Tänään irroittelin kaasuventtiilin ja tutkin, että mitä se kiukuttelee.
Mäntä liikkui kyllä kevyesti messinkiputkessaan, kun putkea kallisteli puolelta toiselle.
Silmämääräisesti ei näkynyt hapettumia, tai muutakaan köhnää.
Jousi oli ehjä, mutta sitä hitusen venytin pidemmäksi.
Hoonasin messinkiputken vesihiomapaperilla ja myös männän hioin kevyesti samoin.
Venttiili paikoilleen ja pannu tulille.
Avot, nyt toimii niin kuin pitääkin, eli välittömästi kolahtaa, kun paneelista valo sammuu.
Näin jälkeenpäin, kun muistelee, niin venttiilin toiminnassa on ollut aina sekunnin parin viive
valon sammumisen jälkeen. Ilmeisesti jokin mäntää on jumittanut ennenkin.
Tuossa mielessäni tuumailin, että mahtoiko männällä olla turhan tiukka toleranssi ja messingin suuri
lämpölaajenemiskerr oin kutisti sitten putkea enemmän, kuin mäntää.
Ilma oli silloin pakkasella ja kaasu tuli kylmänä, niin sitten alkoi jumittaa.