Aihe: Pösö Boxer - jarruvoimat

[quote/]  mattikoo:
Tarkkaan ottaen tässä ei ole kyse jarruvoimista, vaan miksi rengas on lähtenyt luistoon eri voimilla riippuen jarruttaako seisontajarrulla vai käyttöjarrulla. Onko kuitenkin, että mittaustavat eroaa toisistaan, ettei lukemia voi vertailla.. Siis jotain lepokitka vs. liikkeen jarrutus..?
[/quote]

 Luulisin että rengas ei ole lähtenyt luistamaan dynamometrin rullalla, vaan tässä yhteydessä lukkiutuminen tarkoittaa sitä että renkaan pyörintä on pysähtynyt.

  Ymmärrän tämän niin että rengas ei ole lähtenyt luistoon dynamometrin rullalla, vaan renkaan pyörinnän pyörinnän pysähdyttyä rengas on lähtenyt sekunnin "kymmenesosaksi" kulkemaan dynamometrin rullan pyörimisliikkeen kyydissä.
 
  Renkaan  pyörinnän pysähtyminen jarrudynamometrillä on luonikasta ilmaista renkaan lukkiutumisena.

Tarkoitus ei ole, että rengas luistaisi, päinvastoin. Kun pyörä alkaa lukkiutua, se alkaa nousta telojen välistä ja nousee samalla seurantatelan päältä ja telojen pyöritys loppuu, jolloin saadaan lukema.

Kun jarrutetaan polkimella, kaikkien akselien jarrut jarruttavat ja teloille tarvitaan enemmän voimaa, ennen kuin pyörä alkaa nousta niiltä. Kun on vain käsijarru käytössä ja vaikka se vaikuttaisi samoihin jarrukenkiin tai -paloihin, pienempi voima riittää nostamaan renkaan teloilta, kun (yleensä) etupään renkaat eivät vastusta eteenpäin siirtymistä ja teloilta nousua.

Näin olen ymmärtänyt

Ellei rengas ala lainkaan lukkiutumaan, tulee hylky.

Luulisin että rengas ei ole lähtenyt luistamaan dynamometrin rullalla, vaan tässä yhteydessä lukkiutuminen tarkoittaa sitä että renkaan pyörintä on pysähtynyt.

Sehän se on lukkiutuminen/luisto kun rengas pysähtyy ja dyno jatkaa pyörittämistä. Eikö vain..?
Dyno mittaa samaan aikaan luiston määrää ja luiston ollessa ~30% nurkilla keskeyttää mittauksen ja tulkitaan pyörä lukkiutuneeksi. Ei ole tarkoitus hiihtää 100% luistolla.

Tässä on jotain infoa dynoista ja mittauksien epätarkkuuksista:
  https://www.theseus.fi/bitstream/10024/89089/1/Tutkimus%20kevyen%20kaluston%20jarrudynamometreista%20seka%20jarrujen%20testauksesta%20katsastuksessa.pdf

Tarkoitus ei ole, että rengas luistaisi, päinvastoin.

Ei renkaan luistaminen ole tarkoitus, mutta se on yksi vaihtoehto, joka hyväksytään jarrujen osalta.
Jarrut ei voi jarruttaa enempää kuin renkaalla on pitoa.

Ja alkuperäinen kysymys/hämmästely olikin, että miksi lukkiutuminen tapahtui käyttöjarrulla yli kN myöhemmin kuin käsijarrulla, siis sama akseli ja sama rengas. (?)
Ilmeisesti tähän löytyy selitys erilaisesta jarrun ja jarruttajan tavasta jarruttaa, jolloin sama rengas menettää pidon eri vaiheessa.

Ellei rengas ala lainkaan lukkiutumaan, tulee hylky

Ei se ihan noinkaan mene. Renkaan ei tarvitse lukkiutua (=luistaa, pysähtyä, tms.), mutta silloin pitää jarruvoiman saavuttaa raja-arvot.

Esim. seisontajarrulla vaatimus on 16% ajoneuvon kokonaismassasta *tai* pyörät lukkiutuu (=luistaa) testissä.
Käyttöjarrulla raja-arvo taitaa olla 58% kokonaismassasta kaikki akselit yhteensä *tai* pyörät lukkiutuu testissä.

Mielestäni tilanne jossa auto nousee pois teloilta on osittain epäonnistunut mittaus. Siinä ei ole saavutettu maksimi jarruvoimaa eikä renkaan maksimi pitoa, eli potentiaalia olisi vielä voimakkaampaan jarrutukseen. Tosin sekin mittaus saattaa riittää leimaan, jos on saatu mitattua jarruvoima joka ylittää minimiarvot. Teloilta nousun johdosta mittaamatta jäänellä maksimilla ei ole merkitystä leiman kannalta.

Eikös käyttöjarru anna yleensä aika isomman jarrulukeman tai ainakin pitäisi.
Jos antaa heikomman niin sitten taitaa olla toinen sylinteri jumissa tms...

Näin ainakin omissa autoissa ollut että jalkajarru antaa aina kovemmat lukemat.

Ei se ihan noinkaan mene. Renkaan ei tarvitse lukkiutua (=luistaa, pysähtyä, tms.), mutta silloin pitää jarruvoiman saavuttaa raja-arvot.

Esim. seisontajarrulla vaatimus on 16% ajoneuvon kokonaismassasta *tai* pyörät lukkiutuu (=luistaa) testissä.
Käyttöjarrulla raja-arvo taitaa olla 58% kokonaismassasta kaikki akselit yhteensä *tai* pyörät lukkiutuu testissä.

Mielestäni tilanne jossa auto nousee pois teloilta on osittain epäonnistunut mittaus. Siinä ei ole saavutettu maksimi jarruvoimaa eikä renkaan maksimi pitoa, eli potentiaalia olisi vielä voimakkaampaan jarrutukseen. Tosin sekin mittaus saattaa riittää leimaan, jos on saatu mitattua jarruvoima joka ylittää minimiarvot. Teloilta nousun johdosta mittaamatta jäänellä maksimilla ei ole merkitystä leiman kannalta.

Niin onhan tuo sääntö olemassa, kuinka usein se sitten tulee eteen, en tiedä. Olisiko joissain hinattavissa työkoneissa. Mutta tämän foorumin ajoneuvoilla ei kai koskaan, toivottavasti.

Jos rengas nousee pois teloilta mittauksen aikana se lienee kokonaan epäonnistunut ja vika olisi laitteistossa.

Niin onhan tuo sääntö olemassa, kuinka usein se sitten tulee eteen, en tiedä. Olisiko joissain hinattavissa työkoneissa. Mutta tämän foorumin ajoneuvoilla ei kai koskaan, toivottavasti.

Jos rengas nousee pois teloilta mittauksen aikana se lienee kokonaan epäonnistunut ja vika olisi laitteistossa.

Kyllä noi säännöt on ja "tulee eteen" ihan jokaisessa katsastuksessa, kun nyt puhuttiin <3500kg M1 autosta, siis myös moni matkailuauto. Työkoneista en tiedä..
Noilla olemattomilla PSA käsijarrukengillä tulee eteen helposti varsinkin tuo 16% sääntö, joka on 5,5kN 3500kg kokonaismassasta. Pitää olla toi olematon kässäri timmissä kunnossa, että täyttyy vaatimus. Eikä kyse ole vaan vaatimuksen täyttämisestä, vaan saisi se toimia ihan käytännössäkin.

Ei ole suoranaisesti laitteiston vika, jos rengas nousee rullilta. Renkaassa vaan riittää pitoa ja ei ole alkanut luistamaan, eikä mikään pidä auto riittävän kovasti paikallaan, niin lähteehän se auto liikkeelle kun telat pyörittää. Siis jos mittaaja antaa niin tapahtua ja seisoo jarrulla.

Mutta joo, alkuperäinen kysymys miksi sama rengas luistaa eri voimalla käyttö- ja seisontajarrulla. Siihen tulikin aiemmin pari hyvää arvausta. Seisontajarrun rakenne, joka ottaa helposti kiinni. Ja toisaalta jarruttajan jarrutus tapa.

Huom. Tässä ei ole kyse itse jarrulaitteiden tehosta, kuten moni tuntui ajattelevan, koska rengas saatiin luistoon molemmilla jarruilla. Kyse on miksi telan ja renkaan välinen pito menetettiin eri telan pyöritysvoimalla, riippuen millä pyörää jarrutettiin.

Jotenkin vaan tulee mieleen että on unohdettu SEISONTA jarrun tarkoitus! No hyvähän se on tietty mitata että toimii.

Toki 16% tulee vastaan seisontajarrulla ja paljon riittää niitä, joilla ei edes talven liukkailla meinaa mennä seisontajarru lukkoon ajoneuvon liikkuessa. Silti toivon, ettei liikenteessö ole ainakaan matkailuajoneuvoja, joiden jarruteho ei riitä missään tilanteessa lukkiuttamaan jarruja.

Jos katsastuksessa rengas alkaa luistaa telalla, pitää telan olla loppuun kulunut, siitä kulumisesta on tehty harjoitustyökin. Normaalissa mittauksessa telojen tulee pysähtyä, kun seurantatelalta poistuu renkaan paino.