää myös nimeä millibaari (mbar).
   ...Aikaisemmin säätiedoissa yksikkönä käytettiin elohopeamillimetriä (mmHg).

Normaali ilmanpaine maan pinnalla on noin 1 013,25 hPa, mikä vastaa 760 mmHg.
...
   Korkein Suomessa mitattu ilmanpaine on 1 066 hPa Helsingissä 22. tammikuuta 1907 ja matalin 940 hPa Rauman Kuuskajaskarissa 27. helmikuuta 1990.
  Edellisen perusteella Ilmanpaineen äärivaihtelu on luokkaa 120 mbar, eli neljä neljä kertaa suurempi kuin caravaanarin nestekaasun paine.
 
     Kaasupullon hanan sulkemisen jälkeen putkistoon jää 30mbar paine, mutta jos ilmastossa tulee korkeapaine, niin kaasuliekkiä seuraavan kerran sytyttäessä putkistosta ei tule yhtään kaasua ennenkuin pullon kaasuhana on avattu.
   

 

Kansankielessä 30 mbar paine tarkoittaa 30mm korkean vesipatsaan muodostamaa painetta.

Kansalle on sattunut pilkkuvirhe.

https://www.convertunits.com/from/millibar/to/mm+H2O

@putkimies

Hieman lisää pohdintaa, olkoonkin etten ymmärrä edes mitä
ketjun otsikko tarkoittaa.

   Vaikka laskelmasi ja lähtötietosi olisi mennyt oikeinkin
niin siitä huolimatta meidän täytynee olettaa järjestelmä
vuotamattomaksi ja edelleen että pulloventtiilin ja paineenalentimen
väliin on jäänyt sulkemishetkellä jokin määrä korkeampipaineista
kaasua. Sen kai voi katsoa olevan "yhtään"?

Paineensäädin tekee paineen vertailupainetta, siis ympäröivää ilmanpainetta vastaan. Yllättäen, liekki ei syty ennenkuin kaasuhana on avattu.

@Mautoilija:

"Paineensäädin tekee paineen vertailupainetta, siis ympäröivää ilmanpainetta vastaan"

- Kyllä, vertailukalvon pinta-alan ja kalvoa työntävän jousen voiman mukaan.


"Yllättäen, liekki ei syty ennenkuin kaasuhana on avattu"

- Ehkä avaat asiaa tarkemmin, vaikuttaa jonkinlaiselta väärinkäsitykseltä?

- Minä tarkkailen autoni kaasujärjestelmän tiiviyttä juurikin sytyttämällä
  lieden kun pullohana on ollut suljettuna muutamia tunteja. Tilanteessa
  on siis jakotukin venttiilit avattuna jolloin yksittäisten laitteitten
  virtauksen sulkee niitten omat venttiilit tai liekinvarmistimet.

- Jos liekki ei syttyisi niin tulkitsisin sen vuodoksi jakoputkistossa.
  Tähän saakka on aina syttynyt. Liekki tietysti hiipuu muutamien sekuntien
  kuluessa.

- Minä tarkkailen autoni kaasujärjestelmän tiiviyttä juurikin sytyttämällä
  lieden kun pullohana on ollut suljettuna muutamia tunteja. Tilanteessa
  on siis jakotukin venttiilit avattuna jolloin yksittäisten laitteitten
  virtauksen sulkee niitten omat venttiilit tai liekinvarmistimet.

- Jos liekki ei syttyisi niin tulkitsisin sen vuodoksi jakoputkistossa.
  Tähän saakka on aina syttynyt. Liekki tietysti hiipuu muutamien sekuntien
  kuluessa.

 
Näin minäkin tarkkailen, ja kun aina ei seuraavana päivänä liekki syty, niin pohdin mistä se johtuisi:

Normaali ilmanpaine maan pinnalla on noin 1 013 mbar
  Tällöin kaasuputkiston paine on 1013mbar+30mbar = 1043 mbar.
 Jos muutaman tunnin kuluttua säätila muuttuu siten että ilmanpaine on 1050 mbar, niin ulkoilman paine on suurempi kuin on kaasuputkistossa oleva paine. Kaasuhanaa avatessa Putkistosta ei tule kaasua vaan putkistoon työntyy korkeamman paineen johdosta ilmaa.

...
 

Kansalle on sattunut pilkkuvirhe.

https://www.convertunits.com/from/millibar/to/mm+H2O

 Seison korjattuna. Kiitos.

"Tällöin kaasuputkiston paine on 1013mbar+30mbar = 1043 mbar"

- Kyllä, tämä on se mitä paineenalennin tekee ja on rakennettu tekemään.

"siten että ilmanpaine on 1050 mbar, niin ulkoilman paine
on suurempi kuin on kaasuputkistossa oleva paine"

- Tässä kohtaa päättelet tavalla joka tarkoittaa että paineenalennin
  olisi lakannut tekemästä sitä mitä se on rakennettu tekemään. Miksi?
  (vrt. 1050mbar+30mbar = 1080mbar)

"kun aina ei seuraavana päivänä liekki syty, niin pohdin mistä se johtuisi"

- Kyllä tämän täytyy johtua vuodosta. Jos suljetun pulloventtiilin ja
  paineenalennusventt iilin välisestä tilavuudesta on kaasu vuotanut/kulutettu
  niin silloin paineenalennusventt iili ei voi enää tehdä tehtäväänsä. Koska
  tuo tilavuus on tyypillisesti varsin pieni ja sisältää alunperinkin vain
  kaasua, ei höyrystyvää nestettä, tarkoittaa se että vuorokauden paineenpito
  edellyttää jo varsin hyvää tiiviyttä. Itselleni muutama tunti riittää.

Sorry.
  Minulta puuttuu tuosta lause joka selventää asiaa, se on tässä hakasulkujen välissä.

Normaali ilmanpaine maan pinnalla on noin 1 013 mbar
  Tällöin kaasuputkiston paine on 1013mbar+30mbar = 1043 mbar.

[[ Kun nyt suljetaan kaasupullon hana, putkisto muodostaa suljetun astian jossa paine on 1043bar. ]]

 Jos tämän jälkeen muutaman tunnin kuluttua säätila muuttuu siten että ilmanpaine on 1050 mbar, niin ulkoilman paine on suurempi kuin on kaasuputkistossa oleva paine. Kaasuhanaa avatessa putkistosta ei tule kaasua vaan putkistoon työntyy korkeamman paineen johdosta ilmaa.

Joskus on niin , että kaasupullon venttiili vuotaa läpi, kuten minulla tällä hetkellä käytössä olevassa pullossa. Yritin tuota testiä tehdä , niin liekki palaa pienellä liekillä vaikka kuinka kauan. Ei viitsi apinan raivolla kiristää venttiiliä. Kyllähän se ostaessa kai tiivis oli, ei kyllä tullut punnittua.

En ole kirjoittanut tuollaista, lainaat itseäsi tai jotain muuta.

Sorry.
  Minulta puuttuu tuosta lause joka selventää asiaa, se on tässä hakasulkujen välissä.

Normaali ilmanpaine maan pinnalla on noin 1 013 mbar
  Tällöin kaasuputkiston paine on 1013mbar+30mbar = 1043 mbar.

[[ Kun nyt suljetaan kaasupullon hana, putkisto muodostaa suljetun astian jossa paine on 1043bar. ]]

 Jos tämän jälkeen muutaman tunnin kuluttua säätila muuttuu siten että ilmanpaine on 1050 mbar, niin ulkoilman paine on suurempi kuin on kaasuputkistossa oleva paine. Kaasuhanaa avatessa putkistosta ei tule kaasua vaan putkistoon työntyy korkeamman paineen johdosta ilmaa.

En ole kirjoittanut tuollaista, lainaat itseäsi tai jotain muuta.

    Molemmat esittämäsi asiat on totta. Vastaukseni asettelu oikeaan kehykseen epäonnistui. Olen pahoillani.

@putkimies: "Kun nyt suljetaan kaasupullon hana, putkisto muodostaa suljetun astian jossa paine on 1043bar"

- Kaiketi 1043mbar.

- Ei, putkisto muodostuu kahdesta osasta joista kumpikaan ei ole suljettu astia millään kriteerillä.
  Putkistojen yhdistelmäkin on suljettu vain materiaalivirtaukse n osalta mutta silläkin on vuorovaikutus
  kolmanteen astiaan eli ulkoilmaan. Paineenalennusventt iili yhdistää putkistot.

 "Jos tämän jälkeen muutaman tunnin kuluttua säätila muuttuu siten että ilmanpaine on 1050 mbar, niin
  ulkoilman paine on suurempi kuin on kaasuputkistossa oleva paine"

- Ei, alennusventtiilin ulostulo seuraa yhä ulkoilman painetta 30mbarin erotuksella niin kauan kuin
  ulkoilman paine nousee. Sen laskiessa ulostulo jää ennalleen kunnes ulkoilman paine ylittää edellisen
  (pulleventtiilin sulkemisen jälkeisen) maksimin. Alennusventtiili ei siis ota kaasua alapainepuolelta
  takaisinkaan. Vuotamattomassa järjestelmässä tilanne voi jatkua rajattomasti ja vain erittäin kireä
  pakkanen voi muuttaa asetelmaa, sekin tilapäisesti.