Ei mutta kemian tunnilla tehtiin vetyä sinkkirakeista ja suolahaposta.

Nämä tehtiin jo yläasteella. Vetyä muovipulloon ja poks. Lukion kemian tunnilla tehtiin etanolia. (=tislattiin pontikkaa) 
Kepeät mullat Kauko K. 

Yläasteella hyvinkin.....
Vetyä muovipulloon, sitten pulpetit nurin lattialle suojaksi ja oppilaat niiden levyjen taakse piiloon kurkkimaan...pullo lattialle ja joku rohkea sai sytyttää....ja PAM pullo lensi luokan toiseen seinään.

Toinenkin koe oli ikimuistoinen... sellanen karva nauha hankasi bakeliitti pulikkaan ja systeemin päässä tennispallon kokonen metallipallo ja metallitappi joiden välillä iski puolmetrisiä salamia... rohkeet sai kokeilla miltä se tuntuu....

 

Onhan se hyvä että vanhoja muistellaan  mutta hiukan tämä nyt lipsahti tuosta alkuperäisestä akku kyselystä  no tänään käyn Biltemassa ja katotaan mikä akku sieltä mukaan lähtee 

Yläasteella hyvinkin.....
Vetyä muovipulloon, sitten pulpetit nurin lattialle suojaksi ja oppilaat niiden levyjen taakse piiloon kurkkimaan...pullo lattialle ja joku rohkea sai sytyttää....ja PAM pullo lensi luokan toiseen seinään.

Toinenkin koe oli ikimuistoinen... sellanen karva nauha hankasi bakeliitti pulikkaan ja systeemin päässä tennispallon kokonen metallipallo ja metallitappi joiden välillä iski puolmetrisiä salamia... rohkeet sai kokeilla miltä se tuntuu....

 

Kovin kauas  otsikosta on Karabiilisti jälleen vienyt keskustelua! 

No uskaltaako näiden kokeiden perusteella pitää huoltovapaata letkutonta akkua sängyn alla...?

Auton akut ei nykyään ohjaamossa. Aikoinaan oli kuplassa, ainakin. Taas asuntovaunussa ja a-autoissa ne sisätiloissa.

Aika monessakin kuplaa huomattavsti uudemmassa autossa on akku yhä kontissa. Ja joissain voi olla että 4-syl koneella varustettuna on konepellin alla, mutta 6-syl moottorilla varustettuna akkukin on siirretty peräkonttiin kun konepellin alla ei olekaan enää ollut tilaa sille

No uskaltaako näiden kokeiden perusteella pitää huoltovapaata letkutonta akkua sängyn alla...?

Kyllä uskaltaa. Se määrä mitä tuollaisesta akusta ladatessa sitä mahd. vetyä tulee, ei vielä mossahda yhtään mihinkään vaikka yrittäisit kun sen pitoisuus jossain parivuoteen allakin olevassa laakeassa tilassa on niin pieni = ilma-vety seos ei ole vielä lähelläkään riittävää syttymispistettään. Sitä paitsi ainakin meidän vaunussa on tuolla parivuoteen alla vielä pari tuuletusreikääkin lattiassa ja näin ne mahd. akkukaasut ei jää sinne muutenkaan leijailemaan

Käytännössä tuon seoksen kyllä huomasi tuossa yläasteen pulloraketti-kokeessakin. Jos vetyä oli liian vähän, se mihinkään mossahtanut ja raketti jäi paikoilleen. Jos taasen kokeen oli tehnyt riittävällä huolellisuudella niin ettei siellä pullossa tosiaan ollut kuin vetyä, niin se syttyi vain pullon suulle pienellä liekillä, ei mossahdusta. Mutta jos pullossa oli jo osa ilmaa joukossa tai pulloa tuosta elektrolyysistä irroitettaessa sinne pääsi sopivasti ilmaa, niin johan mossahti ja pullo oli luokkahuoneen toisessa päässä ennen kuin kerkisit kissaa sanoa

No missäs meidän akku sitten vaunussa on? Vaatekaapin lattian alla Truman takana. Sielä oli sopiva tyhjä, turha mesta, jonne akkulaatikon sai sopivasti ja akun sinne avoimeen laatikkoonsa, lattiaan parilla liinalla sidottuna. Laatikko sen vuoksi jos sieltä akusta nyt jostain syystä jotain vuotaa, niin jää laatikon sisään eikä tartte vaunun lattioita alkaa rikkihaposta pesemään. Ja ilmakiertoakin on kun tuo Truma on istutettu lattia-aukkoonsa melko löyhästi, liekö tuolla sentin rako suoraan pihalle Truman rungon ja lattian välissä. Akun minus-navassa on myös erotin, jonka saa näpsästi vaunun ulkopuoleltakin, takatallin oven kautta auki ruuvattua ja näin vaunun taatusti virrattomaksi

Starttiakun käyttökelpoinen kapasiteetti hupikäytössä on noin puolet sen kylkeen merkitystä kapasiteetista.

Varmaan näin, mutta mihin se perustuu...?

Onko kysymys siitä, että starttiakku ei kestä yli 50% purkausta, vai eikö sieltä saa ulos sitä loppua 50%?
Itse olen sitä mieltä, että vapaa-ajan akunkin surma on jos se päästetään purkautumaan lähes tyhjäksi. Mikäli huoli on strattiakun syväpurkauksesta, niin silloin ratkaisu voisi olla riittävän isokapasiteettinen akku kulutukseen nähden. Siksi olenkin enemmän kiinnostunut vähintään 100 Ah starttiakuista.
Webastolla varustettujen autojen starttiakut ovat varmaan kovilla. Minullakin on henkilöauto juuri Webastolla lämpiämässä ja siinä on 10 vuotta vanha hyvin toimiva alkuperäinen starttiakku.

Se määrä mitä tuollaisesta akusta ladatessa sitä mahd. vetyä tulee, ei vielä mossahda yhtään mihinkään vaikka yrittäisit kun sen pitoisuus jossain parivuoteen allakin olevassa laakeassa tilassa on niin pieni = ilma-vety seos ei ole vielä lähelläkään riittävää syttymispistettään

Vetyä muodostuu sitä enemmän mitä suuremmalla virralla akkua ladataan.

Yhden 100Ah:n akun räjäyttäneenä voin sanoa että ihan varmasti räjähtää.
Kansiosa lähti akun päältä kappaleina, muutama reikä tuli naamanahkaankin ja oli todella hyvää tuuria että tässä vieläkin kahdella silmällä katsellaan.
(edit: unohtui mainita että myös se "akkuhappo",  = rikkihappo,  kirvelee turpavärkissä ilkeästi)
Ja akku oli täysin vapaassa tilassa  suuren hallin lattialla latauksessa.

Eihän se itsestään räjähtänyt , toki se kipinän vaatii ja tälläKIN kertaa se tuli laturin johtoja irroittaessa.
Laturi oli tavaroiden välissä kiemurtelevan kahden pitkän roikan perässä , yhdestä liitoksesta nykäsin roikan irti mutta  toveri oli tyrkännyt sen  "irronneen" roikan takaisin kiinni ennenkuin ehdin akun lähelle.
Ja on taivahan tosi tarina.
Kannattaa siis todellakin noudattaa varovaisuutta ja pitää ne tuuletusasiat mielessä.

Yhden 100Ah:n akun räjäyttäneenä voin sanoa että ihan varmasti räjähtää.
Kansiosa lähti akun päältä kappaleina, muutama reikä tuli naamanahkaankin ja oli todella hyvää tuuria että tässä vieläkin kahdella silmällä katsellaan.
Ja akku oli täysin vapaassa tilassa  suuren hallin lattialla latauksessa.

Oliko avoin, vaiko suljettu ns. huoltovapaa akku...?

Lueskelin, että Vety olisi ilmaa huomattavasti kevyempää. Tuuletus mun ymmärrykseni mukaan pitäisi silloin olla ylöspäin.

Oliko avoin, vaiko suljettu ns. huoltovapaa akku...?

Lueskelin, että Vety olisi ilmaa huomattavasti kevyempää. Tuuletus mun ymmärrykseni mukaan pitäisi silloin olla ylöspäin.

Siihen aikaan oli vain yhdenlaisia akkuja.

Kyllä, vety on ilmaa kevyempää.
Käytännössä lienee ihan sama onko   tuuletus alas-, ylös-, vai sivullepäin , pääasia että sitä on ja akun toiminnassa syntyvät kaasut saadaan laimennettua riittävästi.
Ylivuotoletkun kaato tietysti alaspäin 

Onhan nuo yläaste vertailut hieman sivusäie mutta joku voi niistä hokata mikä on se riski mikä sieltä akusta menee letkua pitkin ulkoilmaan tai sinne sängyn alle laatikkoon...
Vety kun ei tarvi kuin vaikka staattisen sähkön kipinän niin jopas tapahtuu melkoisen näyttävä ilmiö....
Paitsi paine ja sirpaleet niin myös lentävä rikkihappo ei ole kiva juttu.

Eli sisätiloissa olevassa akussa saisi mieluusti olla letku ulos....

Aika messevät tuoksut tuli vaunuun, kun vaha vapari sanoi itsensä irti. Akku omassa laatikossaan ja letku lattian läpi. Istuinryhmän alla.
Luultiin ensin, että kasetista tulee viemärin haju, vaikkei sinne kakkosia tehdä ja siniset pussit käytössä.
Nyt pelkkä virtalähde syöttää 12V. Toimii kausipaikalla.

Ensimmäiset katalysaattoriautot tupsauttivat ehkä vähän samantapaisia kananmunapieruja kuin kiehuva akku. Rikki taitaa näissä olla yhteinen tekijä

Varmaan näin, mutta mihin se perustuu...?

Onko kysymys siitä, että starttiakku ei kestä yli 50% purkausta, vai eikö sieltä saa ulos sitä loppua 50%?
Itse olen sitä mieltä, että vapaa-ajan akunkin surma on jos se päästetään purkautumaan lähes tyhjäksi.
 
...

Webastolla varustettujen autojen starttiakut ovat varmaan kovilla. Minullakin on henkilöauto juuri Webastolla lämpiämässä ja siinä on 10 vuotta vanha hyvin toimiva alkuperäinen starttiakku.

Starttiakku kestää huonosti toistuvaa syväpurkausta ale 50%:iin. Minullakin on autossa Webaston kacerina Defan akkulaturi, eli auto on kotona ja töissä kiinni lämpötolpassa lataamassa akkua Webastoa varten.

Pointtini onkin, että miksi ostaa 60 Ah starttiakku, josta voi huoletta käyttää vain 30 Ah, kun samaan hintaan saa vastaavan 60 Ah hupiakun, jonka pitäisi kestää paremmin syväpurkausta: https://www.puuilo.fi/vapaa-ajan-akku-60-ah. Toki onhan se pitkä takuu yksi peruste. 

Varsinaiset syväpurkausakut ovatkin sitten hinnaltaan ihan toisella tasolla. Noihin hintoihin saa lisätä vähintään 100-150 €.

240 euroa oli 120Ah Ultracell- geeliakku. On selkeästi halvempi kuin vaikka Exide-ryhmään kuuluva Sonnenschein. Kestävyyden näkee sitten, toivottavasti vasta vuosien päästä.