Liekö joku toinenkin tehnyt yhteisantennijärjes telmien suunnittelua, koulutettu jopa siihen..
Ainakin ennen oli erikseen jaottimet ja haaroittimet. Suoraan matalavaimennuksen jaottimeen ei pitänyt kytkeä mitää loppupistettä, vaan haaroittimen kautta. Näissä on yleensä eri vaimennuksen omaavia haaroja tyyliin 10-30dB, koska yleensä kaapelipituudet vaihtelivat loppupisteille.
Esim. huoneistokohtaiset (asuntorakentamisess a) vaimennukset (rasia-kaapeli-haaroiti-kaapeli-rasia) piti olla luokkaa 40dB, jotta laitteet eivät heijastelisi takaisin (ainaki analogiaikaan).
Jos huoneistossa oli rinnakkasrasioita, piti niissäkin ekassa olla -14dB vaimennus, seuraavaan..
Idea oli riittävä vaimennus takaisin heijastuksille, ja samansuuruinen vaimennus lähimmille ja kauimmille pisteille - lähtöpäässä vahvistimesta väännettin voltteja lisää. Suunnitelmiin piti laskea komponenttikohtaise t arvot, yksikkö oli dBmV
Miten digiaikana?
Ainakin ennen oli erikseen jaottimet ja haaroittimet. Suoraan matalavaimennuksen jaottimeen ei pitänyt kytkeä mitää loppupistettä, vaan haaroittimen kautta. Näissä on yleensä eri vaimennuksen omaavia haaroja tyyliin 10-30dB, koska yleensä kaapelipituudet vaihtelivat loppupisteille.
Esim. huoneistokohtaiset (asuntorakentamisess a) vaimennukset (rasia-kaapeli-haaroiti-kaapeli-rasia) piti olla luokkaa 40dB, jotta laitteet eivät heijastelisi takaisin (ainaki analogiaikaan).
Jos huoneistossa oli rinnakkasrasioita, piti niissäkin ekassa olla -14dB vaimennus, seuraavaan..
Idea oli riittävä vaimennus takaisin heijastuksille, ja samansuuruinen vaimennus lähimmille ja kauimmille pisteille - lähtöpäässä vahvistimesta väännettin voltteja lisää. Suunnitelmiin piti laskea komponenttikohtaise t arvot, yksikkö oli dBmV
Miten digiaikana?