Yleensä jarrupalojen liukutapit jumittuu , satula ei siis palaudu ja vapauta palaa levystä, jarrupalojen pitimet ruostuu, rälläkällä jarrupalan runkoa pois niin vapautuu. Ja yksi syy kun jarrusatulan sylinterin ulompi haitari tiiviste valskaa, niin rapaa pääsee sylinteriin ja ruostuminen alkaa. Jarrunesteitä kun ei vaihda ja satulan lämpötila vaihtelu tuo kondessivettä jarrusylinteriin männän päälle niin sieltäki päin se nihkeytyy. Kannattaa joskus muka ilmata jarruja niin vaihtuis vähän nesteet sylinteriin ja putkistoon. Näitä syitä itse tavannut noissa ongelmissa.Liki kaikissa autoissa satulan kelkka on patarautaa, ja siihen porattu "sylinterit" tapeille, jotka rasvojen kuivuttua ruostuvat - reikä pienenee.. tapit yleensä rostua, johon kelkan ruoste tarraa lujaan. Lähtee hiomalla.. kelkan sylinterit pitää sitten hoonata. Tappeihin sitten oma rasvansa, joka ei turvota mahdollisesti tapeissa olevia kumeja (en tarkoita suojakumeja).
Jarrupalojen pitimet 2000-luvun autoissa taitavat olla kaikissa jo rosteria (vanhemmissa ei niitä välttämättä lainkaan), mutta hapettuu sekin/ palojen metallista jää ruostetta tiukkaan niihin, jos "kuivana pidetään". Korjaamoiden tapa jättää ne "kuivaksi", on nopea kutsu takaisin. Kerran eräässä väittelyssä asentaja kuparitahnavoiteluu n oli rasvattomuuden perusteluna; "kerää likaa" - estää ruostumisen.. sinne kelkan puolelle pitimen alle se tahna kuuluu myös, koska se on isoin syy miksi palat kinnaa. Ruoste vie välykset, viila korjaa ja kuparitahna suojaa..
En ole kyllä törmännyt mainittuihin "letkujen turpoamiseen" - oireen (paineen hidas palautuminen). Sisäpintako turpoo? pienempi reikä se on putkissa.. tuollaista pallomaisuutta tulee ilman myötä sylinteriin kiehuneesta vedestä. Sylinterin painaminen sisään parasta jumppaa renkaan vaihdossa. Ilmaruuvi auki, ja päästää kuran ulos - säiliöön uutta.
Usealla merkillähän männän suojakumin alle valmistaja tarkoituksella vuodattaa männässä olevan pikkuruisen kanavan kautta jarrunestettä, jotta voitelua männän ja syliterin tiivistyskumille tulee myös toiselta puolen. Tuo puoli on se mikä ruostuu, ja aiheuttaa suurimman osan männän jumista kun sylinterin huuli ruostuu, välys häviää.. nykyään harva mäntä on enää ruostuvaa metallia vaan muuta mm. keraamisia (joiden kanssa saa olla varovainen). Monta tiivistettävää paikkaa sylinterissä on, eikä ole ihan selvää tuleeko ilma/happi ulkoa vai nesteen mukana. tiivisteet kuluvat jokatapauksessa.
Aika monta merkkiä tänäkin kesänä on tullut jarrurempattua/huollettua. Alkuperäisen huoltaminen on parempi kuin mikä-mikä merkkisellä satulalla korvaminen, jotka ruostuvat vieläkin herkemmin. Vanhat osat puhalletaan puhtaiksi ja maalataan. Sisuskalut uusitaan ja tiivistetään - työtunteja kuluu. Siihen ei korjaamot suostu, ja vielä osatakuukin tulisi tekijältä
--
Laakeri hommista. "Rasvakuppi" on oikeasti pölysuoja, eikä ole niin tiivis etteikö öljy saumasta tulisi. On ihan "vanhaa sairautta" tunkea siihen paksua vaseliini kerrosta - ei se laakeri käy siitä vassua hakemassa. Ruosteen pitää loitolla. Pakettilaakereissak in ihan tavan kartioitakin myös, lyöty vain "asennussylinteriin". Stefojakin niihin voi vaihtaa, jos jostain sopivan kokoisia löytää - jopa laakeitakin. Rasvojen vaihtokin tai lisärasvaus niihin onnistuu. Pitää olla vaan viitseliäs.. mutta aika on rahaa ja osa halpaa
Kaikissa navoissa on ainakin takana kaulan puolella stefa. Pakettimalleissa molemmin puolin, oli pölykuppia tai ei.