Onkos porukassa metsätietäjiä?

Eli mikähän on tuollaisen tukkipuun myyntihinta...eli mikä on esim keskimäärin tuollaisesta täysikokoisesta männystä saatava hinta?
Paljonko kuutiota on yhdessä puussa?

Tai mitä saa esim yhdestä tukkirekallisesta ja mitä kuluja aiheuttaa eli yhden rekallisen tuotto?

Hinta kyllä löytyy, mutta se mitä viivan alle jää onkin sitten joka kerta eri, sillä muuttujia kustannuksissa on paljon.

https://www.upmmetsa.fi/puukauppa-kanssamme/ajankohtaista-puumarkkinoilla/?keyword=m%C3%A4ntytukin%20hinta&campaignID=1698869685&matchtype=p&adgroupID=65704011269&gad_source=1&gclid=CjwKCAiAi6uvBhADEiwAWiyRdnzqsK99cb92JUONajE62LH30D9Vkx8fOLGSfLGIuCu_GlXQ1RyexxoC8-0QAvD_BwE

joo hinnat löytyy mutta mitenhän menee kokonaisuus...eli jos hankkii vaikka 10 hehtaaria metsää niin mikä on sen tuotto menojen jälkeen.
istutukset, lannoitukset, harvennukset, kaato, kuljetus jne....
Eli sijoitus vai ei....

Tulosta tulee kerran 30 - 100 vuodessa jos hermo kestää. 30 v metsää jos myy niin se on kuitua kaikki eli....
Yli 50 v kun myy, niin ison osa on tukkia eli....
Jos 2-3 % vuotuisesti tuottoa sijoitetulle pääomalle niin hyvin menee jos pystymetsästä lähtee metsää ostamaan.
Ei sillä äkkirikkaaksi saati varakkaaksi pääse, mutta yleensä ainakin maapohja pysyy ja on.
Sillä on iso merkitys mistä metsän hankkii. Etelässä + 6000 euroa hehtaari keskihinta, pohjoisessa - 3000 hehtaari.
Ja onko mitä puuta, monta kuutiota hakkuu kypsää puuta, onko pitkä matka kivitielle, onko pitkä matka jalostukseen.
Jos meinaa saada tuoton keskimäärin alueelta mistä metsää ostaa on nuo seikat huomioitava ja sitten ostaa laskuri ja katsoo
kestääkö hermo isältä pojalle systeemiä vai ei. Se kun on melkein sukupolvi joka kerran saa täyden tuoton, seuraavaa huonomman
ja seuraava taas paremman.  Eli jos 50 v ostaa metsää ja jos ei ole hakkuu kypsää niin seuraava sukupolvi kerää tuoton jos kerää.

Riippuu niin monesta asiasta että hankala sanoa, myydäänkö pystyyn ja milloin myydään vai onko hankinta, löytyykö kulkukelpoista tietä likellekkään ja mitä vaatimuksia metsänomistajalla itsellään on ja mikä on hakkuutapa.

Onko nyt hyvät hinnat, kun venäjäntuonti on seis? Tosin kysyntäkin varmaan hiipunut, rakennusala totaalijumissa.

Onko nyt hyvät hinnat, kun venäjäntuonti on seis? Tosin kysyntäkin varmaan hiipunut, rakennusala totaalijumissa.

Jos peilaa pelletin hintaan niin on kun pelletin hintakin on tuplaantunut ja se on kuitenkin sahajätteestä tehtyä.

Piti testata mitä ChatGPT vastaa kysymykseen... Vähän on ympäripyöreä vastaus isolla hajonnalla. Mutta lavea on toki kysymyskin.

Tukkipuun myyntihinta ja kuutiomäärä riippuvat monista tekijöistä, kuten puun laadusta, markkinoiden kysynnästä ja tarjonnasta, sekä alueellisista hinnoista. Yleisesti ottaen täysikokoisen männyn tukkipuun hinta voi vaihdella noin 50-150 euroa kuutiometriltä riippuen edellä mainituista tekijöistä.

Yhden puun kuutiomäärä riippuu puun koosta, mutta keskimääräinen kuutiomäärä voi olla noin 0,5 - 1,5 kuutiometriä, riippuen puun halkaisijasta ja pituudesta.

Tukkirekallisen määrä vaihtelee puulajin ja puun koon mukaan. Yleisesti ottaen tukkirekallinen voi sisältää noin 30-40 kuutiometriä puuta.

Kuluja, jotka aiheutuvat yhden tukkirekallisen tuottamisesta, voivat olla esimerkiksi metsänhoitokustannu kset, hakkuukustannukset, kuljetuskustannukse t ja mahdolliset käsittely- tai jalostuskustannukse t. Nämä kulut vaihtelevat alueellisesti ja riippuvat myös metsänomistajan ja puun ostajan välisestä sopimuksesta ja käytetyistä menetelmistä.

Onko nyt hyvät hinnat, kun venäjäntuonti on seis? Tosin kysyntäkin varmaan hiipunut, rakennusala totaalijumissa.

On firmoja jotka ei nyt osta ollenkaan, epävarmuutta ilmassa, hinta kuitenkin kohtuullinen. Minäkin sanon että metsähommilla ei rikastu, jotakin pientä saa silloin tällöin, tämä vuosikymmenten kokemuksella. Mutta jos haluaa kuntoilla ja touhuta metsässä niin palstan ostoa kannattaa harkita, kannattavuuden edellytys on oma työpanos ( lähinnä raivaussahatyöt ).
Mutta metsä on niin monitahoinen juttu ( sijainti, maapohja, kehitysluokat, olemassa oleva puusto, mahd. kaavoitus, yms). Huomion arvoista nykyisin luontokohteet, joku osa palstasta voi olla yllättäen hakkuiden ulkopuolella. Varoa kannattaa puroja, rinteitä, hyvin vanhoja metsiä. Näistä ei välttämättä saa valtion kanssa kauppoja tai järjellisiä ympäristötuki sopimuksia, eli joku muu onkin isäntä ostamassasi palstassa. Myrskytuhoja vastaan ehdottomasti vakuutus vaikka onkin kallis, tuulet on lisääntyneet. Kuusikoissa kirjanpainaja tuhot lisääntyneet, myös hirvikanta huomionarvoista jos taimikkovaltaisia kuvioita.
Pitkällä tähtäimellä metsään sijoitettu raha ei ole yleensä hävinnyt ja maata ei valmisteta lisää.

Jopa semmoinenkin vaikuttaa että jos tilaat kaadon ja pätkimisen niin minkä kokoisiin vakiomittoihin puut pätkitään ja paljonko jää latvan hukkaosuudeksi.

Apteeraus siihen ylivoimaisesti eniten vaikuttaa, moto kun tekee sitä mittaa mitä tehtaalta halutaan hukkaprosentista tai metsänomistajan parhaasta tuloksesta välittämättä.

Energia-alan ammattimies toi viikolla pienen täydennyserän polttopuita pihaan. Kertoi, että puuta ei tahdo saada mistään, kun kaikki menee hakkeeksi. Varasinpa jo nyt syksyllä toimitettavan erän, enkä ollut ensimmäinen siinä jonossa.

Pitkällä tähtäimellä metsään sijoitettu raha ei ole yleensä hävinnyt ja maata ei valmisteta lisää.

  Ilmeisesti vaatii taitoa tuo metsään sijoittaminen rikastumismielessä?
  Tässäkin pitäjässä muutama vuosi sitten kuoli varakkaana että nuukana tunnettu mies. Huhujen mukaan ei hän syntyessään ollut varakas, mutta perikunnalle jäi kartano ja isot metsät. Puhuttiin että hän voi kävellä Hämeenlinnaan omia metsiään myöden???
  Pikkuserkku miehensä kanssa myös harrastaa metsien ostamista. He ovat niin hyväkuntoisia erttä metsähommat sujuu toistaiseksi hyvin. Heidän varallisuutensa ei näy päälle päin, ehkä perikunnalla on sitten millä mällätä?
  50-60 luvuilla kun tein metsähommia sivutoimisena. Monet metsätyömiehet haaveili, kun ois senverran  mettää, että hakkais omaa metsää, ja myis ite.