Aihe: Asunto-osakkeet

Jos asukas on myös omistaja, tällä on enemmän oikeuksia kuin velvollisuuksia.

Osakkeensa haltijalla on käyttöoikeus ostamaansa osakkeeseen. Rakenteet omistaa taloyhtiö.

Osakkeensa haltijalla on käyttöoikeus ostamaansa osakkeeseen. Rakenteet omistaa taloyhtiö.

Joka sekin muuttuu aina välillä (tai no ei sentään omistus mutta kunnossapitovastuu), jonka vuoksi vastuujakotaulukost a tulee uusia versioita ei nyt ihan vuosittain, mutta melko usein kuitenkin. Tuossa on sitten listattuina kynnyslistoista WC-kalusteisiin minkäkin kunnossapitovastuu on asukkaalla tahi yhtiöllä. Tämän lisäksi AsOy:n omassa yhtiömääräyksessä saattaa olla tästä vielä jonkinlaisia poikkeuksia

Joka sekin muuttuu aina välillä (tai no ei sentään omistus mutta kunnossapitovastuu), jonka vuoksi vastuujakotaulukost a tulee uusia versioita ei nyt ihan vuosittain, mutta melko usein kuitenkin. Tuossa on sitten listattuina kynnyslistoista WC-kalusteisiin minkäkin kunnossapitovastuu on asukkaalla tahi yhtiöllä. Tämän lisäksi AsOy:n omassa yhtiömääräyksessä saattaa olla tästä vielä jonkinlaisia poikkeuksia

Kunnossapitovastuu ei taida olla ykkösjuttu tässä keskustelussa. Suihkuletkun vaihtoa vaativan kannattaa tutustua vastuunjakoon.

Eli jos haluaa ruveta sijoittelemaan niin asunto-osakkeet on varsin hyvä keino... ostelee niitä ja vuokraileee ja jättää vastikkeet makselematta. Muut osakkaat on vihaisia mutta mitä siitä...rahaa tulee...

Taas tyypillisen typerästi luultu. Maksamattomista vastikkeita huoneisto otetaan haltuun hyvinkin pian. Lisäksi ei niitä noin vaan ostella ilman omia varoja. Näihin ei kannata sotkea Krooning Kallea joka puoli kuolleista paikoista ostanut muutamalla tonnilla jonkin luukun ja jättänyt pystyyn. Sitäkään en ymmärrä kun hänellä ei ollut edes vuokralaista niissä.

Sitäkään en ymmärrä kun hänellä ei ollut edes vuokralaista niissä.

Oli sillä SavonSolmussakin muutama komennusmies, täyttöaste tosin ei ollut kovin iso.   

Oli sillä SavonSolmussakin muutama komennusmies, täyttöaste tosin ei ollut kovin iso.   

Poikkeus vahvistaa säännön.

Eli jos haluaa ruveta sijoittelemaan niin asunto-osakkeet on varsin hyvä keino... ostelee niitä ja vuokraileee ja jättää vastikkeet makselematta. Muut osakkaat on vihaisia mutta mitä siitä...rahaa tulee...

No nyt on kyllä pitkälle yksinkertaistettu. Jotakin omaa rahaakin ostamiseen tarvitaan. Maksamattomien vastikkeiden takia haltuunotetusta huoneistosta vuokratulot menee tietysti yhtiölle ja rahat on kiinni tuottamatta mitään.

Ja asuntojen vuokraamisenkin saat kuulostamaan vasemmalla kädellä hoidettavalta hommalta. Se on kuitenkin vuokranantajalle tärkein tapahtuma, siinä voi missata vuoden tuotot huolimattomuudella.

Eikös nyt joku isompi rakennuttaja myynyt uudiskohdettaan kokeilumielessä nimenomaan argumentilla ettei asunnoissa ole yhtiölainaa centtiäkään. Ja jos homma pelaa, niin jatkavat tuota kokeilua muissakin kohteissaan tulevaisuudessa

Jos kyse alla olevan linkin casesta, niin taitaa mennä asunnot muualle kuin sijoittajille ja ostajilla olla pääsääntöisesti nippu kunnossa eikä välttämättä tarvetta yhtiölainalle. Neliöhinnat huitelee luokassa 12000 €/m2

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009329960.html

Yleisesti pankeilla on ollut jo pidemmän aikaa yhtiölainan myöntämisen suhteen sijoittajaehtoja eli paljonko uuden As Oy:n  asunnoista saa max mennä sijoittajille ja monta yhteensä yksittäiselle sijoittajalle.

Ja sitten vielä ne yhtiöt, joilla on vuokratontti....
Vuokramaahan on siirrytty yhä suuremmassa määrin.   

Vuokratontteja ja etenkin niihin liittyviä ehtoja on monenlaisia. Jos kohde on vuokratontilla, niin kannattaa lukea ajatuksella ehdot läpi. Voi olla ihan mielenkiintoisia vuokrakorotusehtoja ja perusteita mihin vuokrankorotus on sidottu.

Alla oleva linkki todennäköisesti maksumuurin takana mutta ohessa oleellinen copy-pastena.

https://www.hs.fi/talous/art-2000009303418.html

INFLAATIO nostaa nopeasti asumisen kustannuksia ja joidenkin taloyhtiöiden vastikkeet voivat jopa kymmenkertaistua lyhyessä ajassa. Isännöintiliiton Tuomas Viljamaa arvioi, että vastikkeiden nousupaine tulee yllätyksenä lukuisille suomalaisille.

Rahoitustilanne muuttuu nyt varsinkin uusissa taloyhtiöissä. Uusilla taloyhtiöillä on tyypillisesti huomattavia määriä taloyhtiövelkaa, ja tavanomaisesti taloyhtiöt ovat ottaneet lainoista lyhennysvapaata 2–3 vuodeksi valmistumisensa jälkeen. Niinpä uudiskohteiden omistajat maksavat muutaman vuoden ajan vain korkokuluja, vaikka yhtiön velkataakka on verrattain suuri.

MONET viime vuosina valmistuneet taloyhtiöt ovat joko korottaneet tai korottamassa rahoitusvastikettaa n moninkertaiseksi aiemmasta. Joidenkin uudiskohteiden vastikkeet ovat jopa kymmenkertaistumass a vuoden takaisesta. Näin suuret menolisäykset tulevat yllätyksenä monille asunnonomistajille.

Esimerkiksi eräs Helsingin Kalasatamassa hiljattain valmistunut taloyhtiö oli vielä vuonna 2021 lyhennysvapailla eli maksoi lainoistaan vain noin puolen prosentin suuruisia korkomenoja. Korkomenot tarkoittivat tuolloin 1,50 euron rahoitusvastiketta neliömetriä kohden.

Nyt kyseisen taloyhtiön lyhennysvapaat ovat päättyneet samalla kun taloyhtiön korkokulut ovat moninkertaistuneet aiemmasta. Taloyhtiö maksaa lainoistaan nyt noin 3,4 prosentin korkoa, kun vielä vuosi sitten korkokulut olivat vain korkomarginaalin verran eli noin 0,5 prosenttia. Korkokulujen ja lainanlyhennysten kattamiseksi perittävä rahoitusvastike on noussut reilun vuoden aikana 1,50 eurosta peräti 14 euroon neliötä kohden.

Onneksi pankit ovat tehneet stressitestejä lainoja myöntäessään jotta yltiöoptimistien haaveet on ammuttu alas.

Taisi olla boomerit sittenkin oikeassa että korot eivät ole ikuisesti nollassa ja velatkin joudutaan joskus maksamaan pois