Aihe: Jäädytin vesihanat.

Tyydyn tähän kun tiedän kylmässä ilmassa olevan vähän kosteutta.

Kylmässä ilmassa on yleensä kosteutta aikas paljon, esimerkiksi nytkin vaunupaikan ulkolämpötila on -3,5^oC ja RH 97%.

Kylmässä ilmassa on yleensä kosteutta aikas paljon, esimerkiksi nytkin vaunupaikan ulkolämpötila on -3,5^oC ja RH 97%.

Hohhoijaa...
Esittämäsi lukema on suhteellinen kosteus. Se on suhteutettu lämpötilaan. Kyse on absoluuttisesta kosteudesta.

Kyse on absoluuttisesta kosteudesta.

No sitten se kylmä ilma on yhtä kuivaa kuin vastaava lämmin ilma, joten turhaa puhua kylmästä ilmasta. Yleensä kyllä ilman kohdalla puhutaan suhteellisesta kosteudesta.

Ja ole jatkossa spesifistisempi, niin ei tule tämmöisiä olettamuksia.

kosteus on auton rakenteissa ei ilmassa.
Jos -30 asteisen auton laittaa lämpenemään niin siellä sisällä olevan ilman kosteus pienenee roimasti.

kosteus on auton rakenteissa ei ilmassa.
Jos -30 asteisen auton laittaa lämpenemään niin siellä sisällä olevan ilman kosteus pienenee roimasti.

Huoneilman lämmetessä siinä oleva kosteus tiivistyy kylmiin pintoihin.
Otetaan karrikoiden esimerkiksi ulkona -25 pakkasessa ollut jakoavain joka tuodaan huoneenlämpöön.
Tuleeko  jakoavaimen pintaan tiivistyvä kosteus  sen sisältä?

No sitten se kylmä ilma on yhtä kuivaa kuin vastaava lämmin ilma, joten turhaa puhua kylmästä ilmasta. Yleensä kyllä ilman kohdalla puhutaan suhteellisesta kosteudesta.

Ja ole jatkossa spesifistisempi, niin ei tule tämmöisiä olettamuksia.

Älä oleta. Kyse on siitä kuinka paljon vettä on ilmassa.
Miten sen korkin kanssa?

Tuolta löytyy tietoutta ilman suhteellisesta ja absoluuttisesta kosteudesta
http://www.tekeville.fi/ilmankosteus

Muuten jos ei mene kylmään autoon/vaunuun vaan laittaa sen pikaisesti päälle ei seiniin tiivisty kosteutta oman kokemukseni mukaan.
Ihminen on aikamoinen kosteuden lähde.

Älä oleta.

Yleensä puhekielessä käytetään määrättyjä olettamuksia, kuten että opponentti puhuu samoilla määreillä mitä yleensä käytetään. Toiset eivät voi tietää jos käytät yleisesti pokkeavia määrityksiä kertomatta siitä muille. Itsehän silti määritin suureen mitä käytin, toisin kuin sinä joka jätit sen (tarkoituksella?) muiden arvattavaksi ehkä siksi, että pääsit taas tapasi mukaan nälvimään ja olemaan besserwisser.

Huoneilman lämmetessä siinä oleva kosteus tiivistyy kylmiin pintoihin.
Otetaan karrikoiden esimerkiksi ulkona -25 pakkasessa ollut jakoavain joka tuodaan huoneenlämpöön.
Tuleeko  jakoavaimen pintaan tiivistyvä kosteus  sen sisältä?

Jos auto on vaikka -30 asteen pakkasessa niin siinä lämpötilassa ilmassa ei ole juurikaan kosteutta joka voisi tiivistyä yhtään mihinkään.
Eli jos kyseessä täysi umpio jonka sisällä -30 asteista ilmaan ja lämmität sen 25 asteeseen niin ilman suhteellinen kosteus on todella alhainen. Jos seinät eivät ole siinä -30 asteessa olleet märkiä niin ne ei kastu siitä 25 asteisesta ilmasta.

Ellei samaan aikaan autoon tule vaikka 6 ihmistä jotka hönkii litrakaupalla vettä matkan aikana ilmaan.
Tai ellei vaunun rakenteissa ole kosteutta joka lämmön vaikutuksesta alkaa sulaa ja höyrystyä ja pääsee sisäilmaan.

Tätä jälkimmäistä estetään sillä esilämmityksellä.

Jos auto on vaikka -30 asteen pakkasessa niin siinä lämpötilassa ilmassa ei ole juurikaan kosteutta joka voisi tiivistyä yhtään mihinkään.

Meillä on kulkimessa lämpöpuhallin, joka käy puolisen tuntia joka aamu.
Se saa ilman vaihtumaan. (vaikka se kuuluisa pressu on katolla     )
Täällä lämpötilan vaihtelut ovat suuria, yhdessä yössä -30  -> nollan pintaan.
Jos lämmitin ei ole käytössä, koppi on välillä kuin suolahuone, joka paikka kimaltelee.
Jokainen voi sitten itse päättää, missä kosteus on piileskellyt, ilmassa, rakenteissa, tavaroissa, vai jossain muualla.

Yleensä puhekielessä

Tämä ei ole puhekieltä. Tämä on kirjoitettua tekstiä.
Juuri nyt en tarvitse opastusta retoriikasta.

Tuossa taas tapahtuu se että sinne -30 asteiseen pakastimeesi alkaakin tulla ulkoa vaikka -5 asteista ilmaa. Siinä on ilmassa vettä huomattavasti enempi kuin on ollut -30 asteessa ja tiivistyy varmasti pintoihin.
Eli tilanne on aivan eri kuin suljettu koppi. Tai koppi johon virtaa sitä -30 asteista ilmaa lämmityksen aikana.

Nyt kun jutut siirtyi kosteuden muodostukseen...

Mulla retkipaku on hieman vaiheessa, eli eristystä ei ole lainkaan. Ainoastaan levytetty katto, seinät ja lattia.
Sinänsä en eristystä kaipaa kesäautolta, mutta kokeilin -5 asteen pakkasessa lämmön ja kosteuden muodostumista. Lämpö nousi noin parissa tunnissa yli +20 asteen ja kosteus autossa laski 40% tuntumaan. Yön yli nukkuessa kosteus nousi 45% paikkeille, mutta kaikki pinnat tuntuivat kuivilta. Sitä en tiedä, tiivistyikö kosteus kattolevyn yläpuolella kattopeltiin. Lämmittiminä toimi Planar ilmalämmitin, joka rauhoittui portaattomasti auton lämmetessä. Kosteusmittari on pöytätason korkeudella.

Jos auto on vaikka -30 asteen pakkasessa niin siinä lämpötilassa ilmassa ei ole juurikaan kosteutta joka voisi tiivistyä yhtään mihinkään.
Eli jos kyseessä täysi umpio jonka sisällä -30 asteista ilmaan ja lämmität sen 25 asteeseen niin ilman suhteellinen kosteus on todella alhainen. Jos seinät eivät ole siinä -30 asteessa olleet märkiä niin ne ei kastu siitä 25 asteisesta ilmasta.

Ellei samaan aikaan autoon tule vaikka 6 ihmistä jotka hönkii litrakaupalla vettä matkan aikana ilmaan.
Tai ellei vaunun rakenteissa ole kosteutta joka lämmön vaikutuksesta alkaa sulaa ja höyrystyä ja pääsee sisäilmaan.

Tätä jälkimmäistä estetään sillä esilämmityksellä.

Aika harva asuntokulkine taitaa olla täysi umpio.
Kuinka pitkä matkan täytyy olla että 6 ihmistä saa höngittyä "litratolkulla" ,vaikkapa ämpärillisen, vettä?

kosteus on auton rakenteissa ei ilmassa.
Jos -30 asteisen auton laittaa lämpenemään niin siellä sisällä olevan ilman kosteus pienenee roimasti.

siis -30 asteessa ei ole juuri lainkaan kosteutta mutta ilman kosteus pienenee kuitenkin  roimasti kun auton laittaa lämpenemään?

🥱🥱


Saksanseisoja MB319 -13 ent lanssi. Polar 5.6 ct -98 kaasuton.